Rakentava ilmapiiri ruokkii luovuutta ja ratkaisuja, siksi sen vaaliminen on niin tärkeää

Kirjoittajat: Virpi Skippari, Kaisa Kervinen, Anu Karppinen, Anna-Liisa Knuuti, Matti Rehula

MTK on edelläkävijä rakentavan keskusteluilmapiirin edistämisessä, kannustamisessa ja epäasialliseen käytökseen puuttumisessa.

Suurin osa yhteisestä tekemisestä järjestöissä ja yhdistyksissä toimii yhteistä hyvää jakavana ja tekijöilleen uutta osaamista ja virtaa tuovana voimana. Työkaverit, luottamushenkilökollegat ja muutenkin omat porukat ovat tärkeitä. Yhdessä voi jakaa ajatuksia, haastaa ja reflektoida. Yhteiset kokemukset rakentavat tärkeitä paikkoja elämän polulle, muistot kantavat seuraavaan kohtaamiseen. Mutta mitä jos tilanne kohdatessa jollain tavalla repeytyy tai vahingoittuu? Vuorovaikutus ei jostain syystä toiminut ja toiselle tai joskus molemmille osapuolille on tullut kokemus epäasiallisesta kohtelusta?

Usein tilanteet tulevat yllättäen ja niihin liittyy häpeää, pelkoa ja muita negatiivisia tunteita. Epäasialliseen käytökseen puuttuminen on haastavaa ja vaatii rohkeutta – sekä sen kohteena että todistajana. Ilman yhteisesti sovittuja pelisääntöjä voi olla vaikeaa hahmottaa omaa roolia ja vastuuta hankalista tilanteista. Yhteiset ja yleisesti kommunikoidut pelisäännöt tarjoavat peilauspintaa tilanteiden arvioimiselle sekä selkänojan puuttumiselle. Epäasialliseen käytökseen tulee puuttua, jotta yhteisiä päämääriä voi ajaa luottamuksellisessa ja rakentavassa ilmapiirissä.

Toisinaan kokemukset epäasiallisesta käytöksestä voivat syntyä hienovaraisista eleistä ja teoista, mikä tekee tilanteiden arvioimisesta hankalia.

Epäasiallinen käytös työpaikalla on aihe, joka on usein esillä mediassa ja keskusteluissa. Se voi ilmetä monin eri tavoin, kuten uhkailuna, pelotteluna, ilkeinä ja vihjailevina viesteinä, väheksyvinä ja pilkkaavina puheina, jatkuvana perusteettomana arvosteluna ja työnteon vaikeuttamisena. Myös maineen tai aseman kyseenalaistaminen, työyhteisöstä eristäminen ja seksuaalinen häirintä kuuluvat tähän kategoriaan. Toisinaan kokemukset epäasiallisesta käytöksestä voivat syntyä hienovaraisista eleistä ja teoista, mikä tekee tilanteiden arvioimisesta hankalia. Syystalvella 2023 käynnistynyt ja helmikuussa huipentunut Tapaustarinat-prosessi tarjosi MTK:n ennakkoluulottomalle työyhteisölle ja rohkeille luottamushenkilöille dynaamisen ja osallistavan tavan käsitellä epäasiallista käytöstä ja edistää rakentavaa keskustelukulttuuria.

Työterveyslaitoksen mukaan epäasiallinen tai vastuuton käytös tarkoittaa kaikkea sellaista käyttäytymistä työyhteisössä, joka häiritsee ja vaikeuttaa työyhteisön toimintaa ja aiheuttaa mielipahaa, ärtymystä ja työmotivaation laskua muissa työyhteisön jäsenissä. On tärkeää ymmärtää, että epäasiallista kohtelua eivät ole työnantajan asialliset, perustellut päätökset ja ohjeet, ihmisten väliset työhön liittyvät näkemyserot ja erimielisyydet, perusteltu puuttuminen työsuoritukseen ja palaute, tai työntekijän ohjaus työkyvyn arviointiin perustellusta syystä.

Toisaalta ammatillinen tai vastuullinen käytös tarkoittaa sivistynyttä, arvostavaa ja ystävällistä käyttäytymistä, taitoa kommunikoida, argumentoida ja neuvotella asiallisesti ja rakentavasti, kykyä toimia sosiaalisissa tilanteissa fiksusti ja muita loukkaamatta sekä kykyä antaa ja vastaanottaa palautetta. Lisäksi siihen kuuluu vastuiden ja velvoitteiden tuntemista ja noudattamista.

Työnantajan lakisääteinen puuttumisvelvollisuus

Yhteisillä pelisäännöillä halutaan vaalia turvallista keskustelukulttuuria, jossa on tilaa rikkaalle vuorovaikutukselle ja erilaisille mielipiteille.

