Vuoden ITE-taiteilija

Vuoden 2025 ITE-taiteilija on Markku Sarastamo.
Vuoden 2024 Itse Tehty Elämä -tunnustus: Hakkilan konttikylän yhteisöt.
Vuoden 2023 ITE-taiteilija on Alpo Koivumäki.
Vuoden 2022 ITE-taiteilija oli Romurinsessa, Marjut Kauppinen.
Vuoden 2021 ITE-taiteilija oli Jori Tapio Kalliola.
Vuoden 2020 ITE-taiteilija oli Paula Huhtanen.

2025: Vuoden 2025 ITE-taiteilija on Markku Sarastamo

Markku Sarastamo (1948, Hämeenlinna) on monipuolinen lahjakkuus, suorastaan Itse Tehdyn Elämän henkilöitymä, jota on pikkupojasta saakka ohjannut uteliaisuus, kokeilunhalu ja mielikuvitus. Sarastamo on mm. ITE-taiteilija, satukirjailija, tarinankertoja, joogi, judoka, taikuri, keksijä ja esperantisti.  

Markku Sarastamon valinta ITE-taiteen lipunkantajaksi on arvostuksen osoitus mielikuvitukselle ja luovuuden monenlaisille ilmenemismuodoille. Samalla kunnioitamme Markku Sarastamon vuosikymmeniä jatkunutta taiteellista uraa. ITE-taiteen näyttelyissä Sarastamo oli ensimmäisen kerran vuonna 2001 Helsingin taidemuseon Meilahden näyttelyssä.

Viime vuosina Markku Sarastamo on yhdistänyt useita taiteensa alueita Karbujo–Hiilimaa-kokonaisuuden alle. Fantastinen ja sadunomainen Karbujo-maailma käsittää kertomustrilogian sekä jatkuvasti laajentuvan visuaalisen maailman, joka karttuu paitsi veistoksilla, myös huikean yksityiskohtaisilla ja mielikuvituksellisen notkeilla digitaalisilla kuvituksilla.  

”Olen kirjoittanut, piirtänyt ja haaveillut tätä tarinaa noin 25 vuotta. Sen lähtökohtana lienee poikavuosieni seikkailukirjat ja harrastukseni mekaniikan ja elektroniikan parissa”, kertoo Markku Sarastamo Karbujo-mielikuvitusmaan synnystä. Sana tulee esperantosta ”Karbo” hiili ja ” Ujo” astia tai maa. Siis Hiilimaa, joka on tuliperäinen alue vulgaanisine pako-onteloineen ja kanavineen, joihin osin uudentyyppinen ihmiselo rakentuu.  

ITE-taiteilijana Markku Sarastamoa on esitelty näyttelyissä erikoislaatuisten mekaanisten teosten, mielikuvituksellisten veistosten sekä Karbujon satumaailmaa esittävien taidokkaiden piirrosten luojana. 

Sarastamon niin lapsille kuin aikuisillekin suunnattu fantasiakirja Kreivitär ja hänen huikea elämänsä on luettavissa kokonaisuudessaan sekä suomeksi että esperantoksi hänen kotisivullaan www.markkusarastamo.fi. 

Markku Sarastamo on kirjoittanut elämästään kirjan ”Elämänlanka – Markku Sarastamon elämää ja tekoja 1960–2021”. Vuonna 2021 omakustanteena julkaistua kirjaa ei enää ole saatavilla. Taiteilijan luvalla jaamme kirjan käsikirjoituksen verkkosivuillamme.

2024: Hakkilan konttikylän yhteisöille Itse Tehty Elämä 2024 -tunnustus

Maaseudun Sivistysliitto on vuodesta 2020 lähtien valinnut Vuoden ITE-taiteilijan tuomaan esiin itseoppineiden taiteilijoiden omaa ääntä ja näkökulmia. Vuonna 2024 valinta kohdistuu kokonaiseen yhteisöön, jonka toiminnassa näkyy Itse Tehdyn Elämän monivärinen kirjo ja voimallinen rehevyys. Hakkilan konttikylässä kukoistaa elävä urbaani kylätoiminta kooten yhteen taiteilijoita, käsityöläisiä ja yrittäjiä.

Vantaan Hakkilassa ison teollisuusalueen perältä löytyy merikonttien ja parakkien ihmeellinen maailma. Siellä vallitsee kyläyhteisön henki ja sensuroimaton vapauden ilmapiiri. ”Hakkila on paikka, jossa on mahdollisuus ottaa elämä omiin käsiin”, sanoo Santeri Tuovila, yksi yhteisön sieluista.

