Sanginsuu, Kiekonlenkki
SANGINSUU: Kiekonlenkin kuntoradan metsämaasto (taiderastit 1-6)
Ulkoilijoiden suosiman metsämaaston polkujen varrelta löytyy veistoksia, installaatioita ja ääniteos, tekijöinä François Blosseville (avustajana Johanna Häiväoja), Pia Hentunen, Felicia Honkasalo, työpari Macu Makkonen & Jesse Kitinoja, Jussi Ruusulampi sekä yhteisöllinen työryhmä Laitinen-Hentunen-koululaiset.
1. Kadonneet kulkevat kanssasi
Miksi joillakin eläimillä on nimi, hautapaikka ja paikka sydämissämme, kun taas toiset jäävät ilman muistamista? Ketä kutsumme ystäväksi, ketä vieraaksi? Äänimaisema kutsuu viivähtämään kysymysten äärellä ja miettimään, miten muistamisen ja unohtamisen rajat muovaavat maailmankuvaamme.
KADONNEET KULKEVAT KANSSASI, ääniteos, 33 min, Felicia Honkasalo (2025). Teos on kuunneltavissa eläinten hautausmaalla ja kuntoradan varrella.
2. Jokilohikäärme
Metsästä löytyi tämä ”muinaisjäännös”, joka sai Sanginsuun koulun oppilailta nimekseen Jokilohikäärme. Värien ja tarinoiden avulla lapset herättivät lohikäärmeen henkiin yhteisötaiteilija Pia Hentusen vetämässä työpajassa. Puuveistoksen oli jo valmiiksi veistänyt moottorisahallaan Aimo Laitinen.
JOKILOHIKÄÄRME, puuveistos Aimo Laitinen (2022); maalaus Sanginsuun koulun oppilaat, taiteilija Pia Hentunen (2023)
3. Kaipuu
Rakkauden ja kaipuun viestejä edesmenneisiin lemmikkeihin on säilötty veistoksen lasikuuliin. Taiteilija Pia Hentunen kertoo teoksestaan: ”Pohdin usein taiteessani eri lajien välistä kommunikaatiota ja yhteyttä. Lemmikeillä on valtava merkitys ihmiselle. Samoin ympäristömme villieläimet tuovat merkitystä ihmisten arkeen. Lajirajat ylittävä rakkaus näkyy myös lemmikkien hautausmaalla, se toi sisällön teokseeni.” Näitä viestejä on kerätty ja säilötty työpajoissa vapaaehtoisten kanssa.
KAIPUU, Pia Hentunen, veistos, ruostumaton teräs, yakisugi-käsitelty puu, teräslangat, lasikuulat ja jälkivalaiseva pigmentti (2025)
4. Onko ketään kotona?
Jättimäiset puiden välissä riippuvat ja kivien päällä lepäävät kävyt pienine aukkoineen ovat kuin jonkin olennon asumuksia. Kävyt muistuttavat myös alueella toimineesta käpykaristamosta, joka työllisti aikanaan paikkakunnan nuoria. Veistokset rakentuvat kuusi- ja haapapölleistä sekä noin tuhannesta käsin veistetystä haapasuomusta. Paikalliset ihmiset pääsivät osallistumaan haapasuomujen veistämiseen.
ONKO KETÄÄN KOTONA?, installaatio, Macu Makkonen & Jesse Kitinoja, kuusi- ja haapapuu, luonnonkivi (2025)
5. Metsän henki
Keskeltä metsää, Kiekonlenkin polkuja kulkien, vierailija löytää puisia munia. On kyseessä tuntemattoman eläimen jättiläismäinen pesä. Jotkin munat ovat valmiita kuoriutumaan. Olemme ehkä esihistoriallisessa ajassa… Mikä eläin tai otus näistä voikaan kuoriutua? Munat ovat erikokoisia, suurimmat halkaisijaltaan liki puolitoistametrisiä. Pesä on valmistettu juurakoista sekä ympäristöstä kerätyistä pienistä ja suurista oksista.
METSÄN HENKI, ympäristötaideteos, François Blosseville, kuusi- ja mäntypuu, oksat, metallirungot (2025)
6. Koskiluotsi
Veistos esittää tervavenettä koskessa laskevaa hahmoa. Oulu oli maailman suurimpia tervasatamia. Suuri osa tervasta valmistettiin Kainuussa, josta se kuljetettiin jokia pitkin Ouluun myytäväksi. Koskiosuuksille palkattiin paikallisia koskiluotseja eli laskumiehiä ohjaaman veneet vaarallisten osuuksien läpi.
KOSKILUOTSI, Jussi Ruusulampi, veistos, romumetalli, spraymaali (2025)