Romurinsessa / Marjut Kauppinen

Lapinlahti (1973)

Marjut Kauppista alias Romurinsessaa voidaan kutsua suurelta osin ITE-ympäristötaiteilijaksi. Oleellinen osa hänen luovuuden valtakuntaa on Lapinlahden Korpijärven kylällä sijaitseva Onnela, minkä pihapiiriin ja yksittäisiin rakennuksiin on sijoitettu runsaasti ja rehevästi hänen kierrätysmateriaaleista tehtyjä teoksia, akryylimaalauksia ja mosaiikkitaidetta. Hänen ja miehensä elämäntyyli muutenkin mukailee ympäristön ja luonnon kiertorytmiä, eri vuodenaikojen vaihtelua. Niin puutarhan kuin metsän antimet ovat tärkeässä roolissa ja niiden ympärille on rakentunut oma maailmansa, myös eräänlainen Romurinsessan ”cuisine”.  

Ammatiltaan Marjut on viriketoiminnan ohjaaja Lapinlahden kunnan vanhuspalvelussa. Hän on suorittanut myös mm. puusepän peruskurssin ja luonnontuotealan perustutkinnon. Marjutilla on oma yritys Romurinsessan kädentaito ja luontopalvelut, minkä kautta hän myy omia taide-, käsityö- ja villiyrttituotteitaan sekä yleisölle ja ryhmille suunnattuja hyvinvointipalveluja virkistyspäivien ja työpajojen muodossa. 

Romurinsessan taide on iloista ja suorastaan riemastuttavaa. Teoksia on todella runsaasti ja niistä paistaa loputon kekseliäisyys ja luomisen into. Toinen toistaan kiehtovampia yksityiskohtia, rikkonaisia tai hylättyjä tavaroita on punottu pihapiiriin ja rakennuksiin elämäniloa ja luovuutta pursuilevaksi kokonaisuudeksi, ITE-taidenäyttelyksi, jossa sulassa sovussa elävät isäntäväen lisäksi myös kotieläimet.    

Romurinsessan motto ”viallisestakin saa ehjän” kertoo siitä, että hänelle romu tai erityyppiset materiaalit eivät ole mahdottomia käsiteltäviksi ja muokattaviksi. Marjut hankkii teoksiinsa materiaalia mm. kirpputoreilta, minkä lisäksi hän saa myös useilta hänen taiteellista työskentelyään seuraavilta ihmisiltä lahjoituksena erilaisia poisheitettäviä tavaroita. Lähtökohtaisesti juuri tavarat toimivatkin hänelle innoituksena teoksiin.  ”Kun näen kirpparilla jonkin esineen, syttyy päässä heti ajatus siitä, että mitä siitä saisi aikaiseksi.”  

Marjutin kädentaidot ja käsillä tekeminen periytyvät hänen kotoaan. Hänen äitinsä on tehnyt monenlaisia käsitöitä ja isänsä veisti puusta. Marjutin luomisvimmassa suurena apuna esimerkiksi erilaisissa hitsaamista vaativissa teoksissa on hänen miehensä Harri. Nykyään Harria ei kummastuta enää mikään Marjutin idea uudeksi teokseksi ja he taiteilevatkin paljon myös yhdessä.   

Teksti: Riitta Kärkkäinen, Jari Ruotsalainen Kuvat: Mari Kekäläinen