”Kesää köyriin, syksyä jouluun, talvi vasta tahvanalta” – vuodenkierto on saatu päätökseen ja uusi alulle

12.11.2026
Maaseudun Sivistysliitto, Yhteisökehittäminen, Ympäristöperinne, Blogi
Kekripukin naamareita kekrijuhlassa Vetelissä. Kuva: Karoliina Tunkkari.

Loppusyksyyn kuuluva aika vanhan ja uuden vuodenkierron välissä on päättynyt, kekrijuhlat on juhlittu, ja joulupuuhat alkavat jo syyhyttää sormenpäitä.

Kekriperinteitä nostettiin nykypäivään Vetelin kirkonkylän Nuorisoseurantalo Veikkolassa viime lauantaina, kun nuorisoseura ja Keskipohjalaiset Kestävät kylät-hanke polkaisi pidot pystyyn. Sali koristeltiin syksyiseen asuun, perinteiset naurislyhdyt eli kitupiikit oli paloturvallisuuden nimissä varustettu led-tuikuilla naudanrasvaan upotetun haapatikun sijaan. Seuran väen valmistaman sadonkorjuulounaan herkkuja notkuvaan pöytään olivat päätyneet satokauden kasvikset, lähiluonnosta kerätyt sienet ja kotimainen liha. Kekriin kuuluvan ylenpalttisen herkuttelun hengessä mukana oli myös Kainulan tilan kahvila, jossa pääsi ruuan jälkeen taltuttamaan myös makianhampaan kolottelut kakkulautasen äärellä.

Kekrijuhlan antimia syksyn sadosta. Kuva: Karoliina Tunkkari.
Asetelma kekrijuhlassa Vetelin Nuorisoseurantalo Veikkolassa. Kuva: Karoliina Tunkkari.

Talonpoikaiskulttuurisäätiöltä paikalle pyydetty kekriasiantuntija Juha Kuisma piti luennon kekrin taustoista ja sen viettämiseen liittyvistä tavoista, uskomuksista ja merkityksestä. Juhlaväki pääsi osalliseksi kekriin kuuluvasta ohjelmistosta kekripukkityöpajassa, jossa jokainen sai halutessaan askarrella itselleen kekripukin naamarin. Luovuus pääsi valloilleen, ja monenlaisia näkemyksiä kekripukin naamataulusta pajasta putkahtelikin.

Ihmisen vuodesta suurin osa on arkea. Tässä valossa ei olisi lainkaan pahitteeksi, että kekrinvietto saisi jälleen laajemminkin sijansa suomalaisten syksyssä. Vaikka ameriikanserkku halloween onkin ottanut jonkinlaisen jalansijan pyhäinpäivän aikaan, kekrin juhlintaan voisi käydä vaikkapa sadonkorjuun ja kotimaisen ruuan esiintuomisen näkökulmasta.

Ennen puhujavieraan esitystä kuultiin Nina Hietasen kirjoittama ja lausuma Kekrin Kestiveisu, jolla kekrinjuhlinta on hyvä aloittaa tulevinakin vuosina.

Kekrin Kestiveisu

Oi kekri, on kekrin aika,
vuoden kierron kääntöpäivä,
sadot saatu, vilja varttui,
vuoden työt on päätöksessään.

Kekri kiuastas kiikuttele,
pöytä runsas paukauttele!
Tuokaatten tuoppiin olutta,
kantakaatten liha vadille!

Syökää, juokaa, riemuitkaa,
vuoden sadosta iloitkaa;
kiittäkäämme mennyttä vuotta,
toivokaamme tulevaista.

Mikä mennyt, menköhön,
mikä vanha, vaipukohon;
uusi onni astukohon,
hyvä vuosi alkakohon!

Hyvä tulkohon tupahan,
rauha pöydän ympärille;
ilo kestien pitäjille,
riemu vieraalle jokaiselle!

Vetelin väki, kestit kutsuu,
pöytä notkuu, tuoppi täyttyy;
käykää joukoin kestipöytään,
kekrin kunniaksi kestitkäämme!

Kirjoittaja