”Nummijärven suuri poika, Alpo Koivumäki”

ITE-taide, Taide, Blogi

Kirjoittaja: Raija Kallioinen

Alpo Koivumäki savannillaan Kauhajoella. Kuva Mirja Koivisto.

”Nummijärven suuri poika
Alpo Koivumäki
Ukrainan ja kansan hädän
tunsi sekä näki.”
(Säv.: Kaksipa poikaa Kurikasta. Sanat: Primo, Nummijärvi 26.8.2023.)

Aurinkoinen elokuun lauantai, loppukesän täyteys. Krokotiilien ja sarvikuonojen joukossa savannilla kauhajokelaisia ja kauempaakin saapuneita. Rumpujen kumina, syvältä rintakehästä jymisevä Primitiivisen musiikin orkesteri Primon laulu.

Nyt se tapahtuu! Vankkurit vedetään miesvoimin vajasta aukiolle. Kyydissä on tummanpuhuvia hahmoja ja valkoinen enkeli. Juhlaväki pääsee todistamaan Alpo Koivumäen viimeiseksi jääneen veistoksen paljastamista.

Alpo Koivumäki oli taiteilija elämänsä viime hetkiin. Kun sairaus vei voimat ja kaatoi vuoteenomaksi, hän jatkoi suunnitelmiaan, luovuuden liekki palaen. Hänen mieltään kosketti Ukrainan kansan hätä. Sodan kauhuista pakenevan äidin ja lapsen lehtikuva ei jättänyt rauhaan. Se alkoi kasvaa veistoksen aiheeksi.

Alpo laati taiteellisen ”testamentin”. Hän selosti tarkasti, millainen veistoksen tulee olla ja piirsi siitä kuvia: kotinsa jättävä äiti, lujassa otteessaan pieni tytär, lapsen kädessä roikkuu rakas nukke. Tämä oli asetelma teokselle Yhtä ei voinut jättää. Sairaalan vuoteella näkyyn liittyi vielä pakenijoita suojeleva itkevä enkeli.

Taiteilijan rinnalla loppuun asti valvoneet ystävät pitivät huolen, että testamentti pantiin toimeen. ITE-taiteilija Tuomo Rantanen lupautui suunnitelman päätoteuttajaksi ja sai vielä Alpolta itseltään viime hetken evästykset. Osaavaa ja ahkeraa talkooapua löytyi taiteilijan lähipiireistä. Kesän kuluessa haluttiin työn tulevan valmiiksi.

Vuoden ITE-taiteilijana yli ajallisuuden

Joulun alla vuonna 2023 Maaseudun Sivistysliitto oli esittänyt Alpo Koivumäelle pyynnön ottaa kantaakseen seuraava Vuoden ITE-taiteilijan titteli, ryhtyä lipunkantajaksi ITE-taiteelle ja sen tekijöille.

Alpo otti kutsun vastaan ilahtuen ja kunnianosoituksena, ja me pyytäjät olimme mielissämme. Olimme vuosien ajan esitelleet Alpon taidetta lukuisilla areenoilla ja osaltamme tehneet sitä tunnetuksi. Olimme myös luovuttaneet Alpolle MSL:n suurimman tunnustuksen, Santeri Alkio -mitalin, arvostuksena valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävästä taiteellisesta elämäntyöstä.

Alpo Koivumäen tittelivuoteen sisältyi puolen vuoden mittainen ryhmänäyttely Rauman taidemuseossa. Elokuulle suunniteltiin suuri ohjelmallinen tapahtuma savannille. Ja tietysti oli tarkoitus järjestää haastatteluja, lehdistötapaamisia ja julkisuutta roppakaupalla.

Taiteilijan voinnin heiketessä jouduimme kasvokkain sen kanssa, että hänen on saatava lähteä rauhassa. Voimat eivät riitä aktiiviseen juhlavuoteen.

Alpon itsensä, ystäväyhdistyksen, sivistysliiton ja ITE ry:n kesken sovittiin, että elokuussa järjestetään savannilla ”Alpon näköönen iltapäivä” ja paljastetaan tuolloin Ukraina-veistos. Teoksen suunnittelija Alpo olisi tuolloin ehkä jo katselemassa meitä pilven reunalta, mutta sen ei nähty erottavan vaan yhdistävän.

Alpon savanni on esikuva ITE-taideympäristöille

Elokuiseen puistotapahtumaan kuului seminaari, johon kutsuimme muita ITE-taideympäristöjen vaalijoita tutustumaan toisiinsa, keskustelemaan ympäristöjen hoidon haasteista, jakamaan ideoita keskenään ja nauttimaan Alpon savannista, musiikista ja elokuvaesityksistä.

Veli Granö haastatteli Loviisa Kautiaista. Saimme kuulla, miten Alpo Koivumäki pieneltä Nummijärven kylältä nousi lahjakkuutensa ansiosta ensin ITE-taiteen piireihin ja sitten kansainväliseen maineeseen.

