Sanginkonnun taiderastit kantavat kestävän kehityksen arvoja
18.9.2025
Blogi
Teksti: Raija Kallioinen. Teoskuvat ja videot: Satu Pietilä.
Macu Makkosen ja Jesse Kitinojan jättimäiset käpyveistokset ovat yksi Sanginkonnun taiderasteista. Nämä löytyvät, kun suuntaat retkesi Ouluun Kiekonlenkin kuntoradan varrelle. Kuva Helka Ketonen.
Suomessa vietetään Kestävän kehityksen viikkoa 22.–28.9.2025. Sanginkonnun taiderastien toteutus Ouluun on osa Maaseudun Sivistysliiton taidetoimintaa. Jo suunnitteluvaiheesta lähtien olemme halunneet tehdä todeksi kestävän kehityksen arvoja ja periaatteita.
Tervetuloa syysretkelle tutustumaan teoksiin
Kestävän kehityksen viikon merkeissä kutsumme retkelle syksyiseen luontoon tutustumaan Sanginkonnun taiderastien teoksiin. Lähde liikkeelle maastoon, yksin tai porukalla!
Rastit sijaitsevat Oulun keskustan itäpuolisissa suosituissa ulkoilumaastoissa. Sanginsuusta ja Sanginjoelta löytyy jo yhdeksän valmista teosta.
Sanginsuussa kannattaa suunnistaa Kiekonlenkin kuntoradalle sekä seurakuntakodilta Oulujoelle laskeutuvaan metsärinteeseen.
Sanginjoella on kaksi teosta Loppulan kierroksella ja yksi nuorisoseuratalon parkkipaikalla.
Taideteosten tarkemmat esittelyt olemme koonneet kotisivulle sanginkontu.fi. Pitkin syksyä esittelyvideoita ilmestyy myös YouTube-kanavalle @Sanginkontu. Otathan seurantaasi myös Sanginkonnun ajankohtaiset uutiset Facebookissa ja Instagramissa.
Miten kestävää kehitystä on huomioitu?
Sanginkonnun taiderasteille toteutetuissa teoksissa olemme ottaneet huomioon kestävän kehityksen periaatteita niin kulttuurisen, sosiaalisen, ekologisen kuin taloudellisen kestävyyden näkökulmista:
Teokset on suunniteltu ympäristöä, paikan henkeä ja alueen kulttuuriperintöä kunnioittaviksi.
Kylien asukkailta on koottu muistoja ja tarinoita taiteilijoiden käyttöön. Kyläläiset ovat antaneet talkooapua teosten ja turvallisten reittirakenteiden valmistamiseen.
Moni taiteilijoista on hyödyntänyt läheltä löytyneitä uusiutuvia luonnonmateriaaleja tai kierrätysmateriaaleja.
Teokset on suunniteltu kestämään aikaa ja vaihtelevia vuodenaikoja sekä olemaan turvallisia, saavutettavia ja helposti huollettavia.
Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden teemana on kulttuuri-ilmastonmuutos
Sanginkontu on mukana Oulu2026-juhlavuoden ohjelmistossa. Vuoden teemana on kulttuuri-ilmastonmuutos, joka korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä yhteiskunnan uudistumisessa sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Ohjelma kokoaa yhteen laajan kirjon tapahtumia ja tarjontaa Oulussa ja koko Pohjois-Suomen alueella.
Sanginkonnun taiderasteille toteutamme tapahtumia juhlavuonna 2026 ja lisäksi jo tämän vuoden puolella. Ensi vuoden tapahtumat löydät kätevästi Oulu2026-kalenterista laittaen hakusanaksi Sanginkontu.
