Ympäristöteoilla elinvoimaa
Kylätoimijoiden ja muiden maaseudun paikallistoimijoiden kanssa tehtävä käytännön ympäristötyö on ollut Maaseudun Sivistysliiton yksi keskeisimmistä toiminnoista viimeisen kymmenen vuoden ajan. Maaseuturahaston CAP27:n ja Leader-yhdistysten tukemana olemme pystyneen laajentamaan toiminta-aluetta kahdeksan Ely-keskuksen alueelle. Lisäksi Maaseudun Sivistysliitolla on valtakunnallista toimintaa yhteisöllisen varautumisen tiimoilta.
Toiminnan ytimenä on erityisesti maaseutujen yhteisöjen tekemä ympäristötyö
Vaikka moni toimintaan mukaan tuleva ihminen hankkii ja saa myös yksilöllisiä taitoja omaan ympäristötyöhön, painotamme toiminnassamme yhdessä tekemistä ja yhteisöllisuuden kasvua eri ympäristötekojen kautta. Yhteisöllinen tekeminen, kuten uusniityn perustaminen, pistoaidan rakentaminen, yhteisöpuutarhan perustaminen tai harvinaisempien kotimaisten lehtipuiden istuttaminen kylän yhteisille maille rakentaa kylän tai muiden paikallisyhteisöjen yhteenkuuluvuutta.
Käytännön ympäristötyöt ovat ihmisille usein yksi helpoimmista tavoista tulla mukaan kylätoimintaan. Maaseudun ihmisillä on usein varsin yhteneväinen näkemys lähialueen ympäristöjen kunnostamisesta, oli se sitten yksityisillä tai yhteisillä mailla.
Käytännön ympäristötyöt ovat ihmisille usein helppo tapa tulla mukaan kylätoimintaan
Vuonna 2024 alkaneet ympäristötoimet saatiin kunnolla käyntiin vuoden 2025 aikana. Tavoitimme noin sata kyläyhteisöä tai muuta maaseudun yhteisöllistä paikallistoimijaa. Mukana kyläyhdistysten lisäksi on ollut ja on edelleen metsästysseuroja, 4H-yhdistyksiä, kotiseutuyhdistyksiä, maamieseuroja ja muita yhdistyksiä aina Haminasta Puolankaan ja Kokkolasta Ilomantsiin.
Maaseudun Sivistysliiton ympäristötiimin toimintaa on myös osin yhtenäistetty ja etsitty yhteistä toimintaa kaikille alueille. Valtakunnallisen Ryytimaa-hankkeen innoittamana olemme saaneet yhteisöpuutarhoja. Keväällä yhteistä tekemistä siivitti linnunpönttöjen ja hyönteishotellien rakentaminen. Pohjois-Pohjanmaan 100 pöntön tavoite saatiin huhtikuun pönttöviikolla jo puolivälissä valmiiksi, Tuupovaaran Ruhovaarassa tehtiin yhden viikonlopun aikana 140 linnunpönttöä. Alkukeväästä yksi hitti olivat lahopuuaidat eri puolilla Suomea. Aitojen rakentamiseen saatiin mukaan myös alakoulujen lapsia. Joulun alla järjestettiin eri puolella Suomea useita joulukoristetyöpajoja, joissa materiaaleina olivat luonnon- ja kierrätysmateriaalit.
Järjestimme huhtikuussa Arkinuukailuviikon ja osallistuimme syyskuussa Kestävän kehityksen viikkoon. Olimme mukana ja jatkossakin osallistumme maailman luonnon monimuotoisuuspäivään 22.5. ja kansainväliseen maisemapäivään 20.10. Lanseerasimme myös vuoden arkinuukailevin kylä -kampanjan ja vuoden arkinuukailevimmaksi kyläksi valittiin Lemun Kempit Varsinais-Suomesta.
Tulevana vuonna 2026 jatkamme kylien kanssa tehtävää käytännön ympäristötyötä. Painotamme edelleen toimintaa muutamalla yhteisellä teemalla kaikilla hankealueilla. Nostamme esiin tehtyjä ympäristötekoja ja arvioimme yhdessä maaseudun ja kylien ihmisten kanssa ympäristötekojen vaikuttavuutta ja merkitystä.
Uusiin haasteisiin vuodelle 2027 lähdemme teemalla maaseudun kestävät paikallisyhteisöt. Sen puitteissa haluamme lisätä maaseudun vetovoimaa eri käytännön ympäristöteoilla ja luonnon monimuotoisuuden edistämisellä.
Kirjoittaja
