Sitkeydellä ja ITEpäisyydellä

Teksti: Raija Kallioinen

Kaksi vuosikymmentä ITE-taiteen etsintöjä

Katson menneeseen Suomi 100 -vuoteen. Näenkin vuosia jonossa kaksikymmentä!

Melkein säntilleen sen verran on aikaa, kun Maaseudun Sivistysliiton silloisen kulttuuritoimenjohtajan Liisa Heikkilä-Palon kanssa kylvimme ITE-taiteen ensi ajatukset. Mietimme, mitä kaikkea kuuluu kansanluovuuden kuvalliseen ilmaisuun omassa ajassamme. Millä keinoin asiaa pitäisi tutkia? Ketkä avaramieliset asiantuntijat tarvitsemme etsimään vastauksia.

Suomen Akatemian tutkijalta Martti Honkaselta tilasimme ensimmäisen selvitystyön: Mitä kaikkea aikalaistemme visuaaliseen arjen luovuuteen voisi katsoa kuuluvaksi? Miten aihetta on lähestytty muissa maissa? Pyysimme työryhmään Kansantaiteenkeskuksen taiteellisen johtajan Hannu Sahan, kansanhuumoria tutkineen professori Seppo Knuuttilan ja valokuvataiteilija Veli Granön, joka jo aiemmin oli julkaissut Onnela-kirjansa pihataiteesta. Sivustatukea antoi ympäristöestetiikan professori Yrjö Sepänmaa. Perustimme Maaseudun Sivistysliiton ja Kansantaiteenkeskuksen huomaan Itse Tehty Elämä -projektin. Nimensä se sai Granön valokuvanäyttelystä. Minä puolestaan hoksasin sanoista muodostuvan lyhenteen ITE, ja se otettiin mukaan hankkeen nimeen.

Levitimme lehdistön ja kulttuurikentän aktivistien kautta etsintäkuulutuksia. Pyysimme ilmiantoja erikoisista arjen luovuuden visuaalisista ilmentymistä. Kirjeitä ja valokuvia alkoi tulla vinhaa vauhtia. Palkkasimme hankkeeseen kuvataiteilija Erkki Pirtolan. Valinta oli täysosuma. Pirtolan aiempi toiminta taiteen marginaaleissa sopi täsmälleen tälle löytöretkelle, ja Erkistä tuli elämänsä loppuun saakka arvostettu ITE-taiteen tallentaja ja taiteilijoiden uskottu hengenheimolainen.

Noista hetkistä lähti liikkeelle kylille ja ihmisten pihapiireihin suuntautunut kenttätyö ja tutkimusmatka. Lahjakkaita etsijöitä, kartoittajia ja dokumentoijia on ollut työssä mukana kymmenittäin, niin myös näyttelyiden kokoamisessa ja julkaisujen tuotannossa. Vuotta 2018 voisi jo viettää kartoitusten 20-vuotisjuhlavuotena. Mutta kuten starttivaiheen hurja rynnistys vei meidät heti työn imuun, olemme päättäneet edetä nytkin kenttätyön merkeissä. Ensimmäinen ITE-taiteen näyttely ja järkälemäinen Itse Tehty Elämä ITE – DIY Lives -kirja saivat päivänvalon Kaustisella vuonna 2000. Siispä vietämme ITE-taiteen esiinnousun juhlavuotta vasta 2020.

ITEpäisyys juhlisti Suomi 100 -vuotta

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 ITE-taiteen kattaus oli antoisa. Kuraattori Veikko Halmetojan kokoama päänäyttely ITEpäisyys nosti valokiilaan taiteentekijöiden rohkeuden oman tiensä kulkemiseen ja itsenäisiin valintoihin. ITE-museosta Kokkolasta näyttely siirtyi Joensuun taidemuseo Onnin komeisiin pylvässaleihin, jossa näyttely on nähtävissä vielä tammikuun lopulle. Monikielisissä ITEpäisyys-työpajoissa on viritetty lasten ja nuorten aikuisten kiinnostusta näyttelyyn ja omaehtoiseen luovuuteen. ITEpäisyys-julkaisua pääset latailemaan netistä.

Jonkinmoiseksi trendiksi noussut pehmeiden materiaalien käyttö kuvataiteessa näkyi myös ITE-näyttelyissä. Minna Haverin kuratoima ITE käsillä täytti Pohjois-Pohjanmaan museon Oulussa teoksin, joissa oli mielikuvituksellisesti käytetty huovutusta, kirjontaa, virkkausta ja monia muita käsityötaitoja. Haverin kirjasta Pehmeä taide ilmestyi toinen painos.

