Kestävän talouden keskusteluun tarvitaan moniäänisyyttä

13.5.2026

Kansalaistoiminta, Kestävä kehitys, Koulutus, Maaseudun Sivistysliitto, Blogi

jäsenjärjestöt, kestävä kehitys, kestävä talous, koulutus, moniäänisyys, työryhmä

Lasipurkissa kolikkoja, seassa kasvaa taimia

Sitra on teetättänyt selvityksen talouskeskustelusta Suomen mediassa.
Sen mukaan pankkiekonomisteilla, elinkeinoelämän etujärjestöillä ja ammattiliitoilla sekä johtavilla poliitikoilla on talouskeskustelussa keskeinen rooli ja paljon tulevaisuusvaltaa. Ympäristöstä puhuttaessa kuullaan jossain määrin myös ympäristöjärjestöjä ja tutkijoita. Miten vahvistamme kykyämme menestyä erilaisissa tulevaisuuksissa ja yllättävissä muutoksissa?

Näistä teemoista ja kestävästä taloudesta keskustelimme MSL:n kestävän kehityksen työryhmän tapaamisessa, jossa alustajana oli tällä kertaa Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström.

Työryhmässä todettiin, että talouskeskustelu tuntuu haastavalta, mutta siihen tarvittaisiin enemmän ääniä ja ajatuksia, joita myös järjestökenttä voisi tuottaa. Eevan mukaan keskustelijoiden joukkoa olisi myös talousasioissa tarpeen laajentaa ottamalla mukaan esimerkiksi nuoria. Äänien lisäämiseen tähtäävät myös työryhmän suunnitteilla olevat yhteiset keskustelukortit. Korteilla voidaan avata keskustelua esimerkiksi siitä,

mitä taloudellinen kestävyys tarkoittaa meille?
onko taloutemme kestävällä pohjalla tai miten muokkaisimme talouttamme kestävämmäksi?
onko meillä tarpeeksi maksutonta toimintaa, jotta kaikki pääsevät osaksi toimintaamme?
mitä ovat talouden muut muodot, esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan tuominen näkyviin; kallisarvoisinta on ihmisten aika, jota annetaan yhteiseksi hyväksi.

Kestävän kehityksen keskustelukortteja voidaan käyttää kaikkien jäsenjärjestöjen erilaisissa tapahtumissa, esimerkiksi kahvipöydissä, ja monenlaisten ihmisten kanssa.

Tulevaisuuden kestävä talous?

Eeva Hellström toi työryhmälle ajatuksia muun muassa kasvun trilemmasta ja eriarvoisuuden kytkeytymisestä ekologiseen kriisiin. Hän esitteli muistiluvun 10:50, mikä tarkoittaa, että rikkain 10 % maailman väestöstä aiheuttaa n. puolet kulutuksesta aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä. Tämä herättää ajatuksia myös ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista; esim. suomalaisten ruoankulutuksen monimuotoisuusvaikutuksista noin 85 % kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Kestävä kotimainen ruoantuotanto on myös tästä syystä tärkeää.

Kasvun trilemmalla Eeva kuvasi nykyistä tilannetta, jossa vaikuttaa kolme samanaikaista ongelmaa: emme voi elää jatkuvan talouskasvun kielteisten vaikutusten kanssa, mutta emme pärjää kasvuriippuvaisessa yhteiskunnassa ilman jatkuvaa kasvua; kolmantena ongelmana kasvun hidastuminen heikentää kykyä rahoittaa hyvinvointipalveluja ja investoida kestävyyssiirtymään. Tilanne on haastava ratkaistava.

Kestävyysmurroksen keskiössä on ajattelun uudistaminen, mikä kaipaa keskustelua

Positiivistakin kehitystä kuitenkin tapahtuu: useissa tutkimushankkeissa pohditaan reilun ja kestävän talouden siirtymää sekä yleisemminkin varautumista uudistuvan ajattelun ja toiminnan yhteydessä. Tätä ajattelua Eeva kuvaili mm. seuraavilla toimilla: puhdas energiasiirtymä, paikallistaloudet ja hajautettu tuotanto, ekosysteemien ennallistaminen, ylisukupolvinen päätöksenteko sekä toimeentulon ja toimeliaisuuden tukeminen. Taloudesta ajattelun uudistamiseksi hän tarjosi mm. uusintavaa eli regeneratiivista ja aineetonta taloutta, luontoympäristön terveysvaikutusten vahvistamista, hoivan ja huolenpidon taloutta sekä kiertotaloutta. Näistä löytyy paljon näkökulmia ja kehittämismahdollisuuksia myös järjestökenttää ja -toimintaa ajatellen.

Nykyisestä voimakkaasti tuottoa tavoittelevasta ja haittoja vähentävästä talousajattelusta pitäisi suunnata kohti korjaavaa ja osallistavaa, uudistavaa eli regeneratiivista talousajattelua, joka pystyisi huolehtimaan myös ekologisesta, sosiaalisesta, inhimillisestä ja kulttuurisesta pääomasta. Tästäkin on jo hyviä esimerkkejä, mutta ajattelun muutos on hidasta, ja sitä estävät monenlaiset tekijät. Ajattelun muutosta voidaan edistää keskustelulla ja monenlaisten äänten kuulemisella.

Eeva esitteli lopuksi Sitran kokoamia vinkkejä tulevaisuuskeskusteluun taloudesta:

Kutsu ja kannusta uusia ja yllättäviä tahoja osallistumaan talouskeskusteluun.
Tunnista ja haasta tulevaisuusoletuksia, joihin oma tai organisaatiosi talousajattelu perustuu.
Pohdi millaiset tulevaisuuskysymykset voisivat avata kokonaan uusia näkökulmia talouden tulevaisuuteen.
Tunnista monipuolisesti mihin erilaisiin yhteiskunnallisiin muutostekijöihin talouden tulevaisuus kytkeytyy.
Keskustele taloudesta tavalla, joka on ymmärrettävä ja houkuttelee muitakin osallistumaan.
Kuvittele talouden tulevaisuuksia, jotka ovat perustellusti positiivisia ja innostavat muutokseen.
Tunnista oman osaamisesi rajat ja suhtaudu muiden näkemyksiin uteliaasti ja arvostavasti, vaikka et olisikaan niistä samaa mieltä.

Lue lisää artikkelista ”Tulevaisuus ratkaistaan taloudessa mutta taloudesta ääneen pääsevät yhä harvat – ”Joukkoa pitäisi laajentaa”. Maailman kuvalehti, Karoliina Knuuti, 24.3.2023:

Sitra: Eeva Hellström

Maaseudun Sivistysliiton Kestävän kehityksen työryhmä vahvistaa kestävän kehityksen vaikuttavuutta MSL:n toiminnassa ja jäsenjärjestöjen keskuudessa. Työryhmä tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua, jakaa kokemuksia ja vaikuttaa yhteisöjen tulevaisuuteen kestävällä tavalla.
Lue lisää

jaa sosiaalisessa mediassa: