Santeri Halonen: Pikkasen parempaa kuluttamista – mitä jos kaikkea ei tarvitsekaan heittää pois?

Viitasaaren Wiitatuvalla järjestettiin 4.5.2026 “Pikkasen parempaa kuluttamista” -tilaisuus, jossa pysähdyttiin pohtimaan kestävää kuluttamista ja siihen liittyviä teemoja, kuten korjaamista, kiertotaloutta, materiaalien uusiokäyttöä ja jätehuoltoa. Päivän aikana keskusteltiin hyvin arkisista mutta samalla yllättävän suurista kysymyksistä: mitä tavaroille tapahtuu, kun ne rikkoutuvat, kuluvat tai eivät enää tunnu sopivilta? Entä voisiko vanhalle tavaralle löytyä vielä uusi elämä?
Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot kyläsuutari Hanna Rautiolta, Viitasaaren kaupungin Tuunaripajan työpajaohjaaja Kristiina Kauppiselta sekä jätehuoltoyhtiö Sammakkokankaan toimitusjohtaja Outi Ruuskalta. Puheenvuoroista nousi esiin yhteinen teema, kaikkea ei tarvitse aina korvata uudella.
Kestävä kuluttaminen ei ole vain ostamista
Karstulalainen kyläsuutari Hanna Rautio tarkasteli puheenvuorossaan kestävää kuluttamista erityisesti tuotteiden koko elinkaaren näkökulmasta. Hänen mukaansa kestävä kuluttaminen ei ole pelkästään harkittuja ostoksia, vaan myös sitä, miten tuotteita käytetään, huolletaan ja arvostetaan niiden koko käyttöiän ajan.
– Monesti ajatellaan, että vastuullisuus liittyy vain siihen, mitä ostetaan. Mutta helposti unohtuu se, että merkitystä on myös sillä, miten tuotteita käytetään ja huolletaan, selventää Hanna Rautio
Raution työssä näkyy konkreettisesti se hetki, jossa asiakas pohtii, kannattaako tuotetta enää korjata vai pitäisikö se heittää pois. Hänen mukaansa moni käyttökelpoinen tavara päätyy jätteeksi aivan liian aikaisin.
– Hyvin harva tuote kuuluu oikeasti suoraan roskiin, Rautio muistutti.
Puheenvuorossa nousi esiin myös ajatus siitä, että tuotteet muuttuvat käyttäjänsä mukana. Kenkien pohjia voidaan vaihtaa, vaatteita kaventaa tai muokata uusiin elämäntilanteisiin sopiviksi.
– Moni tuote elää meidän mukana, Rautio kuvasi.
Yksi mielenkiintoinen näkökulma liittyi korjaamisen arvostukseen. Raution nosti esiin ajatuksen siitä, että esimerkiksi autojen ja asuntojen huoltamista pidetään luonnollisena, mutta vaatteiden tai kenkien korjaaminen saatetaan nähdä liian kalliina.
– Jos talossa hana vuotaa, se korjataan. Mutta jos kengässä on reikä, ostetaan helposti uudet kengät, Rautio pohti.
Rautio muistutti myös siitä, että korjaaminen ei ole vain säästämistä vaan se on tuotteiden arvostamista ja resurssien viisaampaa käyttöä.

Vanhoista materiaaleista uusia mahdollisuuksia
Viitasaaren kaupungin Tuunaripajalla kiertotalous näkyy hyvin konkreettisella tavalla. Vanhoista farkuista syntyy laukkuja, tyhjistä kahvipakkauksista kasseja ja rikkinäisistä lakanoista matonkuteita.
Tuunaripajan toiminnasta kertonut Kristiina Kauppin en kuvasi, kuinka suuri osa ideoista syntyy käytännön tarpeista.
– Tarpeesta ne ovat lähteneet kaikki, Kauppinen kertoi.
Moni materiaali, joka muuten päätyisi jätteeksi, saa uuden käyttötarkoituksen.
– Jos housuista ei enää tule housuja, niissä on valtavan paljon hyvää kangasta jäljellä, Kauppinen sanoi.