Erityisen tärkeää on, että työnantajat ymmärtävät lakisääteisen velvollisuutensa puuttua epäasialliseen käytökseen työpaikalla. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tämä kattaa myös psykososiaalisen työympäristön, mukaan lukien työntekijöiden suojelemisen häirinnältä ja muulta epäasialliselta kohtelulta. Työnantajan on aktiivisesti edistettävä hyvää työilmapiiriä ja puututtava välittömästi kaikkiin havaitsemiinsa tai ilmoitettuihin epäkohtiin. Tämä sisältää selkeiden ohjeiden ja käytäntöjen laatimisen epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi.

Työnantajan on käsiteltävä kaikki epäasiallisen käytöksen tapaukset tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Työnantajan tulisi myös varmistaa, että kaikkiin työntekijöihin sovelletaan samoja standardeja käyttäytymisessä. Työpaikan sääntöjen ja odotusten selkeä kommunikointi auttaa luomaan positiivisen ja kunnioittavan työympäristön.

Työnantajan vastuu ei rajoitu pelkästään reaktiivisiin toimenpiteisiin epäasiallisen käytöksen ilmetessä. Proaktiivinen lähestymistapa, joka sisältää työntekijöiden kouluttamisen, työyhteisön hyvinvoinnin edistämisen ja avoimen kommunikaation kannustamisen, on yhtä tärkeää. Tällä tavoin voidaan ennaltaehkäistä monia ongelmia ja luoda työympäristö, jossa kaikki tuntevat olonsa arvostetuksi ja turvalliseksi.

”Järjestöorganisaatiossa tilannetta mutkistaa se, että tiivistä yhteistyötä tehdään paitsi työsuhteessa olevien työtovereiden, myös luottamushenkilöiden kanssa. Työnantajan direktio-oikeus ja siihen liittyvät puuttumisen toimet ulottuvat lähtökohtaisesti kuitenkin vain liiton toimihenkilöihin. Tätä puutetta korjaamaan MTK:n hallinto-ohjesääntöön lisättiin epäasiallisen käytöksen nollatoleranssi sekä ohjeet epäasialliseen käytökseen puuttumiseksi. Ohjeeseen kirjattiin myös luottamusjohdon rooli ja toimenpidemahdollisuudet räikeämpien tilanteiden korjaamiseksi”, kertovat henkilöstöpäällikkö Anu Karppinen ja asiantuntija Anna-Liisa Knuuti MTK:sta.

Yhteisillä pelisäännöillä halutaan vaalia turvallista keskustelukulttuuria, jossa on tilaa rikkaalle vuorovaikutukselle ja erilaisille mielipiteille.

Tapaustarinat epäasiallisen käytöksen käsittelemisessä

Toista emme voi muuttaa, mutta omaa tapaamme toimia ja reagoida voimme kehittää.

Tapaustarinat-prosessi oli osa isompaa kokonaisuutta, jossa epäasialliseen käytökseen puuttumisen työkaluja kehitettiin niin strategian kuin käytännön tasollakin. MTK mm. päivitti hallinto-ohjesääntönsä ja loi omat Rakentavan keskustelun pelisäännöt ja jalkautti ne osaksi kokouskäytänteitä.

”Prosessi käynnistyi itse asiassa jo MTK:n 35. liittokokouksessa Porissa kesällä 2022, jossa käsiteltävänä oli liittokokousasiakirja Yhteiset juuret. Yhteinen tulevaisuus. Nimeen sisältyy paljon ja se kirjoitettiin pitkälti myös 24.2.2022 jälkeen. Päivän, joka sysäytti koko eurooppalaisen yhteisön. Liittokokouksen jälkeisenä aikana saimme palautetta siitä, miten eri tavalla järjestömme jäsenet sekä luottamus- ja toimihenkilöt asioita kokivat. Ukrainan tukeminen sai meidät ehkä ajattelemaan enemmän myös omia arvojamme ja omaa tekemistämme. Kiitämme rohkeista avauksista ja siitä, että asioita uskalletaan sanoa ääneen. Vain näin nämä prosessit voivat kehittyä. Tapaustarinat oli ensimmäisenä kokeiluna tekijöilleen koskettava, meni ihon alle ja herätti tunteita. Toista emme voi muuttaa, mutta omaa tapaamme toimia ja reagoida voimme kehittää. Ehdottomasti jatkamme tämän työskentelymuodon kanssa läpi koko järjestön”, kertoo asiantuntija Matti Rehula MTK:sta.

