Maisemapellot

Kukkapellot eli maisemapellot edistävät maiseman monimuotoisuutta, tarjoavat suojaa ja ravintoa pölyttäjille sekä iloa ihmisille. Maisemapeltoon voi kylvää mm. auringonkukkaa, hunajakukkaa, kehäkukkaa, ruiskaunokkia, kruunusuvikakkaraa, kesämalvikkia, kesäharsoa, pellavaa, maloppia, iltahelokkia ja monia muita.

Pölyttäjähyönteisten määrä on hälyttävässä laskussa, ja syynä siihen ovat pääasiassa perinteisestä laidunnuksesta riippuvaisten elinympäristöjen häviäminen, ilmastonmuutos, torjunta-aineiden käyttö sekä vieraskasvilajien leviäminen. Perustamalla kukkapellon tai vaikka pienemmänkin kukkaistutuksen jokainen meistä voi osallistua pölyttäjien pelastamiseen.

*Juuan Nunnanlahden kukkapellolla kimalainen nautti hunajakukasta*.

Maaseudun Sivistysliiton ympäristötiimi on perustanut menneinä vuosina kukkapeltoja yhdessä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten kanssa, osana Ympäristöperinnehankkeita ja muuta toimintaa. Prosessin aikana opitaan yhdessä kukkapeltojen perustamisen eri vaiheet. Samalla on perehdytty pörriäisten ahdinkoon sekä niiden elinympäristöjen, kuten niittyjen, katoamiseen.

Kunnasniemen kukkapellolla kukkivat useat värikkäät lajit kuten maloppi, kesämalvikki, kehäkukka, hunajakukka ja ruiskaunokki. Kuva Tuuli Tolvanen. — *Kunnasniemen kukkapellolla kukkivat useat värikkäät lajit kuten maloppi, kesämalvikki, kehäkukka, hunajakukka ja ruiskaunokki.* *Kuva Tuuli Tolvanen.*

Miten kukkapeltoja perustetaan?

Kukkapellot perustamiseen voi tarttua kuka tahansa. Pieni perehtyminen viljelyn perusteisiin on paikallaan, mutta muutoin lähtekää rohkeasti yhdessä kokeilemaan! Kukkapellot ovat aina sääolojen varassa ja monenlaista voi sattua mutta turhaa huolta ei kukkapellon perustamisesta kannata ottaa ja jokaisen asiasta kiinnostuneen kannattaakin sitä kokeilla matalalla kynnyksellä. Toki maaperänäytteitä on helppo ottaa, jos haluaa varmistaa, tarvitseeko maaperä lisälannoitusta tai kalkkia.

Kukkapeltojen perustaminen lähtee käyntiin sopivien paikkojen etsimisellä ja valinnalla. Kun paikka kukkapellolle on päätetty ja mahdolliset maanomistajanluvat saatu, niin prosessi lähtee käyntiin maan kääntämisellä.

Tärpit kukkapellon perustamiseen

Siemenet kylvetään toukokuun lopussa ja viimeistään kesäkuun alussa. Maan on oltava lämmin.

Ennen kylvöä maa muokataan ja rikkaruohot harataan pois.

Sekoita siemenet sankoissa kalkkiin tai hiekkaan massan lisäämiseksi ja kylvämisen helpottamiseksi.

Kylvön ja lannoittamisen jälkeen siemenet harataan mullan sekaan.

Maanmuokkaus

Maan käännön voi tehdä jo edellisenä syksynä, mutta viimeistään se on tehtävä lumien sulamisten jälkeen. Käännön jälkeen maa karhitaan ja jätetään ”rikkaruohittumaan” noin pariksi viikoksi. Sen jälkeen pelto karhitaan uudestaan, jolloin jo nousseet rikkaruohot kuivuvat ja kuolevat. Karhinnan voi toistaa halutessaan useamman kerran ennen kylvöä, sillä mitä useammin pelto karhitaan, sitä vähemmän rikkaruohot ovat vaivana pellon kukkiessa. Tämä on ns. mekaanista torjuntaa, koska torjunta-aineita emme suosittele käyttämään. Juuri ne ovat myrkkyä pörriäisille! Ainakin kaksi karhintakertaa olisi hyvä tehdä, joista toinen juuri ennen siementen kylvöä.

