Sanginkontu – taiderasteja jokivarren metsissä
Sanginkonnun taiderastit
Joet virtaavat ajassa ja paikassa. Ne luovat yhteyden kyliltä maailmalle ja maaseudulta metropoleihin. Ihmiset ja tarinat tulevat, menevät, kulkevat.
Oulujoen ja Sanginjoen partaille ja lähimetsiin on muotoutumassa Sanginkonnun taiderastien verkosto. Lumoavan luonnon keskeltä voit löytää ympäristötaiteilijoiden ja dokumentaristien teoksia, joissa henkii alueen vanha kulttuuriperintö muistoineen ja tarinoineen, yhdistyen taiteilijoiden tulkintoihin. Jokainen teos on suunniteltu paikan henkeä, alueen luontoa, historiaa ja ihmisiä kunnioittaen. Myös kyläläiset ovat osallistuneet teosten toteutukseen.
Teokset sijoittuvat kolmen kylän lähimaastojen metsiin ja jokivarsille Sanginsuuhun, Lapinkankaalle ja Sanginjoelle. Kokonaisuus liittyy osaksi Oulu2026-kulttuuripääkaupungin ohjelmistoa. Taiderasteille on suunniteltu kymmenen vuoden elinkaari, joten ne jäävät alueella liikkuvien iloksi juhlavuoden jälkeenkin. Teosten huollosta vastaa alueella toimiva Sanginsuu-Lapinkangas-Sanginjoki-kyläyhdistys sekä uusi, vireä Sanginkontu ry.
Kiekonlenkin kuntoradan metsämaasto Sanginsuussa (taiderastit 1-6)
Ulkoilijoiden suosiman metsämaaston polkujen varrelta löytyy veistoksia, installaatioita ja ääniteos, tekijöinä François Blosseville (avustajana Johanna Häiväoja), Pia Hentunen, Felicia Honkasalo, työpari Macu Makkonen & Jesse Kitinoja, Jussi Ruusulampi sekä yhteisöllinen työryhmä Laitinen-Hentunen-koululaiset.
1. Kadonneet kulkevat kanssasi
Miksi joillakin eläimillä on nimi, hautapaikka ja paikka sydämissämme, kun taas toiset jäävät ilman muistamista? Ketä kutsumme ystäväksi, ketä vieraaksi? Äänimaisema kutsuu viivähtämään kysymysten äärellä ja miettimään, miten muistamisen ja unohtamisen rajat muovaavat maailmankuvaamme.
KADONNEET KULKEVAT KANSSASI, ääniteos, 33 min, Felicia Honkasalo (2025). Teos on kuunneltavissa eläinten hautausmaalla ja kuntoradan varrella.
2. Jokilohikäärme
Metsästä löytyi tämä ”muinaisjäännös”, joka sai Sanginsuun koulun oppilailta nimekseen Jokilohikäärme. Värien ja tarinoiden avulla lapset herättivät lohikäärmeen henkiin yhteisötaiteilija Pia Hentusen vetämässä työpajassa. Puuveistoksen oli jo valmiiksi veistänyt moottorisahallaan Aimo Laitinen.
JOKILOHIKÄÄRME, puuveistos Aimo Laitinen (2022); maalaus Sanginsuun koulun oppilaat, taiteilija Pia Hentunen (2023)
3. Kaipuu
Rakkauden ja kaipuun viestejä edesmenneisiin lemmikkeihin on säilötty veistoksen lasikuuliin. Taiteilija Pia Hentunen kertoo teoksestaan: ”Pohdin usein taiteessani eri lajien välistä kommunikaatiota ja yhteyttä. Lemmikeillä on valtava merkitys ihmiselle. Samoin ympäristömme villieläimet tuovat merkitystä ihmisten arkeen. Lajirajat ylittävä rakkaus näkyy myös lemmikkien hautausmaalla, se toi sisällön teokseeni.” Näitä viestejä on kerätty ja säilötty työpajoissa vapaaehtoisten kanssa.
