Maastotöillä raivattiin tietä taiteelle Sanginjoella

Kirjoittajat: Riitta Johanna Laitinen ja Raija Kallioinen

Sanginjoella kävi viime kevään ja kesän ajan erityinen vilske, kun kylällä kunnostettiin vanhoja latoja, rakennettiin levähdyspaikkoja ja pystytettiin kylttejä opastamaan alueella liikkujia. Tämä kaikki Oulun Seudun Leaderin investointituen mahdollistama työ pohjusti alueelle rakentuvaa Sanginkonnun taiderastien verkostoa, joka tarjoaa luonnossa liikkujille myös taiteen ja kulttuuriperinnön tuomia elämyksiä.

Kesällä 2024 kylän erityinen ylpeys, Loppulan ladot, saivat uuden elämän huolellisilla korjaustoimenpiteillä ja yhteisöllisellä talkoohengellä. Nyt ladot tulevat säilymään eteenkin päin osana maisemaa ja kulttuuriperintöä.

Taiderastien lähimaastoihin tehtiin käsityönä veistettyjä puisia penkkejä. Nämä penkit eivät kuitenkaan ole pelkästään istuimia, vaan ne kantavat myös tarinoita menneiltä ajoilta.

Rasteilla kulkijaa ei päästetä eksyksiin. Siitä pitävät huolen selkeät opastekyltit, joiden kauniin ulkoasun innoittajina on Sanginkonnun luonto ja sen herättämät tunnelmat.

Sanginkonnun taiderastit syntyvät pala palalta – yhdessä tehden

Sanginkonnun taiderastit syntyvät kolmen kylän alueelle rasti kerrallaan. Rasteja tulee Sanginjoelle, Sanginsuuhun ja Lapinkankaalle.

Luontevin aloituspaikka oli Sanginjoki, sillä juuri sanginjokiset innostuivat ensimmäisenä kertomaan ja jakamaan kylänsä tarinoita ja historiaa. Kylään rakentuikin kevään ja kesän aikana perustukset kolmelle taiderastille. Huolelliset pohjatyöt varmistivat sen, että taideteoksista kaksi on jo saatu paikoilleen ja kolmaskin odottaa roudan sulamista.

Taiderastien paikat valikoituivat kyläläisten kanssa käytyjen keskustelujen myötä.

Ensimmäisenä saatiin kuulla huoli romahtamispisteessä olevista ladoista Loppulan yrittäjältä Rita Porkalta ja Loppulan ystäväyhdistyksen aktiiveilta. Metsänvartijan tiluksiin kuuluneet hirsiladot olivat jo huonossa kunnossa, ja niiden lähettyvillä liikkuminen oli vaarallista. Heräsi heti ajatus, että viehättävässä metsässä olevat ladot sopisivat taideteoksen sijoituspaikaksi hyvin.

Kesällä 2024 toteutimme Oulun Seudun Leaderin investointirahoituksen turvin latojen laajan purku- ja rakennusurakan. Toisesta ladosta purettiin katto, välikatto sekä riihiosa kokonaisuudessaan.

Purkutyössä ei käytetty talkoolaisia, sillä työ oli vaativaa ja sisälsi merkittäviä turvallisuusriskejä. Riihi oli romahtanut, ja sen sortuneessa osassa oli huomattava määrä sekalaista irtaimistoa, joka vaati huolellisen lajittelun ennen kierrätykseen viemistä. Tämä vaihe edellytti tarkkuutta, jotta purkualue saatiin turvalliseksi.

Rakennusten kunnostus tehtiin perusteellisesti. Kohteet kengitettiin, lahonneet hirret korvattiin uusilla ja toisen ladon katto rakennettiin uusiksi perinteisin menetelmin.

Talkoitakin päästiin tekemään porukalla homman edetessä. Päreiden valmistus ja naulaus toteutettiin yhteisöllisesti päreentekotyöpajassa, joka herätti suurta kiinnostusta. Talkoolaiset ja perinnerakentamisen taitajat jakoivat keskenään arvokasta tietotaitoaan, varmistaen perinteitä kunnioittavan lopputuloksen. Myös toisen ladon katto korjattiin kuntoon.

Jokainen lato on pelastamisen arvoinen! Ne ovat osa meidän kulttuuriperintöämme ja arvokasta maisemaa.

Levähdyspaikkoja tervan ja metsänvartijoiden jalanjäljillä

Sanginjoen toiseksi taiderastiksi valikoitu Metsähallituksen ehdotuksesta Istuinkivi, tuolin mallinen jääkauden aikainen siirtokivilohkare. Massiivinen kivi on sukupolvien ajan ollut kyläläisten tuntema maamerkki ja kohtauspaikka Sanginjoentien varrella. Yhteistyökumppaniksi Istuinkiven alueen tietojen keruuseen ja maastotöiden operaatioon saimme Metsähallituksen.

Istuinkiven taiderastille rakennettiin Oulun Seudun Leaderin investointirahoituksen turvin pölli-istuimet, jotka sijoitettiin kaarevaksi nauhaksi kanervikkoon. Pöllit muistuttavat siitä, kuinka Sanginjoen tie aikanaan toimi tervan kuljetuksen tienä, tärkeänä kulkureittinä Oulujoen ohella. Pororaidossa tuotiin tervaa Kuusamosta Pudasjärven, Ylikiimingin ja Sanginjoen kautta Oulun keskustaan. Pöllien rivistö tuo mieleen menneiden aikojen pororaidot ja reissumiehet, jotka liikkuivat seudulla elinkeinojaan harjoittaen.

Istahduspaikka löytyy myös Loppulan ladon läheisyydestä. Sinne sijoitetut penkit mukailevat metsänvartijan talojen perinteisiä istuimia, kunnioittaen alueen historiallisia piirteitä ja metsänvartijoiden perintöä.

Penkki on tulossa myös Sanginjoen nuorisoseurantalon parkkipaikalle. Tämä penkki on enemmän kuin istuin – se on tiedon välittäjä alueen historiasta. Penkillä levähtäjä saa muistuman Sanginjoen menneisyydestä niin penkin muotoilun kuin siihen tehtyjen kaiverrusten ja dokumentaarisen tietotaulun myötä. Valmis penkki asennetaan paikalleen keväällä 2025, kun routa on sulanut.

Yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä löytyy ja sitä tarvitaan

Hanke ei olisi toteutunut ilman innokkaita talkoolaisia, jotka osallistuivat toimintaan. Yhteisöllinen tekeminen loi hankkeelle oman henkensä – ei pelkästään ryhdikkäät ladot ja tarinoiden keruun vaiheet, vaan myös yhteenkuuluvuuden tunnetta, yhdessä tekemistä ja ylpeyttä omasta ympäristöstä.

Tällaiset projektit muistuttavat meitä siitä, kuinka tärkeää on vaalia perinteitä ja kokoontua yhteen. Yksinkertainen penkki tai lato voi kertoa tarinan, yhdistää ihmisiä ja tehdä ympäristöstä viihtyisämmän – ja siinä onkin koko Sanginkonnun taika ja tarkoitus.

Sanginkonnun taiderastien toteuttajat

Kiitämme tuesta