Fyysisenä ympäristönä Hakkilan konttikylä on sokkelomainen verkosto värikkäitä merikontteja ja niiden päälle kohoavia parakkeja. Kokonaisuutta hallinnoi Pentti Kotiahon johtama Suomen Kotteria Oy, joka vuokraa tiloja bändeille, taiteilijoille, käsityöläisille, harrastajille, pienyrittäjille ja varastokäyttöön. Vuokralaisia alueella on noin 200. Hakkila elää aamukuudesta aamukahteen työnteon, luovuuden, harrastamisen ja hengailun paikkana.

Kylän ideologia perustuu kiertotalouteen. Sähkötarvikkeet hankitaan uutena, mutta miltei kaikilta muilta osin varustelu on kierrätettyä. Työskentelytiloina toimiviin kontteihin tulee sähkö ja vesi, ja alueelta löytyy yhteiset sosiaalitilat vessoineen.

Hakkila Art Villagessa kukoistaa taide eri muodoin

Vuonna 2005 vuokraustoimintansa aloittaneen konttikylän ensimmäiset luovat toimijat olivat muusikoita. Hakkilan Metalli tarjoaa edelleenkin kohtuuhintaisia tiloja bändien treenikämpiksi. Rumpujen jytinää voi kuulla läpi vuorokauden.

Alueen sisääntuloa komistavat kylässä työskentelevän Jenni Kääriäisen kookkaat kierrätysmetallista tehdyt veistokset. Kääriäinen perusti koronavuosina Shadow Room -yhdistyksen, jonka aktiiveihin kuuluu mm. Helsingin yliopistossa start upien parissa työskentelevä Santeri Tuovila.

Taide levittäytyy konttien seinät täyttävinä värikkäinä maalauksina läpi kylän. Kylän seinämaalaukset ovat syntyneet yhdistyksen järjestämissä työpajoissa. Tavoitteena on luoda yhteisötaiteen voimin konttikylästä taiteen täyttämä Hakkila Art Village.

Yhdistys pitää yllä klubia, joka kokoaa verkostoja keskusteluihin ja taidetekoihin. Vuotuisille Hakkila Open Air -festareille saadaan esiintyjät ja yleisö omasta takaa, joten laajemmalti tapahtumaa ei voi markkinoida. Kaupallisuuden tavoitteet eivät muutoinkaan kuulu kylän ajatusmalliin.

– Teemme taiteellisesti tinkimätöntä työtä. Mukana on todella piinkovia osaajia, jotka tekevät työtään omalla tavallaan, vailla sensuuria, vastavirtaankin. Me usein improvisoimme pienellä budjetilla, niin kylä kierrätysmateriaaleineen ja avuliaine yhteisöineen tarjoaa kekseliäisyydelle mahtavat puitteet. Näin syntyy mielenkiintoista jälkeä monella luovuuden alalla. Tämän tyyliseen kulttuuriin ja kylän toimintamalliin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Luovuudesta ja intohimosta nousee erilaisia ja kauniita projekteja joihin ihmiset heittäytyvät Hakkilassa, sanoo Santeri Tuovila.

Yrittäjyys ja taide lyövät kättä

Luovien alojen rinnalla konttikylässä elää kätevyyden kulttuuria ja pienyrittäjyyttä sovussa ja symbioosissa. Koko kylän kehikkona on yrittäjyys. Toimitusjohtaja Pentti Kotiaho on luonut vankan pohjan vuokralaistensa vapaudelle ja moniäänisyydelle. Kotiaho näkee taiteen tuovan ympäristölle arvostusta ja sen myötä yhteistä huolenpitoa ja talkoohenkeä.

Myös kontteja vuokranneilla yrityksillä on myönteinen asenne taiteeseen. Avoimin mielin ne ovat sallineet seiniensä maalaamisen ja taidetyöpajat.

– Taidepuolella on jatkuva epävarmuus rahoituksesta. Rinnalla oleva yritystoiminta tuo luovalle toiminnalle infraa ja jatkuvuutta. Nämä eivät voi elää irrallaan toisistaan, muistuttaa Kotiaho.

