Dialogia ja debattia
Kansalaistoiminta, se että ihmiset toimivat yhdessä, vaatii jatkuvasti myös päätöksentekoa. Sitä että asioista puhutaan, pohditaan erilaisia vaihtoehtoja, linjataan ja päätetään miten edetään.
Päätöksentekoprosessi onkin nimensä mukaisesti prosessi, jossa on useita vaiheita. Prosessissa on tilaa ja tarvetta debatille ja kiivaallekin näkemysten mittelölle. Se tekee näkyväksi arvot, ajattelun lähtökohdat ja näkemysten perustelut. Sitten taas, kun asioita valmistellaan (varsinkin niitä monimutkaisia ja vaikeita), prosessissa pitäisi olla tilaa dialogille. Pitäisi olla aikaa muodostaa mielipide ja kuulla kaikkia niitä osapuolia, joita asia koskee. Pitäisi ymmärtää päätösten vaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Sen jälkeen debatointikin on taas helpompaa ja vakuuttavampaa.
”…aihe herätti keskustelijoissa intohimoa ja ärtymystä. Osallistujat olivat asiasta vahvasti montaa mieltä. Olipa sinne sattunut mukaan sekin, joka ei oikein tiennyt, mitä asiasta pitäisi ajatella. Keskustelijat oli kutsuttu koolle, koska asia oli monimutkainen, siitä oltiin montaa mieltä ja siitä piti aikanaan jotain päättää.”
Omassa toiminnassamme keskeistä on dialogin ja rakentavan keskustelun rakentaminen ja siihen mukaan kutsuminen. Tänä vuonna olemme järjestäneet kymmeniä tilaisuuksia, joissa on puhuttu muun muassa osallisuudesta, reiluudesta/oikeudenmukaisuudesta, paikallisesta hyväksyttävyydestä ja kestävästä päätöksenteosta. Ei ihan helppoja aiheita. Tiedettiin jo valmiiksi, että termit voi olla vaikeita, niistä ollaan montaa mieltä ja ne herättävät voimakkaita tunteitakin.
”Kävi niin kuin usein käy. Osallistujat kertoivat mitä mieltä he olivat asiasta ja mitä heidän mielestään pitäisi tehdä. Siis jokainen omasta näkökulmastaan.”
Dialogia on rakennettu keskustelu kerrallaan. Tavoitteena on ollut lisätä kestävää päätöksentekoa – sellaista toimintakulttuuria, missä tuodaan samaan keskusteluun sekä talouden, ympäristön että yhteisön näkökulmat.
”…käsittelyssä oli asia, josta oltiin montaa mieltä. Sanottiin ääneen, ettei yksiselitteisiä ratkaisuja ole. Tähän keskusteluun sai osallistua vähän haparoivastikin ja pohdiskellen asiaa ääneen eri näkökulmista. Kysymällä muilta, mitä mieltä he olivat.”
Keskustelujen teemat on olleet sellaisia, että olen oppinut niistä itse tosi paljon. Ja entistä enemmän arvostan taitoa kertoa monimutkaisista asioista ymmärrettävästi ja innostavasti. Erityisen iloinen olen siitä huomiosta, miten dialogi on syventynyt keskustelu keskustelulta. Kun on uskallettu sanoa ja on maltettu kuunnella. Usein on syntynyt jonkinlainen yhteinen ymmärrys asiasta tai ainakin oivallus jostain itselle uudesta näkökulmasta.
”Syntyi ymmärrys siitä, että asia on monimutkainen eikä vielä tiedetä kaikkea, mitä päätökset tuovat tullessaan. Keskustelijat myös tiesivät, että silti pitää päättää jotain, jotta päästään eteenpäin.”
Kirjoittaja
Virpi Harilahti-Juola
Kehittämispäällikkö
+358 40 678 1968 virpi.harilahti-juola@msl.fi Lue lisää henkilöstä
LindedIn - Linkki avautuu uudessa välilehdessä
Facebook - Linkki avautuu uudessa välilehdessä
