Blogi

Virpi Harilahti-Juola - 22.4.2020

Mihin osallisuutta tarvitaan?

Kokemustiedon koonnista ja kuulemisesta konkretiaan

Kuntalaisten osallisuus, ja erityisesti osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen, on kestoaihe kuntien kehittämistyössä. Työskentely lukuisten kuntien osallisuustyön parissa on osoittanut meille, että työ on kunnissa edelleen hyvin eri vaiheissa. Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa kolmen blogitekstin sarjaa, jossa pohdimme kuntalaisten osallisuuteen liittyviä näkökulmia käytännön työssä syntyneiden havaintojen ja aiheeseen liittyvän tutkimustyön näkökulmista.

Osallisuus on osallistumista ja kuulumista.

Tuskin on enää Suomessa kuntaa, jossa ei olisi pohdittu kuntalaisten osallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Asukkaiden osallisuuden vahvistaminen on ollut viime vuosina julkisen hallinnon kehittämisessä vahvasti pinnalla. Osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen ja monipuolistaminen on tunnistettu tärkeiksi tavoitteiksi hallinnon eri tasoilla, ja erilaisia osallistumismahdollisuuksia kehitetään ja kokeillaan kunnissa aktiivisesti. Uusien osallistumismuotojen kehittämistä tärkeämpänä voidaan kuitenkin pitää sitä, miten kuntalaisten kokemuksia ja näkemyksiä hyödynnetään kuntien kehittämisessä. Olennaiseksi kysymykseksi nouseekin: Mihin osallisuutta tarvitaan? Ja ennen kaikkea – onko kunnassa yhteinen ymmärrys siitä mihin osallisuuden vahvistamisella pyritään?


Osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisesta on tullut jopa niin itsestään selviä tavoitteita, että niiden tarvetta ei välttämättä käsitellä yhdessä. Kunnan viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä voi olla toisistaan poikkeavia käsityksiä osallisuuden vahvistamisen perimmäisistä syistä ja tavoitteista. Osallisuus- ja vuorovaikutusohjelmat eivät itsestään takaa yhteistä ymmärrystä, jos asiaa ei ole käsitelty eri toimialoilla ja hallinnon tasoilla. Kuntalaisten osallisuus ja rooli kunnan toiminnassa on merkittävä kysymys ja liittyy tapaan jäsentää kunta ja sen toiminnan perimmäinen merkitys (Bäcklund 2002, 155). Yhteiselle keskustelulle ja yhteisen ymmärryksen synnylle on tätä näkemystä vasten hyvät perusteet!

Kunnissa tarvitaan yhteistä keskustelua osallisuuden tavoitteista ja toteutusmuodoista. Kuntalaisten osallisuus on tärkeää kuntaorganisaation, kuntayhteisön ja kuntalaisten näkökulmista. Kuntaorganisaation näkökulmasta osallisuus voi edistää demokratian toteutumista, hallinnon legitimiteettiä ja -responsiivisuutta. Kuntayhteisön näkökulmasta osallisuus voi lisätä yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa. Yksilön näkökulmasta osallisuus parhaillaan antaa merkityksellisyyden kokemuksia, vahvistaa hyvinvointia ja voi jopa ehkäistä syrjäytymistä. Osallisuuden on kuitenkin oltava vaikuttavaa, jotta sillä on merkitystä.

Eli mitä tapahtuu kun on kuultu, osallistuttu ja kerätty tietoa?
Kunnissa osallisuutta on edistetty ja kuntalaisia kuultu eri tavoin. Sähköinen kysely on helppo toteuttaa ja kuntalaisillan järjestäminen ajankohtaisesta teemastakin useimmiten onnistuu, jos viestintä on pelannut ja kuntalaisia on saatu houkuteltua paikalle. Mutta mitä sitten tapahtuu? Jatketaanko toimintaa entiseen malliin ammattilaisten asiantuntemuksen turvin vai kehitetäänkö toimintaa kuntalaisilta saadun tiedon pohjalta? Tästä on hyvin monenlaisia kokemuksia.

Pahimmillaan kuntalaisten kokemustieto ohitetaan, unohdetaan tai sille ei anneta juurikaan painoarvoa. Osallistumismuotoja kehitetään imagollisista syistä, koska tänä päivänä kuntalaisia kuuluu osallistaa. Tämän tyyppisissä kehittämisprosesseissa kuntalaisten osallistumisen paikka on usein loppuvaiheessa, ja toteutuu esimerkiksi palautteenantona tai valmiiden vaihtoehtojen kommentointina.

Parhaimmillaan koottu, tai yhteisissä kehittämisprosesseissa syntynyt tieto analysoidaan, siitä nostetaan keskeiset huomiot esille ja asiat käsitellään yhdessä eri toimialojen edustajien sekä luottamushenkilöiden kesken. Yhdessä myös päätetään siitä, mitä kuntalaisille tärkeiden asioiden edistämiseksi tehdään ja mikä on kunkin tahon rooli ja vastuu asiassa. Kehittämistyön tulokset ovat konkreettisia, ja näkyvät kuntalaisten arjessa.

Keskeistä osallisuuden vahvistamisessa on se, että sitä on yhdessä mietitty ja suunniteltu – sille on asetettu tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Sille on annettu aikaa ja siihen sitoudutaan laajasti eri toimijoiden kesken. Osallisuudelle on paikkoja poliittis-hallinnollisten prosessien eri vaiheissa: toiminnan suunnittelusta arviointiin. Osallisuus myös näkyy kunnan strategisessa suunnittelussa ja tarvittaessa sille varataan taloussuunnittelussa resurssit.

Kokemuksiemme mukaan kuntalaisten osallisuuden vahvistuminen ja kokemustiedon hyödyntäminen vaativat osassa kuntia toimintakulttuurillista muutosta. Asioita on totuttu valmistelemaan ammattilaisten tiedon pohjalta ja esimerkiksi kokemustiedon hyödyntäminen vaatii sen pätevyyden tunnustamista. Kokemustieto ei kumoa ammattilaisten osaamista ja tietoa, mutta voi parhaillaan tuoda uusia näkökulmia asiaan, jolloin tuloksena on entistä laajempi kokonaisnäkemys kyseessä olevasta asiasta.

Hyvä esimerkki onnistuneesta osallisuuden vahvistumisesta ja kokemustiedon hyödyntämisestä löytyy Viitasaarelta, missä nuoret on otettu uudella tavalla mukaan oman kotikuntansa kehittämiseen sen kaikissa vaiheissa – suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Osallisuutta voi vahvistaa vaikka pakopelaamalla – katso lisää:

Kirjoittajat:

Virpi Harilahti-Juola, kehittämispäällikkö, vastaa Maaseudun Sivistysliitossa kuntakumppanuuden ja osallisuusteeman kehittämisestä valtakunnallisesti. Tätä tehdään tuomalla kuntalaiset ja paikalliset yhteisöt mukaan kuntien strategiatyöhön ja palvelujen kehittämiseen. Yhteystiedot: virpi.harilahti-juola@msl.fi, p. 040 67 81 968

Liisa Jurmu, väitöskirjatutkija ja yrittäjä. Tarkastelee väitöskirjassaan tiedon ja asiantuntijuuden hyödyntämistä kuntien uudistamisessa. Toimii myös yrittäjänä kuntien ja järjestöjen kehittämistyön parissa. Yhteystiedot: liisa.jurmu@palmicon.fi , 040 53 12 224