Kulttuuriympäristöpäivät käynnistyivät – Tunne perintösi, jaa tarinasi
Teksti: Raija Kallioinen
Euroopan eri puolilla vietetään nyt vuotuisia kulttuuriympäristöpäiviä. Teemana on ”Tunne perintösi, jaa tarinasi”. Kymmenet tuhannet tapahtumat herättävät näkemään kulttuuriympäristön voimavarana ja hyvinvoinnin lähteenä. Viikon aikana 3.–9.9. on meillä Suomessakin satoja tapahtumia, joissa nostetaan esiin mm. perhe ja suku, paikkakuntien oma historia ja tavat sekä eri ikäisten ihmisten ja yhteisöjen perintö. Tapahtumakalenteri löytyy kulttuuriympäristömme.fi -sivustolta.
Koko kuluvaa vuotta leimaa myös Euroopan unionin julistama Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi, jonka pääosassa on eurooppalaisen kulttuuriperinnön monimuotoisuus ja rikkaus. Vuoden kansallisena tavoitteena on paitsi edistää osallisuutta ja osallistumista myös lisätä kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja kestävää käyttöä. Tärkeä näkökulma on myös kulttuuriperintö kohtaamisten paikkana ja vuoropuhelun välineenä.
Mikä on juurien ja kulttuuriperinnön merkitys yhteiskunnan ja yhteisöjen rakennusaineena nyt ja tulevaisuudessa? Miten kulttuuriperintö voi toimia investointina tulevaisuuteen ja millaisia taloudellisia mahdollisuuksia tästä avautuu? Entä miten kulttuuriperintöjä jakamalla voidaan edistää yhteisymmärrystä ja estää ennalta konflikteja?
Maaseudun Sivistysliiton toiminnassa on paikalliskulttuuri ja -identiteetti yksi pääteemoistamme. Yhteisöön kuuluminen, paikallinen tekeminen sekä vastuullinen suhde elävään kulttuuriperintöön ja lähiympäristöön on monessa hankkeessamme aivan ytimessä. Pyrimme herättämään keskustelua edellä esitetyistä kysymyksistä ja aktivoimaan paikallisten ratkaisujen löytämiseen. Työskentelemme yhdessä kuntien, kulttuurilaitosten, paikallisten toimijoiden ja asukkaiden kanssa ja työllistämme myös taiteilijoita yhteisöllisten projektien suunnitteluun ja toteutukseen.
Tässä ajankohtaisia esimerkkejä kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöihin liittyvistä toimista, joissa olemme vetäjänä tai kumppanina.
KEHO – ainoa kotini maailmassa
MSL:n tuottamissa ja tanssitaiteilija Hanna Brotheruksen vetämissä tanssin ja liikkeen KEHO-työpajoissa ammattitaiteilijat työskentelevät yhteisöissä ja kunnissa. Tavoitteena on löytää uudenlaisia luovia menetelmiä ja yhteistyömuotoja nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnin, aktiivisen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa ja erityisesti maaseutualueilla. “Taiteilijoita olisi hyvä saada mukaan myös kuntien ja kaupunkien strategioiden suunnitteluvaiheeseen. Heissä on sellaista luovaa potentiaalia, jota kaivataan, kun mietitään kuntalaisten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden kehittämistä”, sanoo MSL:n kulttuurijohtaja Helka Ketonen.KEHO-ryhmän pop-up-tanssitapahtuma Joensuun torilla
KORTTEERI. Notkistaa ja kokeellistaa kivijalkakulttuuria
Kortteeri-hanke luo paikkoihin liittyviä uusia elämyksiä ja merkityksiä yhdistämällä kivijalkakaupat, taiteen, muotoilun, museot ja galleriat. Tavoitteena on luoda uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia luoville aloille kivijalkakaupan ja paikkaan sidotun yritystoiminnan kehittämisessä. Tarpeena nähdään myös alueiden omaleimaisen kulttuuriperinnön tunnistaminen ja sen soveltaminen ihmisten arkipäivään ja uusien merkitysten luominen. Menetelmiä etsitään erityisesti paikkasidonnaisen yhteisötaiteen ja muotoilun kautta.
Yhteisöllisen kaupunkiviljely- ja kulttuuritapahtumakeskuksen toiminta jatkuu Isoisän torpalla Mustikkamaalla Helsingissä. MSL on kehittänyt konseptia neljä vuotta, ja tänä kesänä saimme Helsingin kaupungin toiminnan pääorganisoijaksi. Tavoitteenamme on levittää onnistunutta ja asukkaat mukaansa tempaavaa mallia muillekin paikkakunnille.
