Mitä hyvä elämä merkitsee sinulle?

Osallisuus, Blogi

Kirjoittajat: Kaisa Kervinen ja Satu Himanen

Oman näköistä elämää

Mitä hyvä elämä merkitsee sinulle? Muun muassa tätä kysymystä pohdimme KestäväMaaseutu -hankkeen ensimmäisen kuntakierroksen Virtuaalipenkkikahviloissa, jotka kokosivat keskusteluihin lähes sata ihmistä eri puolilta Suomea. Hyvästä elämästä puhuttiin myös Ideafestivaalin ensimmäisellä kierroksella, jossa erityisesti nuoria keränneiden keskustelujen johtopäätös oli kiteytettynä se, että leipää, lämpöä ja lauman me tarvitsemme. 

Virtuaalipenkkikahvilan kahvittelijat idästä länteen ja pohjoisesta etelään nostivat esille samoja asioita. Merkityksellinen tekeminen, riittävä toimeentulo, luonto hyvinvoinnin ylläpitäjänä, rakkaat ihmiset ja omannäköinen elämä. Tunne, että on tärkeä ja osa ympäröivää yhteisöä. Turvallinen, sujuva arki ja paikallisidentiteetti. Muun muassa näitä asioita tunnistettiin kierroksella hyvän elämän avaimiksi. 

Hyvinvoinnin mittarit eivät tunnista elämän monimuotoisuutta

Hyvinvoinnin ajatellaan usein viittaavan erityisesti vaurauteen ja terveyteen. Muuttuneessa maailmassa hyvän elämän ja hyvinvoinnin mittarit kaipaavat tarkastelua. KestäväMaaseutu -hankkeen tutkija Mari Kattilakoski Itä-Suomen yliopistosta toteaa, että:

”Käytössä olevien hyvinvointimittareiden puutteena voi pitää sitä, etteivät ne tavoita riittävästi hyvinvoinnin monimuotoisuutta, eivätkä kykene riittävästi tunnistamaan erilaisiin elinympäristöihin kytkeytyviä hyvinvointikysymyksiä. Hyvinvoinnin kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen ja hyvinvointi-indikaattoreiden kehittäminen kaipaa nykyistä aktiivisempaa kansalaisten mukaan ottamista niin hyvinvoinnin määrittelyä koskevaan keskusteluun kuin hyvinvointitiedon tuottamiseen.”

Mari Kattilakoski, Itä-Suomen Yliopisto

Keskusteluissa tuli myös esille, että oma asuinympäristö näyttäytyi asukkaille eri tavoin. Joillekin juuret olivat syvällä, ehtineet ehkä kasvaa jo monen sukupolven ajan, toiset näkivät kotikunnan hyvät ja ne vähän huonommatkin puolet uuden tulijan silmin. Katsantokannasta riippumatta asuinpaikalla oli merkitystä. On hyvä olla jostain kotoisin. 

Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on tärkeää

Omien juurien merkitystä ovat tuoneet esiin myös pohjoispohjalaislähtöiset nuoret aikuiset Tää on mulle tärkee -hankkeessa. Kotiseudulla, tutussa yhteisössä syntyy helpommin merkityksellisyyden tunne.

“Kaupungissa voi tuntea olevansa yksi tuhansista, mutta omassa pienemmässä yhteisössä on paljon enemmän.” 

Yhteisöllisyys, dialogi tai näiden puute nousivat myös yhteiseksi teemaksi keskusteluissa. Nuoret aikuiset ovat monin paikoin kokeneet jäävänsä väliinputoajiksi kotiseutunsa kehittämistä koskevassa päätöksenteossa ja seuraavansa sivusta päätöksentekoa ja asioiden kulkua itselleen tärkeiden asioiden osalta. Nuoret haluaisivat tulevaisuudessa olla osa yhteisöä, jonka jäsenillä on halu kehittää omaa ympäristöään, mutta tarvitaan myös mahdollisuus vaikuttaa. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on meille tärkeää. 


Lue lisää Maaseudun Sivistysliiton Osallisuustyöstä
#osallisuus #maapuhuu #maaseutu #sosiaalinenkestävyys #hyvinvointi #kestävämaaseutu #tääonmulletärkee #maaseudunsivistysliitto #uef #kuntaliitto

Lainaus: Mari Kattilakoski, Itä-Suomen Yliopisto

Kirjoittajat:

Kaisa Kervinen

Yhteisökehittäjä

kaisa.kervinen@msl.fi Lue lisää henkilöstä