*Pelto käännetään ja karhitaan. Kuva Teuvo Lievonen*

Siementen hankinta ja kylvö

Isompaa peltoa varten siemenet kannattaa hankkia suuremmissa säkeissä ja pusseissa, joita voi ostaa esimerkiksi eräkaupoista, rautakapoista, maatalouskaupoista ja siementenmyyntiin erikoistuneista verkkokaupoista. Siemenet kannattaa hankkia hyvissä ajoin keväällä, jotta ne ehtivät varmasti perille ennen suunniteltua kylvöaikaa. Hyvissä ajoin liikkeellä olemalla varmistaa myös siementen saatavuuden.

Siemenet kylvetään, kun maa on jo ehtinyt lämmetä eli noin toukokuun loppupuolella mutta viimeistään kesäkuun alussa. Kylvömäärä alaa kohti riippuu kukkalajista, siemenestä, ja tieto kannattaakin tarkistaa säkistä löytyvästä ohjeesta. Kylvö tehdään karhittuun maahan pääasiassa ristiinkylvönä käsin heittelemällä. Kokeilla voi myös käsin veivattavaa kylvökonetta, jos sellainen löytyy. Kylvökoneen avulla siemen saadaan leviteltyä peltoon tasaisesti.

*Isolla porukalla kylväessä kannattaa edetä tasaisesti ja järjestelmällisesti ristiin rastiin, kuten Puhoksen pellolla tehtiin.*

Käsin veivattavaa kylvökonettakin voi kokeilla.

Siementen määrä kylvettävää alaa kohti on yllättävän pieni ja helposti käykin niin, että siemenet loppuvat ennen kuin koko peltoa on ehditty edes kunnolla käydä läpi. Kylvö helpottamaan siemenet kannattaakin sekoittaa muuhun hienoon aineeseen massan lisäämiseksi. Tähän voi käyttää hiekkaa sekä rakeista kalkkia. Kalkkiin sekoittamalla maa tulee samalla kalkituksi ja jo kylvetty alue on myös helpompi havaita.

Kun siemenet on saatu tasaisesti leviteltyä, heitellään perään vielä esimerkiksi raemaista luomukanankakkalannoitetta. Lannoittamisen voi tehdä myös maankäännön yhteydessä.

*Siemenet sekoitetaan kylvämisen helpottamiseksi rakeiseen kalkkiin tai hiekkaan. Tässä kuvassa siemeniä ei ole vielä sekoitettu tasaisesti kalkin sekaan.*

Peittely käsin tai koneellisesti

Kylvön jälkeen vuorossa on siementen peittely. Kylvetyt siemenet voi karhia kevyesti maahan koneellisesti, mutta pienten siementen ollessa kyseessä kannattaa varmistaa, että ne eivät mene liian syvälle maahan. Pienemmälläkin porukalla saa monella pellolla peiteltyä siemenet käsin haraamalla. Joskus siemenet voi vielä aivan lopuksi jyrätä maahan. Jyrääminen tiivistää maata ja kosteus pysyy paremmin pellossa.

*Puhoksen pellolla siementen peittely hoidettiin käsin haraamalla.*

Sitten alkaa odottelu. Lopulta odotus kuitenkin palkitaan ja terhakoita taimia alkaa nousta maasta jo kesäkuun aikana. Loppukesästä kukkapellot ovat sekä ihmisten että pörriäisten ilona! Kukkapeltojen satoa kannattaa myös hyödyntää, kuvauksen ja kukkien keräyksen lisäksi, esimerkiksi järjestämällä kylän yhteinen sadonkorjuutapahtuma tai yhteinen kukkasidontakurssi.