CityTorpparit, kylätaiteilijat, yhteisötaiteilijat
MSL on viime vuosina palkannut eri alojen taiteilijoita yhteisötaiteilijoiksi nimellä CityTorppari tai kylätaiteilija. Taiteilijoita on myös kutsuttu työskentelemään organisaatioissa ja taiteilijaresidenssissä. Eri puolille Suomea sijoittuvat muutaman viikon mittaiset työskentelyjaksot tarjoavat uudenlaisia tapoja monenlaisiin kohtaamisiin, oivalluksiin ja vuoropuheluun vaikkapa maaseudun asukkaiden ja kaupunkilaisten kesken. Työskentelyjakson aikana taiteilija elää yhteisön keskellä. Lopputuloksena syntyy taiteilijan ja osallistujien yhteistyönä ja paikan hengen siivittämänä teos, sävellys, tanssi, ympäristötekoja, yms., tuoreena esimerkkinä konginkankaalaisten oma kangaskuosi.Yhteisötaidetta Konginkankaalla. Citytorpparina vaatesuunnittelija Elina Laitinen.
Karhufestivaali Ilomantsissa – puunveiston kilpailu ja koko yhteisön yhteinen voimainponnistus
Ilomantsin luonto on soiden, vaarojen, aarniometsien ja vesistöjen vaihteleva kokonaisuus, ja karhukanta on alueella Suomen tihein. Jo viisi kertaa järjestetty Karhufestivaali on moottorisahaveiston karnevaali, joka sopii Ilomantsiin kuin nenä päähän. Puunveiston taitajat loihtivat vuosi vuoden jälkeen uusia karhuaiheisia veistoksia osaksi kirkonkylän miljöötä, ja runsaat oheistapahtumat vetävät paikkakunnan kulttuuritoimijat, yhteisöt ja yritykset mukaan festivaalin järjestäjiksi. Festivaalista on kasvanut koko kunnan yhteinen juttu.
ITE-taiteen kartoitukset ja tunnetuksi tekeminen
Nykykansantaide on osa kulttuuriperintöämme, ja hyvin usein se saa ilmenemisen muotonsa kokonaisina ympäristöinä. Maaseudun Sivistysliitto nosti ITE-taiteen ilmiöksi 20 vuotta sitten aloitetulla taiteilijoiden kartoitustyöllä ja näyttelytoiminnalla. Tällä hetkellä työ on käynnissä Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa. Saimaan seutujen ITE-taideympäristöistä julkaisimme kesällä kartan, ja Pirkanmaan ympäristöjen tarinoihin pääsee tutustumaan blogin sivuilla. – Mainittakoon sekin, että outsider-taideympäristöjen suojelusta käyty eurooppalainen keskustelu oli innoittamassa kansallista #suojelentätä-kampanjaa!
Kyläileminen on osa elävää ja muuttuvaa kulttuuriperintöämme. Kirjoituskilpailu kyläilemisestä kutsuu jakamaan unohtumattomat kyläilymuistot ja -kokemukset. Vierailut ystävien kodissa tai mökillä ovat tärkeä osa monen suomalaisen elämää. Kyläillään sukulaisissa, naapureissa, ystävillä tai vieraillaan hoitokodissa. Toisaalta perinteinen kyläily on vähentynyt, kun elämä on kiireistä ja tuttuja tavataan yhä useammin vain Facebookissa. Entä onko uussuomalaisilla uudenlaista annettavaa kyläilemisen kulttuuriin? Kirjoituksia kilpailuun voi lähettää 1.11.2018–28.2.2019.
Ihan Nurkan Takana – ympäristökasvatuksen verkkoaineisto
Verkkoaineistoon on koottu yhteen oivaltavia esimerkkejä 6–15 -vuotiaiden kanssa toteutetusta kulttuuri- ja lähiympäristökasvatuksesta ympäri maan. Mallit kehittävät ympäristösuhdetta ja vahvistavat kulttuurin lukutaitoa. Esimerkit on muokattu toistettaviksi ja sovellettaviksi malleiksi kasvattajien käyttöön sekä kouluissa että vapaa-ajan toiminnassa, paikkakunnasta riippumatta. Aineisto on Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen Seuran ja MSL:n yhteistuotantoa. Muistissa kannattaa pitää myös MSL:ssä kehitetty ympäristöluotsauksen menetelmä, jossa “vertaisihmettelijöiden” kanssa voi lähteä löytöretkille vaikkapa nurkan taakse.
ProLocalis – paikallisuuden puolesta
Maaseudun Sivistysliitolla on uusi kumppani, ProLocalis, jonka kanssa yhteistyössä haluamme nostaa esiin suomalaisen maaseudun palveluja ja elämyksiä. Kyseessä on mobiilisovellus, jonka kautta esimerkiksi lähituottajat voivat tuoda kuluttajille esille elintarvikkeita, käsitöitä, palveluja ja turismielämyksiä. Mekin olemme jo saattaneet sovelluksen kautta kulttuuritapahtumia ja -kohteita palvelemaan matkailijoita.
Kirjoittaja