Kun sanat loppuvat, taide jatkaa siitä

Yksi tapa käsitellä epäasiallista käytöstä on draama. Se mahdollistaa erilaisten tilanteiden ja roolien kokeilun turvallisesti. Tapaustarinat-prosessissa hyödynnettiin yhteisöteatterin sovelluksia ja harjoitteita, erityisesti Forum-teatteria.  Forum-teatteri on osallistava teatterimuoto, jota on kehittänyt mm. brasilialainen Augusto Boal. Forum-teatteri on väline asioiden esille nostamiseen, se pyrkii löytämään muutoksen avaimia, etsii ja härnää näkökulmia ja rohkaisee aktiiviseen keskusteluun ja ongelmanratkaisuun.

Prosessin myötä luotiin pienoisnäytelmiä, jotka kuvastivat tyypillisiä epäasiallisen käytöksen tilanteita kokouksissa, kokousten tauolla, työpaikalla ja muissa yhteisissä toimintaympäristöissä. Esityksen aikana yleisöllä oli mahdollisuus osallistua ja ehdottaa, miten hahmot voisivat toimia eri tavalla. Tämä interaktiivisuus antoi osallistujille mahdollisuuden kokeilla erilaisia ratkaisuja turvallisessa ympäristössä, mikä voi edistää ymmärrystä ja empatiaa eri näkökulmista.

Tapaustarinat

”Prosessi käynnistyi syystalvella 2023 aineiston keruulla. Kokemuksia epäasialliseen käytökseen ja kohteluun liittyen kerättiin toimihenkilöiden voimin ja nimettömällä lomakkeella. Jäseniltä, luottamushenkilöiltä ja toimihenkilöiltä tulleissa kokemusaineistoissa tietyt teemat alkoivat toistua ja niiden perusteella käsikirjoitettiin Tapaustarinoiden pohjat. Tapaustarinoita työstettiin edelleen Vaikuttajavalmennus-ryhmäläisistä ja toimihenkilöistä koostuvan ryhmän voimin. Menetelmänä käytettiin Forum-teatteria ja sen sovelluksia. Helmikuussa 2024 prosessin myötä syntyneet tapaustarinat ja pienoisnäytelmät esitettiin liittojen puheenjohtajien, varapuheenjohtajien ja toiminnanjohtajien valmennuspäivillä. Tarinoiden avulla keskusteltiin ja etsittiin ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin, erityisesti etsittiin tapoja puuttua epäasialliseen käytökseen ja kohteluun”, kertoo Kaisa Kervinen Maaseudun Sivistysliiton kansalaistoiminnan tiimistä.

Forum-teatteri toimi MTK:n ja Maaseudun Sivistysliiton yhdessä suunnittelemassa koulutuksessa välineenä, joka auttoi työyhteisöä tunnistamaan, ymmärtämään ja ratkaisemaan konflikteja luovalla ja rakentavalla tavalla. Forum-teatterin soveltaminen oli osa laajempaa koulutus- ja kehitysohjelmaa. MTK:ssa sen avulla haluttiin tukea muita toimia, kuten hallinto-ohjesääntöön tehtyjä päivityksiä ja uusien Rakentavan keskustelun pelisääntöjen käyttöönottoa. Työntekijöiden kokemuksia epäasiallisesta käytöksestä käytettiin aineistona näytelmien luomiseen, mikä teki niistä relevantteja ja resonoi työntekijöiden todellisten kokemusten kanssa. MTK on edelläkävijä rakentavan keskusteluilmapiirin edistämisessä, kannustamisessa ja epäasialliseen käytökseen puuttumisessa. Keskustelu, koulutus ja pelisääntöjen jalkautus jatkuu.

Epäasiallisen käytöksen käsitteleminen työpaikalla vaatii jatkuvaa sitoutumista ja monipuolisia lähestymistapoja. Forum-teatterin käyttö oli tässä tapauksessa tehokas keino edistää avointa keskustelua ja yhteisymmärrystä työyhteisössä. Yhdistämällä tämä menetelmä muihin toimenpiteisiin, organisaatiot voivat rakentaa entistä terveemmän ja tuottavamman työympäristön.

Lisävinkkejä:

• Järjestäkää koulutuksia, jotka keskittyvät kommunikointitaitoihin, konfliktien ratkaisuun ja tiimityöskentelyyn.
• Kehittäkää mekanismeja, joiden kautta työntekijät voivat antaa ja vastaanottaa palautetta rakentavasti.
• Seuratkaa säännöllisesti työilmapiiriä ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta, ja tehkää tarvittavia muutoksia prosesseihin.
• Rakentavan vuoropuheluun olemassa avuksi työmenetelmiä, kuten Erätauko -dialogit

Blogin kirjoittajat:
Virpi Skippari, Koulutus- ja kansalaistoiminnan päällikkö, Maaseudun Sivistysliitto
Kaisa Kervinen, kansalaistoiminnan asiantuntija, Maaseudun Sivistysliitto
Anu Karppinen, henkilöstöpäällikkö, MTK
Anna-Liisa Knuuti, asiantuntija, MTK
Matti Rehula, asiantuntija, MTK