Pohjois-Karjalaan perustettiin tusina kukkapeltoja pörriäisten iloksi sekä maakunnan juhlavuoden kunniaksi

Ympäristö, Uutinen

Jokainen meistä voi pelastaa pörriäisen! Kaikkiaan 12 kukkapeltoa on kaunistanut kylämaisemia ja ilahduttanut ihmisiä kesällä 2021 eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Ja mikä tärkeintä: niiden perustaminen on ollut auttamassa pölyttäjähyönteisiä. Peltoihin on istutettu muun muassa auringonkukkaa, kehäkukkaa, hunajakukkaa ja pellavaa.

Juuan Nunnanlahden kukkapellolla kimalainen nautti hunajakukasta.

Kukkapellot ovat Maaseudun Sivistysliiton pohjoiskarjalaisten Ympäristöperinnehankkeiden perustamia yhdessä paikallisten toimijoiden, kuten kyläyhdistysten kanssa. Projektissa on perehdytty pörriäisten ahdinkoon sekä niiden elinympäristöjen, kuten niittyjen, katoamiseen. Samalla on opittu kukkapeltojen perustamisen eri vaiheet.

Pölyttäjähyönteisten määrä on hälyttävässä laskussa, ja syynä siihen ovat pääasiassa perinteisestä laidunnuksesta riippuvaisten elinympäristöjen häviäminen, ilmastonmuutos, torjunta-aineiden käyttö sekä vieraskasvilajien leviäminen. Perustamalla kukkapellon tai vaikka pienemmänkin kukkaistutuksen jokainen meistä voi osallistua pölyttäjien pelastamiseen.

Ahkeran kukkapeltojen perustamisen taustalla oli myös maakuntamme juhlavuosi: Pohjois-Karjalan maakunta täyttää 300 vuotta ja kukkapeltoja perustamalla olimme mukana juhlistamassa tätä merkkipaalua ja kaunistamassa maakunnan kyliä kukkasin yhdessä kyläläisten kanssa.

Kunnasniemen kukkapellolla kukkivat useat värikkäät lajit kuten maloppi, kesämalvikki, kehäkukka, hunajakukka ja ruiskaunokki. Kuva Tuuli Tolvanen.
Niin myös Koveron Nuorisoseuran talolla. Kuva Päivi-Elina Huttunen
Kesälahdella kukkivat auringonkukat. Kuva Emmi Pennanen

Kukkapeltoja tasaisesti ympäri maakuntaa

Kukkapeltoja pääsee ihastelemaan koko maakunnassa Valtimolta aina Kesälahdelle saakka. Mukana kukkapeltoja perustamassa oli joukko paikallisia yhdistyksiä, seuroja ja muita innokkaita kyläaktiiveja.

Peltojen koot vaihtelivat 0,1 hehtaarista 0,3 hehtaariin. Niitä perustettiin teiden varsille ja muille keskeisille paikoille, joissa kukista on mahdollisimman paljon iloa ohikulkijoille. Moneen peltoon kylvettiin auringonkukkaa, joko valtalajina tai yhteen osaan peltoa muiden kukkien lisäksi. Suosittuja lajeja olivat myös hunajakukka, kehäkukka ja pellava. Koveron, Kunnasniemen, Puhoksen ja Liperin pelloissa kukkivat monenkirjavat koristekukat kuten ruiskaunokki, maloppi, päiväkakkara, tarhakehäkukka ja rohtopurasruoho.

Kuuma ja kuiva kesä ei oikein suosinut kukkapeltojen kasvua ja etenkin hennompien kukkien kasvu jäi paikoin heikoksi. Loppukesän sateet kuitenkin pelastivat paljon ja varsinkin auringonkukat ottivat melkoisen kasvupyrähdyksen. Ja vähän heikompikin kukinta toi paljon iloa pörriäisille.

Pörriäiset ja perhoset iloitsevat kukista, vaikka seassa vähän rikkaruohoja olisikin.

Miten kukkapeltoja perustettiin?

Kesän kukkapellot perustettiin niin sanotulla maalaisjärjellä ja mukava yhdessä tekeminen edellä, ei niinkään rautaisella ammattitaidolla ja maanviljelystaustalla. Tästä huolimatta kukkapellot onnistuivat sääolot huomioiden hyvin, joten turhaa huolta ei kukkapellon perustamisesta kannata ottaa ja jokaisen asiasta kiinnostuneen kannattaakin sitä kokeilla. Toki maaperänäytteitä on helppo ottaa, jos haluaa varmistaa, tarvitseeko maaperä lisälannoitusta tai kalkkia.

Kukkapeltojen perustaminen lähti käyntiin sopivien paikkojen etsimisellä ja valinnalla. Kylät olivat hyvin innostuneita lähtemään mukaan, joten vaikeuksia tässä ei ollut.  Kun paikka kukkapellolle oli päätetty ja mahdolliset maanomistajan luvat saatu, niin prosessi lähti käyntiin maan kääntämisellä.

Kukkapeltoja perustamaan ei ollut vaikea löytää innokkaita tekijöitä! Tässä Kiteen Korkeakankaantien kurssilaisia ja keskellä mustassa paidassa kyläaktiivi Teuvo Lievonen. Kuva Reeta Rönkkö

Maanmuokkaus

Maan käännön voi tehdä jo edellisenä syksynä, mutta viimeistään se on tehtävä lumien sulamisten jälkeen. Käännön jälkeen maa karhittiin ja jätettiin ”rikkaruohittumaan” noin pariksi viikoksi. Sen jälkeen pelto karhittiin uudestaan, jolloin jo nousseet rikkaruohot kuivuivat ja kuolivat. Karhinnan voi toistaa halutessaan useamman kerran ennen kylvöä, sillä mitä useammin pelto karhitaan, sitä vähemmän rikkaruohot ovat vaivana pellon kukkiessa. Tämä on ns. mekaanista torjuntaa, koska torjunta-aineita emme halunneet emmekä suosittele käyttämään. Juuri ne ovat myrkkyä pörriäisille! Ainakin kaksi karhintakertaa olisi hyvä tehdä, joista toinen juuri ennen siementen kylvöä.