KAIPUU, Pia Hentunen, veistos, ruostumaton teräs, yakisugi-käsitelty puu, teräslangat, lasikuulat ja jälkivalaiseva pigmentti (2025)
4. Onko ketään kotona?
Jättimäiset puiden välissä riippuvat ja kivien päällä lepäävät kävyt pienine aukkoineen ovat kuin jonkin olennon asumuksia. Kävyt muistuttavat myös alueella toimineesta käpykaristamosta, joka työllisti aikanaan paikkakunnan nuoria. Veistokset rakentuvat kuusi- ja haapapölleistä sekä noin tuhannesta käsin veistetystä haapasuomusta. Paikalliset ihmiset pääsivät osallistumaan haapasuomujen veistämiseen.
ONKO KETÄÄN KOTONA?, installaatio, Macu Makkonen & Jesse Kitinoja, kuusi- ja haapapuu, luonnonkivi (2025)
5. Metsän henki
Keskeltä metsää, Kiekonlenkin polkuja kulkien, vierailija löytää puisia munia. On kyseessä tuntemattoman eläimen jättiläismäinen pesä. Jotkin munat ovat valmiita kuoriutumaan. Olemme ehkä esihistoriallisessa ajassa… Mikä eläin tai otus näistä voikaan kuoriutua? Munat ovat erikokoisia, suurimmat halkaisijaltaan liki puolitoistametrisiä. Pesä on valmistettu juurakoista sekä ympäristöstä kerätyistä pienistä ja suurista oksista.
METSÄN HENKI, ympäristötaideteos, François Blosseville, kuusi- ja mäntypuu, oksat, metallirungot (2025)
6. Koskiluotsi
Veistos esittää tervavenettä koskessa laskevaa hahmoa. Oulu oli maailman suurimpia tervasatamia. Suuri osa tervasta valmistettiin Kainuussa, josta se kuljetettiin jokia pitkin Ouluun myytäväksi. Koskiosuuksille palkattiin paikallisia koskiluotseja eli laskumiehiä ohjaaman veneet vaarallisten osuuksien läpi.
KOSKILUOTSI, Jussi Ruusulampi, veistos, romumetalli, spraymaali (2025)
Oulujoen ranta Sanginsuussa (taiderastit 7 ja 8)
Oulujoen rantaan veneenlaskupaikalle toteuttaa Ajan virta -teoksen taiteilijapari Kati Leinonen ja Tuomas Mujunen. Kuvataiteilija Eero Markukselan installaatio kohoaa silmänkantaman päässä metsärinteessä.
7. Ajan virta
Aivan Oulujoen partaalle Sanginsuun veneenlaskupaikalle on tulossa Tuomas Mujusen ja Kati Leinosen Ajan virta -installaatio, joka johdattelee jokivarren ihmisten elämänkulkuun ja muistoihin. – Teos valmistuu myöhään syksyllä tai vuoden 2026 keväällä.
AJAN VIRTA, Tuomas Mujunen ja Kati Leinonen, ympäristötaideteos, luonnonkivi, vesi (2025-2026)
8. Kurjen lennon paviljonki
Metsärinteen suojassa on paviljonki, josta avautuu näkymä Oulujoelle. Kulku kohti paviljonkia käy puisen portin ja metsäpolun kautta. Paviljongin sisään voi astua ja sieltä löytyy istumapenkki. Sinne voi mennä pysähtymään ja vaikkapa katselemaan kuuta, tähtiä, revontulia tai pelto- ja jokimaisemia. Kuvataiteilija Eero Markukselan ympäristötaideteos on paikka omille ajatuksille ja mielikuville.
KURJEN LENNON PAVILJONKI, Eero Markuksela, puu, kierrätystiili (2025)
Pilpajärven laavu, Lapinkangas (taiderasti 9)
9. Kuvakivi
Kai Ruohosen monumentaalinen, yhteistyössä kyläläisten kanssa toteutettava Kuvakivi pystytetään Tervareitistön varrelle Pilpajärven laavulle. Alueen asukkailta kertyi ehdotuksia, joista taiteilija on pelkistänyt lapinkankaalaisten heimomerkin. Kiveen kaiverrettava merkki kertoo Oulujoen tervansoutajista, ja merkki viittaa myös esihistoriallisiin kalliomaalauksiin. Kiveen hakattuna heimomerkki säilyy tuhansia vuosia, ja kaiverruksen urassa olevaa väriä voi täyttää uudelleen punamullalla. Elämä alueella jatkuu. – Teos valmistuu 18.10.2025.