Tuunaripajalla materiaalien hyödyntäminen pyritään viemään mahdollisimman pitkälle. Esimerkiksi rikkinäisten lakanoiden ehjät osat voidaan käyttää uusiin tuotteisiin ja kuluneimmat osat edelleen siivouskäyttöön. Lopulta viimeisetkin suikaleet voidaan kutoa matoiksi.
Puheenvuorossa nousi esiin myös käsillä tekemisen merkitys. Uusiokäyttö ei ole vain materiaalien säästämistä, vaan myös luovuutta, ongelmanratkaisua ja uuden oppimista.
– Ajattelisipa useampi tällä tavoin, niin paremmin menisi tällä planeetalla, Kauppinen pohti.
Tuunaripajan toiminnassa yhdistyvät kiertotalous, yhteisöllisyys ja työllistämisen mahdollisuudet. Samalla syntyy uudenlaista ajattelua siitä, mitä kaikkea “jätteeksi” ajatellusta materiaalista voidaan vielä tehdä.
Paras jäte on syntymätön jäte
Kun puhutaan kierrätyksestä, huomio kohdistuu usein lajitteluun. Sammakkokankaan puheenvuorossa muistutettiin kuitenkin siitä, että kaikkein tärkeintä olisi vähentää jätteen syntymistä jo alun perin.
– Paras jäte on syntymätön jäte, Outi Ruuska kiteytti.
Sammakkokankaan puheenvuorossa avattiin jätelain mukaista jätehierarkiaa, jossa tärkeintä on jätteen määrän vähentäminen. Vasta sen jälkeen tulevat uudelleenkäyttö, kierrätys ja energiahyödyntäminen.
Pikkasen paremmat valinnat voisi olla yksi toimiva resepti kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Keskustelussa nousi esiin konkreettisia kysymyksiä arjesta: tarvitseeko kaikkea omistaa itse, voisiko tavaran lainata tai voisiko tuotetta käyttää pidempään korjaamalla. Myös biojätteen lajittelu, vaarallisten jätteiden oikea käsittely sekä sähkölaitteiden ja paristojen asianmukainen kierrätys herättivät keskustelua.
Puheenvuorossa nostettiin esiin myös väärinkäsityksiä sähkölaitteiden lajittelusta ja siitä, kuinka paljon pieniä paristoja ja sähkölaitteita edelleen päätyy sekajätteeseen.
– Kaikki sellaiset, missä toimii verkkovirralla, paristolla tai akulla, ovat sähkölaitteita, Ruuska muistutti.
Yksi kiinnostavimmista näkökulmista liittyi siihen, kuinka paljon kiertotaloudessa on kyse ajattelutavasta. Kierrätys ei ala jäteastiasta, vaan jo siinä vaiheessa, kun päätämme mitä ostamme tai jätämme ostamatta.
– Huomattavasti pienemmällä määrällä tavaraa kyllä pärjätään, Ruuska totesi.
Tapahtumassa todettiin käytännön esimerkkien kautta, miten kiertotalous näkyy tavallisessa arjessa. Korjaaminen, huoltaminen, lainaaminen, lajittelu ja materiaalien uudelleenkäyttö nousivat esiin konkreettisina tekoina, joilla tuotteiden käyttöikää voidaan pidentää ja jätteen määrää vähentää.
Pikkasen paremmat valinnat voisi olla yksi toimiva resepti kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Vieraskynän tämänkertainen kirjoittaja on Santeri Halonen, joka toimii pohjoisen Keski-Suomen alueella Kestävä Sydänsuomi -hankkeessa.
Santeri Halonen työskentelee projektitutkijana Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa. Hänen hanketyönsä ja hänen tutkimuksensa keskittyvät erityisesti yrittäjien resilienssiin, kestävään liiketoimintaan, mikroyrittäjyyteen, vastuullisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Santeri on mukana Kestävä Sydänsuomi -hankkeessa, jossa edistetään yritysten vastuullisuutta ja kestävää liiketoimintaa.
Tapahtuman järjestivät:
Kestävä Sydänsuomi -hanke, Witas
Metsojen karkelot -hanke, Leader Viisari
Keski-Suomen Kestävät kylät -hanke, Maaseudun Sivistysliitto ja Keski-Suomen kylät ry
