Pettukuu kutsuu – Pettupäivät opastavat petun ottoon

Maaseudun Sivistysliitto, Ympäristö, Ympäristöperinne, Uutinen

Pettua käytettiin menneinä aikoina pakon edessä leivän jatkeena. Tämä vanhan ajan hätäravinto tunnetaan kuitenkin nykyisin hyvänä ravintolisänä, ja kiinnostus petun ottoon ja käyttöön näyttää lisääntyneen. Laaja toimijajoukko lyöttäytyi yhteen ja nyt pettuun ja sen käsittelymenetelmiin pääsee tutustumaan usealla paikkakunnalla tulevan kesän alussa, pettukuun aikaan. Myös Maaseudun Sivistysliitto on työstämässä pettua niin Keski-Suomessa, Kainuussa kuin Pohjois-Karjalassakin.

– Kysyntä petun esittelystä sai meidät toimijat kokoontumaan yhteen ja pohtimaan yhteistyötä. Lopputulemana syntyi yhteinen Pettukuu, jolloin petun ottoa esitellään Kainuussa, Keski-Suomessa sekä eri puolilla Itä-Suomea. Maakuntien omissa tilaisuuksissa pettuun pääsee tutustumaan käytännössä, kertoo pettutyöryhmää koordinoiva Päivi Karhunen, Keski-Karjalan Kehitysyhtiöstä. Sieltä mukana ollaan alueen elintarvike- ja luonnontuotealan toimintaa kehittävän ELOT-hankkeen kautta.

Pettupäiviä edeltää yhteinen webinaari, jossa kuulijat pääsevät tarkemmin kiinni petun saloihin ja historiaan.

– 2. kesäkuuta järjestettävään webinaariin ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. Illan aikana petusta esitelmöivät mm. suomussalmelainen pettuasiantuntija Vesa Rannikko ja keruutuotetarkastaja Sonja Haapakoski, Savon ammattiopistosta, kertoo Luonnoneväistä elinvoimaa hankkeen projektipäällikkö Heidi Fagerlund, Etelä-Savon Koulutus Oy:stä.

Paikan päällä touko-kesäkuun tapahtumissa jokainen kävijä saa opastettuna kokeilla taitojaan petun työstämisessä.
– Samalla kuullaan myös petun käytöstä, historiasta ja maistellaan pettutuotteita. Oppaina toimivat paikalliset petsurit, eli pettumestarit. Näin pettuperinteisiin saadaan kattava katsaus, kuvailee Tanja Airaksinen, Maaseudun Sivistysliitosta. Maaseudun Sivistysliiton mukaan pettupäiviin innoittivat muun muassa meneillään olevat ympäristöperinnehankkeet.

Pettupäivät kuluvat puun ja kuoren välissä, sillä pettu saadaan männyn jälsi- ja nilakerroksesta. Pettu irtoaa helposti kauniina levyinä, kun irrotus tehdään kesäkuun aikaan. Levyn puhdistuksen eli silpimisen jälkeen levyä kuivatellaan, paahdetaan ja lopulta levyt jauhetaan jauhoksi. Petunoton tavat ja toimet vaihtelevat hiukan paikkakunnittain. Perinteeseen sekoittuu monesti myös nykypäivän työvälineitä, ja tietotaitoa. Siinä missä Saarijärven Paavo kehotti laittamaan leipään puolet petäjäistä, käyttää tämän päivän leipoja pettua maltilla. Kourallisella pettujauhoja hyödynnetään sen runsaat kuidut, kivennäisaineet ja vitamiinit, ilman vatsanpuruja.

– Toiveena on, että pettupäivien kautta pettu ja sen käyttö olisi entistä tutumpaa, ja sitä osattaisiin hyödyntää omasta tai, maanomistajan luvalla, naapurin metsästä. Toki samalla päivien aikana pohditaan, kuinka pettua hyödynnettäisiin entistä paremmin kaupallisissa elintarviketuotteissa, tai vaikkapa matkailussa, toteaa tapahtumissa mukana oleva Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntija Johanna Rinnekari.  

Tapahtumapäiviä järjestävät yhteistyössä useat eri toimijat ja hankkeet sekä paikalliset yhdistykset. Mukana mm. Maaseudun Sivistysliitto, Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset /ProAgria Itä-Suomi, Suomussalmen Seurahuone, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Suomenselän 4H-yhdistys, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI , Etelä-Savon ammattiopisto, Savon ammattiopisto, Etelä-Savon Koulutus oy, Suomen Metsäkeskus sekä paikallisia kylä- ja kotiseutuyhdistyksiä.

Maaseudun Sivistysliiton osalta päiviä järjestävät Ympäristöperinne-hankkeet, Ilmastotekoja digiajan ympäristössä – sekä Yhteinen ympäristö -elinvoimaa ympäristöstä -hankkeet.

Tervetuloa tutustumaan pettuun!

Pettutapahtumat