Vuoden lopulla avautui Tampereen taidemuseon pohjakerrokseen Miälentilat-näyttely. Kuraattorit Minna Haveri, Elina Vuorimies ja Tapani Pennanen herättävät meitä pohtimaan, millaiset luovuuden alkulähteet yhdistävät itseoppineita ja heille hengenheimolaisia ammattitaiteilijoita.

Maaseudun Sivistysliiton ja Kokkolan kaupungin yhdessä ylläpitämä ITE-museo toimii ns. liikkuvana museona. Nuo kaikki edellä mainitut näyttelyt perustuvat museoiden kanssa tehtyyn hyvään yhteistyöhön. Lisäksi oma ITE-kokoelmamme oli kovasti liikekannalla. Teoslainoja annettiin mm. Vantaan taidemuseo Artsin Vallaton-näyttelyyyn, Almintaloon Loviisaan, ITE uskossa -näyttelyyn Kaustisen kellotapuliin sekä Lohtajan, Perhon ja Lestijärven paikallismuseoihin.

Ulkomaillakin ITE-taidetta oli liikkeellä. Osallistuimme kumppanina ympäri Englantia kiertäneeseen Radical Craft -kiertueeseen, jossa tuohitaituri Erkki Pekkarinen edusti Suomea ja Pohjoismaita. Kesällä Suomessa vieraillut ITE-taiteen ystävä skotlantilainen taiteilija Mike Inglis kuvasi Pekkarisesta videon, joka esitettiin Radical Craftin kansainvälisessä seminaarissa Englannissa. Toinen kumppanuutemme oli Ranskassa järjestetty L’art brut en Finlande -näyttely, joka koostui sveitsiläisen Ammannin pariskunnan kokoelmasta.

Vuosien varrella meille on syntynyt hyvät suhteet ITE-taiteilijoihin, ja heidän omassa näyttelytoiminnassaan annoimme viestinnän apua eri kanavillamme. Omia näyttelyitä oli mm. Alpo Koivumäellä Ruotsissa ja Parkanossa, Petri Martikaisella Kemiössä ja Viljo Luokkasella Pudasjärvellä. Markku Tuomisen komeita eläinveistoksia veimme ensimmäistä kertaa järjestetyn Etnogaalan portinvartijoiksi Tavastialle Helsinkiin.  Kansantaiteenkeskukseen puolestaan toteutui Dallmeiereiden kansainvälisen lahjoituskokoelman pysyvä näyttely K.H.Renlundin ja Kaustisen kunnan yhteisvoimin.

Karhunveiston maailmanmestaruus meni Mongoliaan

ITE-taiteen tapahtumista suosikkini on vuotuinen Karhufestivaali Ilomantsissa. Moottorisahaveiston hurmaa ei voi kuvitella, vaan täytyy itse päästä paikan päälle pärinän ja pöllyävän purun keskelle. Festareilla oli tänä vuonna ohjelmassa karhunveiston maailmanmestaruuskisa, jonka teema Metsän kansaa laajensi tulkintojen vapautta vähän karhuaihetta laveammalle. Toinen toistaan komeammat veistokset (ja veistäjät!) valloittivat sydämen! Suomalaiset olivat loistavia taitureita, mutta maailmanmestaruus meni tällä kertaa Mongoliaan Lkhagvadorj Dorsjurenille.

Karhufestivaali toteutettiin nyt neljännen kerran. Tapahtuman toistuessa näkee sen, että asioita täytyy tehdä pitkäjänteisesti ja sitoutuneesti. Jo ensimmäisenä vuonna ajattelimme, että festarista tulee paikkakunnan vetonaula ja yrittäjät löytävät siinä oman roolinsa. Nyt voi viimeinkin sanoa, että tavoite alkaa toteutua. Edellisvuosien veistokset levittäytyivät täyttämään kylänraitin, höyryjuna toi festareille Joensuusta 500 osallistujaa, yrittäjillä oli tarjolla karhuaiheisia tuotteita ja tapahtumia, festivaalin jälkeenkin saapui bussilasteittain vierailijoita tutkimaan veistoksia.