KUVAKIVI, ympäristötaideteos, Kai Ruohonen ja Lapinkankaan alueen asukkaat, kivi, rautaoksidi (punamulta) (2025)
Loppulan kierros ja Sanginjoen nuorisoseurantalo Sanginjoella (taiderastit 10-12)
Loppulan kierroksen varrelta löytyvät Aimo Laitisen veistämät istuinpölkyt, joilla voi kuunnella Satu Pietilän dokumentaarista ääniteosta kylän maamerkistä Istuinkivestä. Vanhassa metsänvartijan ladossa on Satu Suvannon teos Huoma. Hieman kauempana Sanginjoen nuorisoseurantalolla on työryhmän toteuttama dokumentaarinen teos kylän historiasta.
10. Istuinkivi
Jääkauden muovaama siirtolohkare Istuinkivi on ollut sukupolvien ajan merkittävä levähdys- ja kohtaamispaikka Sanginjoella. Lasten koulureitin varrella se tarjosi mieluisan taukopaikan tai lepohetken niille, jotka olivat matkalla hakemaan lehmiä läheiseltä suoniityltä. Istuinkivellä on vannottu myös rakkauden tunnustuksia vuosikymmenten kuluessa. Satu Pietilä on koonnut videolle muistoja Istuinkivestä ja Aimo Laitinen veistänyt pölkkyistuimet tarinoita kuunteleville.
ISTUINKIVI, dokumenttivideo, kesto 7 min, Satu Pietilä; istuinpölkyt, Aimo Laitinen (2024)
11. Huoma
Heinälato on kuulunut metsänvartijan pihapiiriin, ja sillä on ollut aikanaan tärkeä tehtävä – suojata ihmisten ja eläinten ravintoa. Nyt ladon huomassa sataa satumaisia lumikukkia ja juurimaisia muotoja, joista pilkahtelee kyläläisten ja Sanginjoen metsänystävien ajatuksia lähiluontoon ja metsänvartijaperinteeseen liittyen.
Huoma viittaa suojaan, suojeluun, huomioimiseen ja huomaamiseen, kaikki teemoja, jotka tulivat esiin keskusteluissa osallistujien kanssa teosprosessin aikana. Taiteilija Satu Suvanto on kerännyt tekstit kyläläisiltä ja Sanginjoen metsän ystäviltä taidepajoissa 2024.
HUOMA, ympäristötaideteos, Satu Suvanto, vanha lato, puu, betoni, keramiikka (2024)
12. Eläköön Sanginjoki!
Sanginjoki on omaleimainen kylä Sanginjokivarressa Oulussa. Kylässä perinteet, musikaalisuus ja yhteisöllisyys ovat arvossaan. Puusta veistetty penkki on koristeltu kylän merkkitapahtumista kertovilla kaiverruksilla. Dokumentaariseen tietotauluun kyläläiset ovat itse nostaneet historiastaan merkittäviä tapahtumia ja paikkoja.
ELÄKÖÖN SANGINJOKI!, historiataulu, Satu Pietilä, Karita Heikkinen, Riitta Johanna Laitinen, Veera Heikkinen; veistetty puupenkki, Kari Viinikangas (2024)
Sanginkonnun taiderastien toteuttajat
Taiderastien toteutuksessa on noudatettu kestävän kehityksen periaatteita (logossa linkki)
Kiitämme rahoittajia
Kysy lisää
Riitta Johanna Laitinen
Projektikoordinaattori, yhteisökehittäjä
+358 40 584 4907 riittajohanna.laitinen@msl.fi Lue lisää henkilöstä