François Blossevillen Metsän henki -teoksessa on käytetty lähialueen puuaineksia. Mystisen metsän hengen pesän tekoon osallistui talkoilla lähiseudun lapsiperheitä.Lue lisää.Pia Hentusen Kaipuu-veistoksen materiaalesta valtaosa on metalliteollisuuden ylijäämämateriaalia. Rakkaisiin lemmikkieläimiin liittyviä muistoja on kiedottu mukaan veistoksen herkkiin lasikuuliin työpajoissa paikallisten asukkaiden voimin.Lue lisää. Video teoksen synnystä.Ihmisen ja eläimen suhde on aiheena myös Felicia Honkasalon ääniteoksessa Kadonneet kulkevat kanssasi. Teoksen inspiraatioksi taiteilija pyysi alueen asukkailta muistoja heidän eläinystävistään. Polun varren kyltteihin tulee QR-koodeja, joista teoksen voi ladata omaan puhelimeen ja kuunnella sitä eläinten hautausmaalla hiljentyen tai metsäpoluilla samoten. Teos tulee kuultavaksi lokakuun lopulla.Lue lisää.Jussi Ruusulampi on tehnyt alueen tervaperinteestä ammentavan Koskiluotsi-veistoksen kierrätysmateriaaleista. Oulujokea pitkin kulkeneet tervaveneet ovat keskeinen osa alueen historiaa. Iso osa tervasta valmistettiin Kainuussa, josta se kuljetettiin vesireittejä pitkin Ouluun myytäväksi.Lue lisää. Video teoksen synnystä.Macu Makkosen ja Jesse Kitinojan installaatio Onko ketään kotona? sopii maisemaan, jonka tienoilla on aiemmin toiminut käpykaristamo. Installaatio itsessään on osin kierrätystä. Osa käpyveistoksista on ollut esillä jo muissa näyttelyissä. Osa on uusia, ja niihin on käpyjen suomut veistetty paikallisten ihmisten kanssa työpajoissa.Lue lisää. Video teoksen synnystä.Jokilohikäärme on aidosti yhteisöllinen teos. Veistoksen on tehnyt paikallinen moottorisahaveistäjä Aimo Laitinen. Pintamaalaus on tehty Sanginsuun koulun oppilaiden taideleirillä, jota veti taiteilija Pia Hentunen. Lue lisää.Kuvataiteilija Eero Markukselan Kurjen lennon paviljonki kutsuu hiljentymään ja mietiskelemään. Teos sijaitsee Oulujoen rantamaisemassa Sanginsuun seurakuntakodilta laskeutuvassa metsärinteessä. Paviljongin kattotiilet ja penkit ovat kierrätysmateriaalia.Lue lisää. Video teoksen synnystä.Aivan Oulujoen partaalle on tulossa Tuomas Mujusen ja Kati Leinosen Ajan virta -installaatio, joka johdattelee jokivarren ihmisten elämänkulkuun ja muistoihin.Teoksen toteuttamiseen käytetään lähimetsien maanomistajilta saatavia kiviä.Istuinkivi on jääkauden muovaama lohkare, joka on Sanginjoen asukkaiden kautta aikain tuntema maamerkki. Kiveen liittyviä tarinoista on Satu Pietilä koonnut videon, jota voi istahtaa kuuntelemaan ja katsomaan Aimo Laitisen veistämille tervatynnyripölkyille.Lue lisää. Video ”Istuinkivessä koko kylän tarina”.Satu Suvannon Huoma-installaatio vanhassa metsänvartijan tilusten ladossa kantaa muistoja ja tarinoita kylän metsänvartijaperinteistä. Työpajoissa näistä muistoja koottiin mukaan taiteilijan veistämiin lumikukkiin. Ennen teoksen ripustamista MSL:n ympäristöhankkeessa kunnostettiin vanha lato paraatikuntoon, ja samalla opastettiin talkooväkeä pärekaton tekoon.Lue lisää. Video teoksen synnystä.Eläköön Sanginjoki! -historiikkipenkki on dokumentaarinen teos, jonka tietotauluun ja reliefeihin on tallennettu kyläläisiltä koottuja kohokohtia kylän merkitapahtumista, elämästä ja ympäristöstä. Tietotaulun työryhmään kuuluivat Satu Pietilä sekä Karita Heikkinen, Riitta Johanna Laitinen ja kylän oma historiatietäjä Veera Heikkinen. Penkin on tehnyt moottorisahaveistäjä Kari Viinikangas. Lue lisää. Video teoksen synnystä.Kai Ruohosen Kuvakivi yhdistää luontoa ja taidetta, toimien yhteisöllisenä maamerkkinä ja kohtaamispaikkana. Alueen asukkailta kertyi ehdotuksia, joista taiteilija on pelkistänyt lapinkankaalaisten heimomerkin. Pilpajärven laavulla kohoavaan kiveen kaiverrettava merkki kertoo Oulujoen tervansoutajista. Merkki viittaa tervaluotsien ohella myös esihistoriallisiin kalliomaalauksiin. Kiveen hakattava heimomerkki säilyy tuhansia vuosia, ja kaiverruksen urassa olevaa väriä voi täyttää uudelleen punamullalla. Elämä alueella jatkuu.