Pelto käännetään ja karhitaan. Kuva Teuvo Lievonen

Siementen hankinta ja kylvö

Isompaa peltoa varten siemenet kannattaa hankkia suuremmissa säkeissä ja pusseissa, joita voi osaa esimerkiksi eräkaupoista, rautakapoista, maatalouskaupoista ja siementen myyntiin erikoistuneilta nettisivuilta. Meillä käytössä olivat Malmgård Riistansiemeneltä ja Hankkijalta ostetut siemenet. Siemenet hankimme hyvissä ajoin keväällä, jotta ne ehtivät varmasti perille ennen suunniteltua kylvöaikaa. Hyvissä ajoin liikkeellä olemalla varmistettiin myös siementen saatavuus.

Siemenet kylvettiin, kun maa oli jo ehtinyt lämmetä eli noin toukokuun loppupuolella mutta viimeistään kesäkuun alussa. Kylvömäärä alaa kohti riippuu siemenestä ja tieto kannattakin tarkistaa säkistä löytyvästä ohjeesta. Kylvö tehtiin karhittuun maahan pääasiassa ristiinkylvönä käsin heittelemällä. Osassa paikkaa innostuttiin kokeilemaan käsin veivattavaa kylvökonetta, jonka avulla siemen saatiin leviteltyä tasaisesti peltoon.

Isolla porukalla kylväessä kannattaa edetä tasaisesti ja järjestelmällisesti ristiin rastiin, kuten Puhoksen pellolla tehtiin.
Valtimon Puukarin Pysäkin pellolla kylvössä apuna oli perinteinen kylvövakka…..
ja modernimpi veivattava kylvökone.

Siementen määrä kylvettävää alaa kohti on yllättävän pieni ja helposti käykin niin, että siemenet loppuvat ennen kuin koko peltoa on ehditty edes kunnolla käydä läpi. Kylvö helpottamaan siemenet kannattaakin sekoittaa muuhun hienoon aineeseen massan lisäämiseksi. Meillä käytössä oli hiekka sekä rakeinen kalkki. Kalkkiin sekoittamalla maa tulee samalla kalkituksi ja jo kylvetty alue on myös helpompi havaita.

Siemenet sekoitettiin kylvämisen helpottamiseksi rakeiseen kalkkiin tai hiekkaan. Tässä kuvassa siemeniä ei ole vielä sekoitettu tasaisesti kalkin sekaan..

Kun siemenet on saatu tasaisesti leviteltyä, heittelimme perään vielä reamaista luomukanankakkalannoitetta. Lannoittamisen voi tehdä myös maankäännön yhteydessä.

Peittely käsin tai koneellisesti

Kylvön jälkeen vuorossa oli siementen peittely. Kylvetyt siemenet voi karhia kevyesti maahan koneellisesti, mutta pienten siementen ollessa kyseessä kannattaa varmistaa, että ne eivät mene liian syvälle maahan.  Pienemmälläkin porukalla saimme monella pellolla peiteltyä siemenet käsin haraamalla. Kiteen Korkeakankaantien pellolla siemenet vielä aivan lopuksi jyrättiin maahan. Jyrääminen tiivistää maata ja kosteus pysyy paremmin pellossa.

Puhoksen pellolla siementen peittely hoidettiin käsin haraamalla.

Nyt on oikea aika bongata kukkapelto!

Seuraavaksi olikin edessä tylsin vaihe, eli odottelu. Lopulta odotus kuitenkin palkittiin ja tarhakoita taimia alkoi nousta maasta jo kesäkuun aikana. Pientä jännitystä kukkien kasvulle loivat kesän paahtavat helteet ja osassa paikkaa kuivuus pääsikin tekemään kiusaa pelloille, mutta loppukesästä pellot ovat onneksi saaneet vettä ja kukkaloistosta saa nauttia monessa paikassa.

Kehäkukkia Nurmeksen pellolla. Taustalla auringonkukat odottavat vielä avautumista.
Puhoksen Lepokankaan kappelin viereinen pelto kukassa. Kuva Hanna Kaihoniemi.

Kukista ovat tervetulleita nauttimaan kaikki! Osassa pelloista suunnitelmissa on myös hyödyntää kukkasia kylätapahtumien vetonaulana ja tulossa onkin muun muassa sadonkorjuujuhlaa sekä kukka-asetelmien tekoa. Myös Kesälahdella Pro Kesälahden järjestämässä City Mahaton -tapahtumassa auringonkukat ovat olleet hienosti esillä. Liperissä taas kylvetty pellava on suunnitelmissa käsitellä aina langaksi asti.

Heppu Meriläinen ihastelee auringonkukkia Kesälahden pellolla. Pellolta kerätyt kukat ovat myös olleet koristamassa Kesälahden City Mahaton tapahtumaa. Kuvat: Emmi Pennanen
Liperissä pellava nyhdetään pian. Kuva: Jaana Tarkkonen

Auringonkukat alkavat olla juuri parhaimmillaan ja muutkin pellot kukkivat vielä kauniisti eli kannattaakin suunnata Pohjois-Karjalan kierrokselle ja bongata kukkapelto!

Kiteellä Korkeakankaantiellä auringonkukat kukkivat komeasti elokuun puolivälissä. Kuva Teuvo Lievonen