Nuorten huominen -dialogi: Maaseudun nuorille sekä maaseutu että kaupunki ovat läsnä ja tärkeitä

26.6.2026
Kansalaistoiminta, Maahenki, Maaseudun Sivistysliitto, Osallisuus, Uutinen
Ryhmäkuvassa vasemmalta Niina Vuori, Kaisa Pethman, Siiri Hakkarainen, Emmi Sarvijärvi, Elsi Katainen, Niko Hyppönen ja Virpi Harilahti-Juola. Kuva: Mikko Hyvärinen, Maaseudun Sivistysliitto.

Aktiivinen ja elävä maaseutuyhteisö rakennetaan myös itse, totesivat keskustelijat Nuorten huominen -dialogissa Farmari 2026 -näyttelyssä Kalajoella. Keskustelun tavoitteena oli kuulla nuorten näkemyksiä tulevaisuudesta ja maaseudusta: mikä heitä huolestuttaa, mikä luo toivoa ja millaisia muutoksia he pitävät tärkeinä juuri nyt.

Keskusteluun osallistuivat Suomen kylien nuorisojaoston jäsenet Emmi Sarvijärvi Ylöjärveltä, Siiri Hakkarainen Karstulasta ja Tia-Maria Tikkanen Sotkamosta, perheenisä ja maaseudun edunvalvoja Niko Hyppönen Vetelistä, lukiolaiset ja 4H-yrittäjät Lauri Ojala ja Miro Roukala Pyhäjoelta, sekä maaseudun kehittämisen asiantuntija Kaisa Pethman Vuolenkoskelta. Keskustelun järjesti Eläköön maaseutu -verkosto osana Kansallisten dialogien sarjaa.

Farmari 2026 -näyttelyn lavakeskustelua kuunteli ja kommentoi europarlamentaarikko Elsi Katainen. Katainen kiitti nuoria hyvistä puheenvuoroista ja nosti esiin helmiä, joita hän haluaa aikuisten kuuntelevan tarkkaan ja vievän eteenpäin omissa kanavissaan.

Kalajoella keskusteluissa näitä nostoja ja helmiä olivat nuorten luonteva monipaikkaisuus kaupunkien ja maaseutujen välillä, yhteisöllisyys ja oman aktiivisuuden merkitys sekä vähättelevä puhe maaseudusta.

Hyvä tulevaisuus syntyy yhdessä

Nuorten mielestä sekä maaseudulla että kaupungissa voi elää hyvää elämää – samanaikaisesti tai vuoron perään.

– Nuorten tulevaisuutta ja mahdollisuuksia voitaisiin lähteä rakentamaan maaseudun ja kaupungin yhteispelillä ja yhteisellä visioinnilla, Siiri Hakkarainen pohtii.

– Myös suurten kaupunkien lähellä on maaseutua, mitä ei aina havaita, keskustelijat totesivat.

Siiri Hakkarainen, Lauri Ojala ja Miro Roukala pitävät nuorten yrittäjyyden tukemista ja siihen kannustamista tärkeänä maaseudulla. Kuva: Niina Vuori.

Miro Roukala ja Lauri Ojala nostivat esiin oman paikallisen tekemisen tärkeyttä. Vaikka maailma myllertää ympärillä ja uhkakuvia on, niin omassa yhteisössä ja porukassa voi kuitenkin toimia ja vaikuttaa positiivisesti, omalla esimerkillään.

– Voi osallistua tapahtumiin tai järjestää niitä itse ja pyytää kaverinkin mukaan, Roukala ja Ojala muistuttivat.

Tästä mainiona esimerkkinä toimii Emmi Sarvijärvi, joka vetää monena iltana viikossa liikuntakerhoa oman kylänsä lapsille ja nuorille. – Kerho tuo monenlaista hyvää: liikuntaa, yhteisöllisyyttä ja opettaa myös uutta sukupolvea yhdistystoiminnan pariin.

Maaseudun tapahtumat ja harrastukset yhdistävät usein myös eri sukupolvet.

–  Kylätoimintaan mukaan lähdettyäni olen huomannut ja muillekin viestittänyt, että tämä on hauskaa yhteistä tekemistä, vaikka ollaankin mummujen ja pappojen kanssa, Tia-Maria Tikkanen kertoo pilke silmäkulmassa.

Puhe rakentaa tulevaisuutta

Vähättelevä maaseutupuhe oli teema, jonka vaikutuksista oltiin huolissaan, eikä syy ole vain mediassa.  

– Jokaisen meistä on hyvä katsoa peiliin ja tarkastella, miten itse puhuu maaseudusta, Niko Hyppönen muistutti.

Keskustelijat lavalla Farmari2026-tapahtumassa. Kuva: Niina Vuori.

Nuoret tunnistivat yleisesti sen, että usein koulussa ja kotona kaupunkiin muuttoa peruskoulun ja viimeistään toisen asteen jälkeen pidetään lähes itsestäänselvyytenä, koska ”maalla ei ole mitään”. Takaisinpaluusta harvemmin keskustellaan.

Elsi Katainen totesikin kommenttipuheenvuorossaan, että tässä tapauksessa puhe on teko – miksi kasvatamme lapsiamme näin? Vaarana on, että puheesta tulee itseään toteuttava ennuste.

Toivoa herättävien asioiden lista oli keskustelussa kuitenkin selvästi huolten listaa pidempi. Nuorten tulevaisuus maaseudulla on täynnä mahdollisuuksia, joista myös yrittäjyys nähtiin erittäin merkittävänä työllistymisen keinona.

– Jo se, että muuttaa maaseudulle, riittää. Loput voi tehdä omien resurssien ja elämäntilanteen mukaan. Ja ennen kaikkea: nauti maaseudusta, Niko Hyppönen kiteytti keskustelun päätteeksi.

Eläköön maaseutu! -verkosto järjestää vuoden aikana nuorille suunnattuja keskusteluja osana kansallisia dialogeja ja Nuorten huominen -teemaa. Kansalliset dialogit ovat sarja avoimia keskustelutilaisuuksia, jotka tarjoavat uudenlaisen keinon yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Keskusteluista laaditaan koosteita, joita toimitetaan valtionhallinnon, kuntien ja muun julkisen hallinnon käyttöön päätöksenteon ja valmistelun tueksi. Kaikille avoin Nuorten huominen ja Rajamaa – dialogien yhteenvedon julkaisutilaisuus järjestetään Teamsissä 29.10. klo 13–15.

***

Eläköön Maaseutu! on yhdeksän maaseutujärjestön perustama foorumi, jonka tarkoituksena on tiivistää maaseudun järjestöjen yhteistyötä, luoda yhteistä tulevaisuuskuvaa ja maaseudun mahdollisuuksien näkyväksi tekemistä ja vahvistaa maaseudun roolia toimijana. Verkoston muodostavat Keskitien säätiö, Maa- ja kotitalousnaiset, Maaseudun Sivistysliitto, Maaseutututkijat, MTK, ProAgria, SLF, Suomen 4H ja Suomen kylät.