Tulevaisuuden haaveita on kaikilla konttikylän aktiiveilla. Shadow Room -yhdistyksellä on kiinnostusta verkottua muillekin paikkakunnille suunnittelemaan erilaisten tilojen luovaa käyttöä tai saamaan tilauksia työpajojen toteuttamiseen. Pentti Kotiaho toivoo konttikylänsä toiminta-ajatuksen leviävän muuallekin Suomeen, mutta muistuttaa vakavan sitoutumisen merkityksestä. – Jos ei ole paloa, ei ole menestymisen mahdollisuuksia.

---

2023: Alpo Koivumäki, ITE-taiteen rakastettu klassikko

Alpo Koivumäki toimi maanviljelijänä kotikylässään Kauhajoen Nummijärvellä 1990-luvun puoliväliin saakka. Päätoimisen taiteen teon hän aloitti luovuttuaan maanviljelystä. Ensimmäinen veistos, metallista, pellistä ja puusta tehty Kurki syntyi vuonna 1993. Pian alkoi valmistua näyttäviä ja eksoottisia Afrikan eläimiä.

Nyt Alpon savanni -veistospuistossa metallisten palmujen keskellä esittäytyy kokonainen zoo. Sulassa sovussa seikkailevat hirvet, käärmeet, sarvikuonot, leijonat, alligaattorit ja toinen toistaan erikoisemmat linnut. Koivumäki käyttää veistoksiinsa kierrätysromua, yhdistelee erilaisia materiaaleja ja kehittää kaiken aikaa uudenlaisia tapoja pintojen käsittelyyn. Tähän mennessä on luomistyön tuloksena syntynyt savannille jo noin 150 jätemateriaaleista tehtyä veistosta

Alpo Koivumäki on saavuttanut aiemminkin tunnustusta sekä taiteestaan että kotiseutunsa näkyvyyden edistämisestä. Työn arvo ja merkitys on nähty lähiyhteisöissä, ja tukea taidepuiston vaalimiseen on tullut Kauhajoki-Seuralta, talkooväeltä ja ystäväyhdistykseltä.

Koivumäen töitä on ollut esillä yli 50 yhteis- ja yksityisnäyttelyssä Suomessa ja ulkomailla. Hän on myös osallistunut kutsuttuna taiteilijana residensseihin La Fabuloserie -museossa Ranskan Dicyssä ja Kartause Ittigen -museossa Sveitsissä. Monet eri alojen taiteilijat ovat tallentaneet Koivumäen töitä valokuvin ja videoin, ja vuonna 2019 ilmestyi kirja Alpon savannilla.

Tittelivuonna Alpo Koivumäen taidetta on nähtävillä Alpon savannin lisäksi Lintu ja kala! -taidenäyttelyssä Rauman taidemuseossa 9.6.–24.9.2023 sekä ITE-taiteen kesäkaupungissa Parkanossa kesä-elokuun ajan. Alpon savannilla järjestetään ITE-taiteen valtakunnallinen tapahtuma 26.8.2023. Ensimmäistä kesää savannin vierailijoita palvelee nyt kahvila-galleria-tapahtumapaikka Savannin Keltaanen.

Lisää tietoa Alpo Koivumäestä Maaseudun Sivistysliiton kotisivulla: taiteilijaesittely, Minna Haveri ja visitite.fi.
Alpon savannin kotisivu, Facebook ja Instagram.
Taiteiden reitti.

---

2022: Romurinsessa Marjut Kauppinen: ”Viallisestakin saa ehjän”

Vuoden 2022 ITE-taiteilija on Romurinsessa eli Marjut Kauppinen Lapinlahdelta Pohjois-Savosta. Valinnan myötä Maaseudun Sivistysliitto suuntaa huomion ITE-taiteen syville juurille, kokonaisvaltaiseen elämäntapaan, kierrätyksen aatteeseen ja pihapiirin täyttävään taideympäristöön. 

Romurinsessan pihavaltakunta pursuaa kierrätysmateriaaliveistoksia, kollaaseja, mosaiikkiteoksia, akryylimaalauksia, kylttejä ja kimallusta. Kesäisin rehevän pihan täyttävät myös kukat ja yrtit. Talven hiljaisuus on uusien teosten luomisen aikaa.

Romurinsessa tekee lähes kaiken taiteensa kierrätysmateriaaleista. Hänen mottonsa on ”viallisestakin saa ehjän”. Mikä tahansa romu ja materiaali on mahdollista ottaa muokattavaksi ja luoda sille uusi elämä.

Omavaraisuus, itse tekeminen ja käsillä luominen on Marjut Kauppiselle elämänehto. Puolisonsa kanssa hän hoitaa lampaita, koiria, kanoja ja kasvimaata ja keräilee metsän antimia. Kolmena päivänä viikossa hän käy töissä ikäihmisten viriketoiminnan ohjaajana.