Osallistujat saivat myös konkreettisia neuvoja, kun savannin edustajat kertoivat kokemuksiaan Leader-rahoituksella toteutetuista investointi- ja kehittämishankkeista. Siinä on esikuvaa kerrakseen!

Ympäristöjen edustajat aikovat jatkaa kokoontumisiaan tulevaisuudessakin. Seuraavaksi on saatu vierailukutsu Kouvolaan Kääpälän kylään Ensio Tuppuraisen luomaan Jätkän Onnelaan. Tuppuraisen syntymän 100-vuotisjuhlan merkeissä on tarkoitus kokoontua 3.7.2024.

ITE vie ihmiselon kauneimpien ja pelkistettyjen piirteiden äärelle

Seminaarimme savannilla päättyi emeritusprofessori Heikki Laitisen puheenvuoroon.

Laitinen kiteytti, miten ITE-taiteessa taiteilijan elämä on keskiössä. ”Elämän viehättävät piirteet ovat usein äärimmäisen vaatimattomuuden kehyksessä. Mukana ei ole vähintäkään pönötystä. Ollaan ihmisen elämän kauneimpien ja pelkistettyjen piirteiden äärellä.”

Tämä luonnehdinta sopii erinomaisesti myös Alpo Koivumäkeen.

Alpo Koivumäki
Vuoden 2023 ITE-taiteilija

Veistoksen paljastus videoituna

Ensio Tuppuraisen Jätkän Onnelasta mukana ollut Rosa Tuppurainen sai talteen videolle veistoksen paljastuksen seremoniat eri vaiheineen:

VIDEO 1: MSL:n kulttuurituottaja Raija Kallioinen kertoo Alpo Koivumäestä Vuoden ITE-taiteilijana ja tapahtuman lähtökohdista. Veistoksen kuljetus juhlakentälle ja paljastaminen yleisölle.
VIDEO 2: Primitiivisen Musiikin Orkesteri Primo esittää Ukrainan kansallislaulun ja Alpo Koivumäelle omistetun nimikkolaulun. Esiintyjinä Rauno Nieminen, Heikki Laitinen, Hannu Saha.
VIDEO 3: ITE ry:n puheenjohtaja Veli Granö haastattelee veistoksen päätekijää, ITE-taiteilija Tuomo Rantasta. Loviisa Kautiainen kertoo Alpo Koivumäen ja Tuomo Rantasen taiteilijatoveruudesta.

Kuvatallenteita Alpon näköösestä iltapäivästä

Alpo Koivumäki suunnitteli sairasvuoteellaan veistoksen häntä syvästi koskettaneesta aiheesta, ukrainalaisten pakenemisesta Venäjän hyökkäyssodan jaloista. Koivumäki piirsi ja saneli tarkat ohjeet ”Yhtä ei voinut jättää” -veistoksen toteutukseen. Omin käsin hän jaksoi vielä väännellä veistoksen nimikyltin ensimmäisen kirjaimen. Kuva Raija Kallioinen.
Primitiivisen Musiikin Orkesteri Primo tähditti Ukraina-veistoksen paljastusjuhlan: vasemmalta Rauno Nieminen, Heikki Laitinen ja Hannu Saha. Ennen juhlallista paljastusta saimme kuulla primolaisten sanoittaman Alpo Koivumäen nimikkolaulun ja myös Ukrainan kansallislaulun. Kuva Teijo Monni.
Vuoden ITE-taiteilijan tunnuskuva: Mauri Turunen.
ITE ry:n puheenjohtaja Veli Granö oli vankkana taustatukena postuumisti toteutetun veistoksen tekijöille. Tässä hän haastattelee toteutuksen vastuuhenkilöä, ITE-taiteilija Tuomo Rantasta, jonka Alpo Koivumäki itsekin hyväksyi luottomiehekseen. Kuva Teijo Monni.
Veli Granö, Tuomo Rantanen ja osa talkooporukasta, jonka apu ja neuvokkuus veistoksen toteutuksessa oli verratonta. Kuva Raija Kallioinen.
Juhlakansaa Alpon näköösessä iltapäivässä Kauhajoen Nummijärvellä, Alpon savannilla 26.8.2023. Kuva Teijo Monni.
Taideympäristöjen edustajia kokoontui tapahtuman yhteydessä järjestettyyn seminaariin, jossa keskusteltiin ympäristöjen hoidon haasteista ja mahdollisuuksista. Moni oli nyt ensimmäistä kertaa visiitillä Alpon savannilla ja sai Loviisa Kautiaisen asiantuntevan opastuskierroksen. Kuva Raija Kallioinen.
Minttu-lehmä on yksi Alpo Koivumäen rakastetuista teoksista ja kiertänyt lukuisissa näyttelyissä. Kuva Raija Kallioinen.
Primitiivisen Musiikin Orkesterin Primon tulkinnoista saatiin nauttia pitkälle iltaan. Nuotiopaikalla musisoimassa Rauno Nieminen, Heikki Laitinen ja Hannu Saha. Kuva Raija Kallioinen.