Yhteisölähtöinen kunta -valmennus tuki kuntien omaa osallisuustyötä

Kansalaistoiminta, Maaseudun Sivistysliitto, Osallisuus, Blogi

Kirjoittajat: Niina Vuori, Kaisa Kervinen

Vertaisverkosto, esimerkit toisten kuntien osallisuustyöstä ja keskustelut olivat osallistujien mielestä Yhteisölähtöinen kunta -valmennuksen parasta antia.

Yhteisölähtöinen kunta valmennukset toteutettiin vuonna 2022 HYMY –verkoston voimin ja 2023 yhteistyössä HYMY –verkosto ja Kunta olemme me –hanke yhteistyönä. Valmennuksissa oli osallistujia 26 eri kunnasta ja niissä on ollut mukana yli 40 kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijaa ja luottamushenkilöä, joilla on ollut halu kehittää osaamistaan osallisuustyössä ja verkostoitua muiden osallisuusasiantuntijoiden kanssa.

Valmennusten tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, mitä kaikkea osallisuustyö kunnissa on ja tarjota käytännön työkaluja tekemiseen. Ryhmistä löytyi sekä pitkään osallisuustyötä tehneitä konkareita, että heitä, jotka olivat vasta aloittaneet yhteisölähtöisen toiminnan kunnassa.

Yhteisölähtöinen kunta -valmennuksessa osallisuuden määriteltiin olevan osallistumista ja kuulumista: se on ihmisen mahdollisuutta vaikuttaa itseään ja lähiyhteisöään koskeviin asioihin, tehdä merkityksellisiä tekoja, sekä mahdollisuus olla osa isompaa joukkoa tai ilmiötä.

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota kuntalaisille monipuolisia osallistumisen paikkoja, mutta osallisuus ja aktiiviset kuntalaiset myös lisäävät merkittävästi kunnan elinvoimaa. Näin ollen kunnissa osallisuustyö on nousemassa yhä merkittävämmäksi osaksi kaikkea toimintaa.

Yhteisölähtöinen kunta -valmennuksessa osallisuuden määriteltiin olevan osallistumista ja kuulumista: se on ihmisen mahdollisuutta vaikuttaa itseään ja lähiyhteisöään koskeviin asioihin, tehdä merkityksellisiä tekoja, sekä mahdollisuus olla osa isompaa joukkoa tai ilmiötä.

Osallisuustyötä tehdään hyvin monenlaisilla työnkuvilla ja mm. vapaa-aika, viestinnän ja hyvinvointi -toimialojen kautta. Monissa kunnissa osallisuustyötä ollaan vasta viemässä osaksi koko kunnan toimintaa ja rakenteita. Valmennuksissa on todettu, että osallisuustyötä ja yhteiskehittämistä ei voi tehdä kukaan yksin, vaan se on koko kuntaorganisaation asia.

Osallistujien mielestä valmennuksen parhaita asioita oli vertaistuki ja koetun jakaminen. Oli tärkeää kuulla kokemuksia toisista kunnista ja päästä keskustelemaan työstä ja toimintamalleista samaa kieltä puhuvien kanssa. Hyvinä käytäntöinä kunnista kuultiin mm. kumppanuuspöydistä, osallisuuspelistä ja osallistavasta metsäsuunnittelusta. Myös Maaseudun Sivistysliiton omat materiaalit ja menetelmät, kuten Ystäväni-kirja, Itu-suunnittelupeli, dialogeillaan-kortit ja Penkkikahvila tulivat tutuiksi.

Valmennuksessa tartuttiin myös osallistujien esille nostamiin aiheisiin, joista yksi keskeinen teema oli viestintä: millä keinoin tavoittaa ne kuntalaiset, joiden ääni harvoin pääsee kuuluviin ja toisaalta, miten jakaa kattavasti tietoa asioista, joihin kuntalaiset ovat päässeet vaikuttamaan? Täytyy mennä sinne missä ihmiset ovat ja tiedottaa monikanavaisesti usein ja paljon: osallisuus on viestintää. Yhtä tärkeää on keskittyä siihen, kuinka koko prosessi näkyy osallistujille, mitä kerätyllä tiedolla tehdään, ja mitä hyötyä osallistumisesta oli.

Täytyy mennä sinne missä ihmiset ovat ja tiedottaa monikanavaisesti usein ja paljon: osallisuus on viestintää.

Yhteisölähtöinen kunta -valmennus pohjautuu KestäväMaaseutu –hankkeen ja Hymy –verkoston työn huomioille ja esille nousseille tarpeille kehittää osallisuustyötä kunnissa. Valmennus on tuottanut syötteitä myös Polkuja tulevaisuuden kansalaistoiminta –julkaisuun. Yhteisölähtöinen kunta -valmennus toteutettiin Maaseutupolitiikan Hyvän elämän edellytysten vamistaminen maaseutualueilla (HYMY) -verkostohankkeen ja MSL:n Kunta olemme me -hankkeen yhteistyönä.

Tammikuussa 2024!
Lähde mukaan Viisaat päät yhteen -kuntavalmennukseen

jaa sosiaalisessa mediassa: