Maaseudun tarina jatkuu. Kestävästi rakennettu tulevaisuus on yhdessä tehty.

Osallisuus, Blogi

kuntakumppanuus, osallisuus, sosiaalinen kestävyys

Huhut maaseudun kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja.

Suomen maaseutukunnissa tapahtuu paljon ja katse on vahvasti tulevaisuudessa. Kekseliästä ja toimintatapoja uudistavaa, rohkeaa yhteistyötä tehdään yli hallinto- ja puoluerajojen. Kirjasto voi syntyä kumppanuuspöydissä, harrastusmahdollisuuksia lisätään tuomalla vertaisohjaajat mukaan ja matkailumahdollisuuksia nostetaan esille yhteisölähtöisesti. Näissä tilanteissa ihmiset asettuvat vuoropuheluun ja hakevat yhteisiä arvoja ja ymmärrystä vaikeista asioista. Nämä esimerkit ovat vain pintaraapaisua hyvästä työstä KestäväMaaseutu -hankkeen kunnista.

Eri puolilla Suomea kunnat uudistuvat älykkäästi ja siinä tärkeä rooli on asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallisuuden vahvistamisella. Kestävästi rakennettu tulevaisuus on yhteisön, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden voimin yhdessä tehty.

Osallisuus ja yhteisöllisyys

Muutos yhteisölähtöiseen kehittämiseen kunnissa tapahtuu kuitenkin hitaasti ja eritahtisesti. Usein osallisuuden vahvistaminen ja yhteisöllisyyden vaaliminen nähdään samana asiana. Ne ovatkin ristikkäin ja limittäin kulkevia tekemisen tapoja ja päämääriä. Yhteisöllisyyden kierteet, yhteiset kohtaamiset ja tekeminen luovat kaikki parhaimmillaan kokemusta osallisuudesta sekä nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta. Pahimmillaan osallisuuden vahvistaminen voidaan kuitenkin kuitata epämääräisellä yhteisöllisyyden edistämisellä, joka ei vaadi erityistä paneutumista, osaamista tai resursseja liittyen osallisuuden rakenteisiin tai huomioimiseen palvelujen kehittämisessä. Osallisuus vahvistuu ikään kuin itsestään, tapahtumissa, kerhoissa, siinä sivussa. Näin ollen otsikkotasolla todettu yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen kunnan strategiassa riittää ja homma on hoidossa taas muutamaksi vuodeksi eteenpäin.

Edelläkävijyys osallisuudessa vaatii työtä ja tahtoa

Uudet asiat ja innovaatiot eivät synny itsestään. Ne vaativat halua tehdä asian eteen töitä, paneutumista, osaamisen kartuttamista, uuden kokeilua, epäonnistumisia, niistä oppimista ja jatkuvaa arviointia siitä, mikä meni hyvin ja mikä ei.

Tarvitaan vuoropuhelua, oman ymmärryksen laajentamista, halua astella hetki toisen lontsareissa ja tahtoa tutustua sellaiseenkin arkeen, josta itsellä ei ole kokemusta. Tästä on kyse myös palvelujen yhteiskehittämisessä.

Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne, jotka saavat ihmiset mukaan

Yhteisölähtöiseen kehittämiseen liittyykin suurempi ilmiö ja toiminta- ja ajattelutapojen muutos. Asukkaiden mukaan ottaminen kunnan kehittämiseen vaatii halua jakaa asiantuntijuutta sekä asukkailta saadun tiedon arvostamista, sen analysointia ja hyödyntämistä päätöksenteossa. Parhaimmillaan tästä syntyy luottamusta päätöksentekoon ja viranhaltijoihin, sekä parempia palveluita, jotka vastaavat paremmin käyttäjiensä tarpeisiin.

KestäväMaaseutu -hanke päättyy tänä vuonna, mutta yhteisölähtöisen kunnan kehittäminen jatkuu! Hyvän elämän edellytysten varmistaminen maaseutualueilla (HYMY) -verkostohankkeessa hyödynnämme tähän asti saatuja tuloksia ja viemme niitä eteenpäin. Pohdimme yhdessä pilottikuntien kanssa sitä, mitä yhteisölähtöisyys tarkoittaa tulevaisuuden kunnassa ja miten etsivää yhteisötyötä voisi käyttää menetelmänä kunnan kehittämistyössä.

Loppuun vielä kiteytetyt terveiset tutkimus- ja kehittämiskentältä siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.

Kirjoittajat: Kaisa Kervinen ja Virpi Harilahti-Juola Maaseudun Sivistysliitosta.

Tämä blogi päättää KestäväMaaseutu- hankkeen kolmen blogin sarjan, jossa pohdittiin hyvinvoinnin mittareita, osallisuutta osana johtamisjärjestelmää ja tulevaisuuden kuntaa.

Löydät sarjan muut blogit tästä:
Päivi Kurikka, Osallisuuden johtaminen osana kunnan johtamisjärjestelmää

Mari Kattilakoski, Hyvinvointi ja osallisuus kuntien hyvinvointikertomuksissa – miksi mitataan, mitä mitataan?

Vieraskynät:

Mari Kattilakoski (YTL)
Projektitutkija, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus
Hankkeet ja julkaisut
Twitter: @MariKattilakos2

Päivi Kurikka
Erityisasiantuntija, Strategiayksikkö, Kuntajohtaminen, demokratia ja kestävä kehitys
Twitter @paivikurikka1

jaa sosiaalisessa mediassa: