Kulttuurista ja sosiaalista kestävyyttä muuttuvassa maailmassa

Maaseudun Sivistysliiton kestävän kehityksen työryhmä kokoontui vuodenvaihteen molemmin puolin pohtimaan kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuksia. Vaikka kestävyyttä ei voi rakentaa vain yhtä ulottuvuutta edistämällä, niiden tarkastelu yksittäin antaa tilaa pohtia, miltä kukin ulottuvuus näyttää oman järjestön ja sen toiminnan näkökulmista.

Saimme teemoja alustamaan Taiteen edistämiskeskuksen yksikönpäällikön Antti Huntuksen ja THL:n tutkimuspäällikön Paula Saikkosen. Sekä kulttuurisen että sosiaalisen kestävyyden alustuksissa korostuivat niiden merkitykset luottamuksen ja vakauden rakentajina eri tasoilla. Kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys ovat läsnä siellä, missä ihmiset kokoontuvat yhteen – kylätalolla, kursseilla, talkoissa, somekeskustelussa, nuotion äärellä. Järjestöjen toiminta on täynnä arkisia tekoja, jotka rakentavat luottamusta, elinvoimaa ja turvallisuutta.

Kohtaamiset ja koulutus tukevat yhteiskunnallista vakautta

Arjen toiminnan ohella työkaluina kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämiseen nähtiin myös korkean sivistystason ylläpito sekä osaamisen ja koulutuksen edistäminen. Yhdistystoiminnassa voidaan edistää myös näitä elementtejä monilla tavoin. Työryhmän tavoitteena on tuottaa koulutusmateriaalia kokonaisvaltaisen kestävyyden tarkasteluun ja edistämiseen järjestötoiminnassa. Yhteiset pohdinnat jäsenjärjestöjen kanssa, sekä materiaalin tuottaminen ovat keskeisiä tavoitteita kestävyysteemojen eteenpäin viemiseksi.

Hyvä elämä ja sosiaalinen kestävyys

Paula Saikkonen hahmotteli sosiaalisen kestävyyden elementeiksi hyvinvoinnin takaamisen nykyisille ja tuleville sukupolville sekä sen korkean tason ja reilun jakaantumisen. On myös tärkeää pitää huolta instituutioista ja resursseista, jotka mahdollistavat hyvinvoinnin nyt ja myöhemmin.

Keskeinen kysymys on, mistä hyvinvointi syntyy, mikä sitä tuottaa? Hyvinvointi on eri ihmisille ja eri elämäntilanteissa vaihteleva käsite. Esim. yksinäisyys voi olla yhtä musertavaa kuin taloudellinen niukkuus, ja usein ne kulkevat käsi kädessä. Yhtenä hyvinvoinnin elementtinä nousi keskustelussa esiin turvallisuuden tunne.

Hyvinvoinnin pääomia

Paula nosti esiin myös OECD:n How´s life -raportissa 2020 julkaistut tulevaisuuden hyvinvoinnin resurssit ja niiden mittaamisen. Ne koostuvat inhimillisistä, sosiaalisista, luonnon ja talouden pääomista.

Sosiaalinen kestävyys rakentuu yksilön ja yhteisön vuorovaikutuksessa ympäristöön, monien eri tekijöiden summana. Muutoksen edistämisessä tulisi tavoitella yhteistä suuntaa paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason toiminnassa ja näkökulmissa.

Paikallistasolla sosiaalista kestävyyttä vahvistavia tekijöitä ovat yhteenkuuluvuuden tunne, kuuluminen johonkin, paikkatietoisuus ja yhteisölliset suhteet – kaikki asioita, joita voidaan yhdistystoiminnan myötä tukea ja rakentaa.

Eriarvoisuuden vähentäminen on sosiaalisen kestävyyden taustavoima; hyvinvoivilla ihmisillä on resursseja myös sosiaalisen kestävyyden rakentamiseen ja ylläpitoon. Tämä herättikin työryhmässä keskustelua siitä, miten tärkeää ja toisaalta myös omalla tavallaan haastavaa yhdistystoiminnan avoimuus ja saavutettavuus monenlaisille ihmisille on. Työryhmän tuleekin pohtia, miten osaamme huomioida erilaiset tavat olla mukana. Yhtenä ideana sen edistämisestä nousi TET- jaksojen tarjoaminen yhdistyksissä kaikenlaisille nuorille.

Kulttuurinen kestävyys ja ajan henki

Alustajamme Antti Huntus avasi puheenvuoronsa näkökulmalla, jonka mukaan kulttuurinen kestävyys on ennen kaikkea liikkeessä oleva ilmiö. Nykyajalle on tyypillistä, että isoja muutoksia tapahtuu nopeammalla rytmillä sekä kansallisesti että globaalisti. Antti näkee kulttuurisen kestävyyden yhtenä ajan hengen ilmentymänä ja pohtii, osaammeko lukea sitä oikein; ymmärrämmekö, mitä juuri nyt pidetään merkityksellisenä? Tämä näkyy esimerkiksi nuorten kokemuksissa epävarmasta ajasta ja tarpeesta löytää yhteisiä tarinoita ja uusia tapoja rakentaa tulevaisuutta.

Globaalia julkista hyvää ja paikallista parhautta

Unescon järjestämässä Mondiacult 2022 -maailmankonferenssissa nostettiin esiin mm. kulttuurin rooli kestävän kehityksen rakentamisessa. Näemmekö yhteyden ja osaammeko hyödyntää sitä?

Antti pohti myös paikallisella tasolla yleisen kulttuurityön, kansalaisjärjestötoiminnan ja neljännen sektorin toimintaa yhteisöllisen vakauden rakentajina; ne luovat sidoksia erilaisten ihmisten välille, mikä on rauhantyötä parhaimmillaan. Ruohonjuuritason työtä ei osata välttämättä sanottaa oikein, sen todellinen arvo ei useinkaan näy eikä kuulu. Pienryhmäkeskusteluissa tuotiin esiin myös mm. maakuntalaulut, murteet ja paikalliset tavat osana konkreettista kulttuurista pääomaa, joka kannattelee maaseudun yhteisöjen elinvoimaa. Kulttuurin ja yhteisöjen pitäminen elossa tekee niistä myös kestävämpiä muuttuvassa maailmassa ja elinvoimaiset yhteisöt ovat myös globaalisti niitä, jotka kykenevät löytämään tasapainon muutoksen, sopeutumisen ja säilyttämisen välille.

***

Kestävän kehityksen työryhmä perustettiin keväällä 2025 vahvistamaan kestävän kehityksen vaikuttavuutta Maaseudun Sivistysliiton toiminnassa ja jäsenjärjestöjen keskuudessa. Työryhmä tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua, jakaa kokemuksia ja vaikuttaa yhteisöjen tulevaisuuteen kestävällä tavalla. Työhyhmään kuuluu MSL:n työntekijöiden lisäksi myös sidosryhmän edustajia.

Lisätietoa

Maaseudun Sivistysliiton kestävän kehityksen työryhmä

Paula Saikkonen toimii SustAgeable-tutkimushankkeessa, joka tuottaa tietoa taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän hyvinvointivaltion edistämiseen ja ylläpitoon.

How’s Life? 2020 | OECD julkaistut tulevaisuuden hyvinvoinnin resurssit ja niiden mittaaminen.

Unescon järjestämä Mondiacult 2022 -maailmankonferenssi

Antti Huntuksen esitys Kulttuuri ja kestävä kehitys – lyhyt oppimäärä Youtubessa