Karhunveiston jaloa aatetta levitettiin pohjoisesta etelään. Olimme kumppanina Livon karhunveistotapahtumassa Pudasjärvellä ja ITE kivikaudessa -veistoleirillä Kierikkikeskuksessa Yli-Iissä. Helsingissä Rautatientorilla järjestimme Ulla Haglundin ja Juha Käkelän tähdittämän veistonäytöksen osana 100-vuotisjuhliaan viettäneen MTK:n suurtapahtumaa. Karhunveisto sai päät kääntymään pääkaupungissakin.

Katsokaapa muuten Karhufestivaalin YouTube-kanavalta tämänvuotiset videotallenteet Ilomantsista ja Rautatientorilta. Tuore animaatiokin on siellä tarjolla.

Uusia löytöjä ja yllätyksiä

Uusia ITE-taiteen löytöjä on tänä vuonna kartoitettu Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla. Jännittäviä eroja näiden alueiden ilmaisuvoiman kesken on löytynyt. Saimaan seuduilla ovat perinteiset taidot voimissaan, ja alueelta on löydetty komeaa veistäntää, jota ensi kesänä päästään toivottavasti ihastelemaan Suomen metsämuseo Lustossa Punkaharjulla. Pirkanmaan väkimäärältään rikas alue on puolestaan tuonut ITE-ilmaisuun uusia tuulia: kädenjäljessä näkyy alueen teollisen perinteen taidot, uudemmat tekniikat, urbaanimmat sävyt ja myös naisten ja nuorempien tekijöiden vahvempi osallisuus.

Kartoitukset ovat tuottaneet tietoa kymmenistä tekijöistä, ja Tampereella on osa alueen taiteilijoista saatu jo esille aiemmin mainitsemaani Miälentilat-näyttelyyn. Mutta levittäydytty on myös laajemmalle. Pirkanmaalla olimme mukana Akaalla ympäristötaidetapahtuma Näkymässä, Urjalan asemalla toteutetussa ITE-päivässä ja Alpo ITE -näyttelyssä Parkanossa. Etelä-Savossa hankkeemme näkyi mukana Luston metsäkulttuuripäivillä. Toteutimme myös Saimaan alueella avoinna olleista ITE-pihapiireistä paljon kiitosta osakseen saaneen karttaesitteen, jonka avulla oli helppo suunnistaa kylältä toiselle. Mainittakoon vielä marraskuussa Tampereella järjestetty ITE ja urbaanit kesannot -seminaari, joka kokosi taiteesta kiinnostunutta yleisöä pohtimaan taiteen rajoja ja rajattomuutta.

Uutta näissä tuoreissa kartoituksissa on videoilmaisun nousu keskeiseksi välineeksi. Videonsa taideilmaisuksi kehittänyttä Erkki Pirtolaa ei enää ole keskuudessamme, mutta taitavat kartoittajamme ovat tuottaneet kymmeniä hyviä kuvatallenteita. Ne löytyvät Maaseudun Sivistysliiton YouTube-kanavalta omina soittolistoinaan (ITE Pirkanmaalla, ITE Saimaalla). Käykää katsomassa!

Niin ITE, mutta silti yhdessä!

ITE-taiteen etsintä, esillä pito ja nostaminen keskustelujen aiheeksi tapahtuu monenlaisissa verkostoissa. Tänäkin vuonna MSL on tehnyt yhteistyötä mm. Kokkolan kaupungin, Ilomantsin kunnan, näyttelyt toteuttaneiden museoiden, ulkomaisten kumppanien, kokoelmien, yhdistysten, yritysten sekä tietysti taiteilijoiden kanssa. Kansainvälistä verkottumista on pidetty yllä eurooppalaisessa yhteistyöjärjestössämme, ja kotimaassa on apunamme ollut asiantuntijoista koostuva ITE ry.

Rahoitusta on saatu kartoituksiin Pirkanmaan ELY-keskukselta sekä Piällysmies ja Rajupusu -Leadereiltä. Kordelinin säätiö avusti käsityöpohjaisen ITE-taiteen esittelyä ja Keskitien Tukisäätiö Karhufestivaalia.

Kantautukoon nyt lämmin kiitos kaikille ITE-taiteen edistäjille, tukijoille, yhteistyökumppaneillemme ja omaperäisestä luovuudesta innostuneelle yleisölle!

---

Seuraa ITE-taiteen ajankohtaisia asioita sivulta www.itenet.fi ja ITE-taiteen Facebook-sivulta.