Timo Reko

Mies vai marjanpoimija?

Kuka olen

Ennen vanhaan maaseudulla kysyttiin pojanklopeilta oletko mies vai marjanpoimija. Vastasin silloin ja vastaan edelleen, että mieluummin marjanpoimija. Sen verran elämässä olen metsissä kulkenut ja kykkinyt marjojen ja sienten perässä, että ylpeästi kannan suomalaisen jokamiehen oikeuden perintöä. Olen reilu kuuskymppinen Joensuussa asuva perheellinen mies, aikuinen tytär asuu muualla. Harrastuksia marjanpoiminnan lisäksi minulla on puutarhakasvien kasvatus, perinteisen aitojen rakentaminen, aamukävely ja nyt koronan aikaan vähemmälle jäänyt uinti. Aika ajoin innostun lukemaan. Harrastan myös työn ohelle hyvin lähelle tulevaa kylätoimintaa. Olen Joensuun Noljakan asukasyhdistyksen puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan Kylät ry:n varapuheenjohtaja ja Suomen Kylät ry:n hallituksessa varajäsen. Toimin myös Keskustan Pielisjoen paikallisyhdistyksen puheenjohtajana. Olen toiminut myös viimeiset neljä vuotta Ilomantsin Karhufestivaalin vastuullisena johtajana.

Mitä osaan

Minun työni on ollut viimeiset kaksikymmentä vuotta innostaminen ja kannustaminen. Aloitin Maaseudun Sivistysliitossa ensimmäisen kerran jo reilu 30 vuotta sitten. Vuodesta 2001 olen ollut mukana erilaisten hankkeiden suunnittelussa varmaan yli 200 hankkeen osalta, kirjoittamisessa, toteutuksessa, talousvastuussa ja johtamisessa. Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa olemme tehneet reilun parin kymmenen vuoden aikana eri kylätoimijoiden kanssa 80 kyläsuunnitelmaa. Pitkän kyläsuunnittelu työuran jatkumona oivalsimme, että maaseutualueen kylillä ollaan mukana ilmastonmuutoksen seuraamisessa ja siitä ollaan yhtä huolissaan kuin kaupungeissa. Viimeiset viisi vuotta olen vetänyt Maaseudun Sivistysliiton ympäristö- ja ilmastohankkeita toimialueena koko Suomi. Omaa osaamista tällä hetkellä kuvaa eniten yhteistyö eri kumppanien ja toimijoiden kanssa. Myös oman työporukan innostaminen ja eri mahdollisuuksien näkeminen ja oivaltaminen yhteistyössä tekee tästä työstä lähes ruusuilla tanssimista.

Aikaisemmat työtehtäväni

Ennen nykyistä uraani Maaseudun Sivistysliitossa olin melkein kymmenen vuotta maatalouslomittajana Liperin kunnassa. Ehdin nähdä vielä sen väkevän maatalousyhteisön elämän hyvin läheltä. Sitä aiemmin olin jo reilun vuoden 1990 luvun alussa. Maaseudun Sivistysliitossa aluesihteerin sijaisena. Sitä ennen olin töissä parissa tutkimushankkeessa tutkimusapulaisena, Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana, käytännön metsätöissä metsurina, taimitarhatyöntekijänä ja metsäalan muissa käytännön töissä. Työurani alkoi jo hyvin nuorena kotona sekä karjatalous- että erikoiskasviviljelyn töissä.

Koulutukseni

Olen valmistunut työnohjaajaksi ja olen suorittanut metsätieteen opintoja kohtuullisen paljon, muuta en riittävää määrää silloisessa Joensuun Yliopistossa.

Mitä teen juuri nyt Maaseudun Sivistysliitossa

Toimin kehittämispäällikkönä ja minulla on vastuualueena Maaseudun Sivistysliitossa ympäristö – ja ilmastoasiat. Meidän kumppaneita ovat kylätoimijat, maaseudun yrittäjät, Maa-ja Kotitalousnaiset, paikalliset Leader -toimintaryhmät, Itä-Suomen yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut ja Ely-keskusten maaseututoimijat.

Ympäristötiimi

Tiimimme nimi on nyt Ympäristötiimi. Se kuvaa parhaiten meidän tekemistämme. Monessa meidän tekemisessä kumppaniemme kanssa on vahva ilmastoulottuvuus. Edistämme ympäristöyrittäjyyttä, teemme vieraskasvien torjuntaa, kunnostamme kulttuuriympäristöjä, edistämme jätehuoltoa, kunnostamme erilaisia ympäristöjä, pidämme koulutuksia ja kursseja ympäristöperinteen tiimoilta ja etsimme elinvoimaa ilmastoteoilla. Näitä kaikkia erityisesti maaseudun paikallisten toimijoiden kanssa.