Teemat ja hankkeet

Osallisuus ja kuntakumppanuus

 

Osallisuustyö Maaseudun Sivistysliitossa tarkoittaa erityisesti ihmisten ja paikallisten yhteisöjen kuulemista ja mukaan ottamista uudella tavalla omaa lähiyhteisöään ja -ympäristöään koskevissa asioissa. MSL tekee tätä työtä muun muassa kuntakumppanuuden kautta ja on mukana kehittämässä asukkaiden palveluja yhdessä niiden käyttäjien kanssa, tekemässä maaseutua näkyväksi ja tutuksi uusille kuntalaisille sekä rakentamassa vuoropuhelua eri toimijoiden välille.

Lue lisää Osallisuus-sivustolta.

”Eihän me aatella, että yhdellä hankkeella saadaan kaikki valmiiksi, mutta parhaimmillaan se aiheuttaa sellasen lumipalloefektin ja haastaa meidät kaikki muutkin miettimään asiaa uudestaan ja miettimään, miten tässä (muutoksessa) ollaan mukana.”

Osallisuutta ja kumppanuutta rakennetaan tänäkin vuonna eri puolilla Suomea.

Kuntalaisia kuullaan ja otetaan mukaan kehittämistyöhön uudenlaisen yhteisöllisyysohjelman kautta Kyyjärvellä, kunnan palveluissa kokeillaan uusia sisältöjä ja niitä kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa Posiolla, Pudasjärvellä, Pyhäjoella ja Tyrnävällä. Tulevaan muutokseen ja tulevaisuuden kunnan tehtäviin valmistaudutaan yhdessä henkilöstön kanssa Limingassa.

Yksi osa osallisuustyötä on maahanmuuton huomioiminen kehittämisessä. Onnistunut maahanmuuttotyö paikallistasolla perustuu hyviin julkisiin palveluihin, mahdollisuuksiin tehdä töitä tai opiskella sekä aktiiviseen ja vastaanottavaan paikallisyhteisöön. MSL tekee yhteisökehittämistä ja töitä vastaanottavan maaseudun puolesta Tunturi-Lapissa sekä uudessa vapaan sivistystyön koulutuskokeilussa Kiteellä.

Näihin kumppanuuskuntiin luodaan mahdollisuuksia kohtaamisiin sekä erilaisia, vetovoimaisia ja yllättäviä kohtaamispaikkoja yhdessä kuntalaisten, viranhaltijoiden, paikallisten järjestöjen ja työnantajien kanssa. Näihin kohtaamisiin innostetaan yhteisökehittämisen menetelmien avulla; työssä käytetään muun muassa kumppanuuspöytiä, paikan adoptiota ja ympäristöluotsausta.

 

Hyvän mielen Posio, kuva: Virpi Harilahti-Juola

Kumppanuuspöydät

Kumppanuuspöydät tarkoittavat säännöllistä yhteistä vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Vuoropuhelu perustuu tasaveroisuuteen ja yhteiseen suunnitteluun, tekemiseen ja arviointiin. Asioita ei tuoda pöytiin liian valmiina, vaan pyritään saamaan yhteiseen keskusteluun erilaisia näkökulmia ja tapoja toimia. Kumppanuuspöytien tavoitteena on löytää yhteinen ymmärrys kehittämisen tavoitteista ja sisällöistä sekä varmistaa parhaiden käytänteiden jatkuvuus.

Ajatuksia kumppanuuspöydästä: 1+1= paljon enemmän kuin kaksi

 

Hyvän mielen Tyrnävä, kuva: Riitta Johanna Laitinen

Paikan adoptio

Paikan adoptiolla tarkoitetaan prosessia, jossa tila otetaan väliaikaisesti jonkin ryhmän tai toiminnon haltuun. Toisin kuin valtauskulttuurissa, paikan adoptiossa neuvottelu ja sopiminen omistajan kanssa on oleellinen lähtökohta. Paikan adoptiolle on tunnusomaista ihmisten vahva sitoutuminen ja vastuun ottaminen paikasta tai ympäristöstä, jonka omistajia he eivät ole. Sen sijaan osallistujia motivoi tärkeän tavoitteen edistäminen, omakohtaiset tunnesiteet käyttämättömiksi jääneisiin alueisiin ja paikkoihin sekä yhdessä tekemisen riemu.

Esimerkki paikan adoptiosta Tyrnävällä: Kunnan kanssa kimpassa

 

Hyvän mielen Pyhäjoki, kuva: Riitta Johanna Laitinen

Ympäristöluotsaus

Ympäristöluotsaus on Maaseudun Sivistysliiton kehittämä menetelmä, jonka kautta paikalliset ihmiset ottavat vastuuta omasta lähiympäristöstään ja -yhteisöstään ja tekevät tekoja oman lähiyhteisönsä hyvinvoinnin hyväksi. Ympäristöluotsausta on mahdollista käyttää menetelmänä kuntalaisten ja erityisryhmien kuulemiseen kunnallisessa päätöksenteossa, esimerkiksi kaavoitukseen, ympäristön viihtyisyyteen tai palvelujen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Lue lisää ympäristöluotsauksesta: Ympäristöluotsaus

 

Tämänkaltaisen kumppanuuden edellytyksiä ovat yhteisen tavoitteen löytäminen ja kaikkien osapuolien sitoutuminen yhteisesti sovittuun. Onnistuneen kumppanuuden kautta kunnat paikallisyhteisöinä vahvistuvat ja toiminnan kautta on mahdollista lisätä kuntien elinvoimaisuutta vahvistamalla paikallisia erityispiirteitä ja vahvuuksia. Vahva ja elinvoimainen paikallisyhteisö pystyy myös nykyistä paremmin huolehtimaan yksittäisten kuntalaisten hyvinvoinnista.

 

Kokemuksia ja ajatuksia osallisuudesta ja kumppanuudesta:

Osallisuuden vuosi 2018

Koti on mielentila

Hyvää mieltä tulevallekin vuodelle

Think global and act local

Syömään!

Yhdessä tekemisen muistijälki

1+1= paljon enmmän kuin kaksi

Miten tämä voitaisiin tehdä yhdessä?

Yhdessä kohti kumppanuutta

Kunnan kanssa kimpassa

Tulevaisuuden kunta on kumppanuuskunta

 

Tällä hetkellä käynnissä olevat osallisuutta ja kumppanuutta kehittävät hankkeet:

Hyvän mielen paikat -hanke, Pohjois-Pohjanmaa 2016–2018
Hyvän mielen paikat, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Tyrnävä

Vastaanottava Tunturi-Lappi, ympäristöluotsaus maahanmuuttotyön menetelmänä, 2016–2018, Enontekiö, Kolari, Kittilä, Muonio

 

Lisätietoja:

Virpi Harilahti-Juola, kehittämispäällikkö

virpi.harilahti-juola@msl.fi, p. 040 67 81 968