Nimi Romurinsessa tarttui matkaan vuosia sitten: muuan mummo totesi kierrätysaineksista tehdyn teoksen nähdessään että ”kyllä sinä out melekonen Romurinsessa”.

Tittelivuosi huipentuu kesällä 2022 näyttelyssä Romurinsessa ja Löpöpunkki – Valtakunnassa kaikki hyvin! Kuopion korttelimuseossa. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Kuopion kulttuurihistoriallisen museon ja Maaseudun Sivistysliiton kesken.

Romurinsessan esittely löytyy kotisivultamme ja YouTubesta sekä Finna.fi-hakupalvelusta. Romurinsessa on aktiivinen viestittelijä Facebookissa  ja Instagramissa.

---

2021: Jori Tapio Kalliola, puupääkansan veistäjä

Maaseudun Sivistysliiton valinta Vuoden 2021 ITE-taiteilijaksi on Jori Tapio Kalliola. Kalliola on raumalaissyntyinen, Hangossa asuva itseoppinut taiteentekijä ja muusikko.

Taiteessaan Jori Tapio Kalliola kommentoi ajankohtaista maailman- ja elämänmenoa. Maalitauluina ovat yhteiskunnan, politiikan, uskonnon ja talouden valtarakenteet, ahneus ja vallan tavoittelu, lempeän huumorin sävyttäminä.

Tauluja Kalliola on maalannut nuoruudestaan saakka, mutta sitten mielenkiinnon valloitti musiikki, ja bändihommat veivät mukanaan vuosiksi maailmalle. Kalliola on tullut tunnetuksi muusikkona ja eri yhtyeiden keulakuvana. Edelleenkin hän toimii Jori Otsa & Mah’Orkka -yhtyeen solistina.

Taidekoulutukseen Jori Tapio Kalliola ei ole koskaan hakeutunut. Myös muusikkona, laulajana ja tekstintekijänä hän on itseoppinut.

Vuodesta 2014 lähtien Kalliola on asunut Hangossa. Siellä ilmaisun muodoksi löytyi veistäminen. Se tempaisi mukaansa niin, että nykyisin veistoksia syntyy lähes päivittäin. Puuveistoksia ja reliefejä löytyy työhuoneen täydeltä. Ärhäkän näköisiin puupäähahmoihinsa Kalliola käyttää muiden hylkäämiä materiaaleja. Veistoksista löytyy muun muassa hirrenpätkiä, purettujen rautateiden osia ja metalliromua.

---

2020: Paula Huhtanen – iloismin ilmaisija

Lappilaissyntyinen Paula Huhtanen Sarkolan kylästä Nokialta oli ensimmäinen, vuodeksi 2020 valittu Vuoden ITE-taiteilijan tittelin haltija. Meriitin myötä Huhtanen toi taiteilijan näkökulmaa lukuisiin tapahtumiin, netin kautta välitettyihin keskusteluihin ja median haastatteluihin.

Huhtanen julistaa taiteessaan ”iloismia”, luottamuksen ja toiveikkuuden sanomaa, joka purkautuu hehkuvan värikkäinä maalauksina ja kollaaseina. Taideilmaisu löytää paikkansa myös uniikeissa esineissä ja asusteissa. Maalauspohjana voi olla vaikkapa huonekalu, astia, kenkä tai vaate.

Paula Huhtanen aloitti juhlakiertueensa jo vuoden 2019 puolella Tuomaan markkinoilla Helsingissä. Varsinainen tittelivuosi alkoi Tavastia-klubilla Etnogaalassa televisiohaastattelun myötä. Kesän keikkakalenterin täytti soolonäyttely Ilo ylimmillään ja toimiminen kylätaiteilijana Ilomantsissa. Taiteilijan teoksia oli mukana myös Parkanon ITE hirveetä! -kesänäyttelyssä, Savonlinnan maakuntamuseossa ITE karhu -näyttelyssä ja Helsingissä Makkaragalleriassa. Tittelivuotensa loppuhuipennuksena Paula Huhtanen lähetti tasavallan presidentille Sauli Niinistölle ja rouva Jenni Haukiolle Kämmenellä-teoksensa. Käsien muotoiseen teokseen kiteytyi koronavuoden poikkeusajan haaste fyysisen läheisyyden välttämisestä mutta samalla viesti taiteen tarjoamasta kohtaamisen mahdollisuudesta.