Äänestyspäätös keikkuu osallisuusjäävuoren huipulla

Kansalaistoiminta, Maaseudun Sivistysliitto, Blogi

Kirjoittaja: Virpi Harilahti-Juola

Vaalien jälkeen odotamme aina valintojen lisäksi äänestysprosentin julkaisua – ja pelkäämme sen laskevan entisestään. Erityisen huolissamme olemme nuorten alhaisesta äänestysprosentista ja vallan luovuttamisesta muille. Tätä mietimme nyt myös uuden demokratiaohjelman valmistelussa. Haluamme vahvistaa nuorten luottamusta edustuksellista demokratiaa kohtaan ja saada heidät äänestyskoppiin.

Luottamusta omia vaikuttamismahdollisuuksia kohtaan täytyy kuitenkin rakentaa ja ylläpitää jo kauan ennen ensimmäistä äänestyspäätöstä. Lasten ja nuorten arjessa on oltava toistuvasti tilanteita, joissa he itse ovat aktiivisia toimijoita ja saavat tukea ja kannustusta vastuun ottamiseen ja yhdessä tekemiseen.

Parhaillaan oikeusministeriön valmistelussa olevaa demokratiaohjelmaakin rakennetaan niin, että nuorten äänestysaktiivisuus on siinä yksi mittari. Mittari on hyvä, mutta samalla on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, miten päätös osallistua (esimerkiksi vaikka äänestää) syntyy. Sitä ennen on tapahtunut paljon ja osallisuuden tai osattomuuden tunne on syntynyt jo paljon ennen äänestyspäätöstä. Tähän liittyvät kaikki lasten ja nuorten arjen ympäristöt (koti, koulu, harrastukset, kaverit), joissa tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia osallistua.

Osallisuus syntyy lähellä ja arjessa – ja vaatii toistoja vahvistuakseen

Ohjelmatyön taustalla vaikuttavat havainnot osallistumisen eriarvoistumisen kasvamisesta sekä päättäjien etääntyminen kansalaisten arjesta. Demokratian murros, eriarvoistuminen ja osallistumistapojen moninaistuminen haastavat perinteisen demokratian toimintatapoja. Suomessa demokratialla on vahvat perinteet ja korkea arvostus kansalaisten keskuudessa. Suomalaisen demokratian heikkoutena voidaan kuitenkin pitää yhteiskunnallisen osallistumisen eriarvoistumista sekä äänestysaktiivisuuden alenemista. Liian moni kokee, ettei kykene vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen.

On hyvä, että demokratiaohjelman valmistelussa kiinnitetään huomiota esimerkiksi nuorisovaltuustojen toimintaan. Tärkeää on huomioida myös kaikki muu nuorten osallistuminen, missä syntyy tunne vaikuttamisen mahdollisuudesta ja oman osallistumisen merkityksestä. Tiedämme, että osallistuminen kasautuu ja jossain määrin myös periytyy. Meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tavoitamme myös ne nuoret, joita on syystä tai toisesta vaikea tavoittaa. Tästä näkökulmasta yhteistyö koulujen ja nuorisotyön kesken onkin tärkeää ja hyvä väylä tavoittaa kokonaiset ikäluokat – myös ne, joille kansalaistoiminta ei ole tuttua.

Myös meidän kansalaistoimijoiden on syytä katsoa peiliin. Kuinka saavutettavaa oma toimintamme on? Miten valmiita olemme kehittämään toimintaamme niin, että se tarjoaa aktiivisen kansalaisuuden paikkoja erilaisille ja eri taustaisille nuorille?

Hyviä esimerkkejä meillä on jo. Esimerkiksi partion ja 4H:n toimintaan on sisään kirjoitettuina toimintamallit, joissa lapset ja nuoret saavat vastuuta ja joissa he itse ovat yhtä aikaa osallistujia ja toimijoita. Toiminnassa on vahvasti läsnä myös yhteisen hyvän ajatus – tehdään kivoja asioita, ollaan yhdessä ja pidetään huoli ympäristöstä ja muista ihmisistä.

Vahva kansalaisyhteiskunta on toimivan demokratian tae

Parhaillaan on käynnissä myös kansalaisjärjestöstrategian valmistelu ja siinä meillä kaikilla on mahdollisuus olla mukana. Suomalainen laaja ja moniääninen kansalaisyhteiskunta on helmi, josta meidän on syytä pitää hyvä huoli jatkossakin. Sekä tämän järjestöstrategian että demokratiaohjelman on kuljettava tiiviisti samaan suuntaan. Iso osa osallisuudesta, luottamuksesta omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa sekä oman osallistumisen merkityksestä, rakennetaan juuri erilaisissa kansalaisjärjestöissä ja edustuksellisen demokratian rinnalla. Siksi kannustammekin kaikkia kansalaistoimijoita osallistumaan ja kertomaan omista näkemyksistään avoimen palautekanavan (webropol-lomake) kautta.