Metsien ja jokivarsien taide on osa Euroopan kulttuuripääkaupunkia

Maaseudun Sivistysliitto, Taide, Ympäristö, Blogi

Kirjoittaja: Raija Kallioinen

Auringon säteitä lävitseen siivilöivä hirsilato pilkottaa puiden välistä. Lato kuuluu vanhaan metsänvartijan tilaan, jonka päärakennuksessa toimii nykyisin Loppulan luontokeskus kahviloineen. Kumarainen lato on kohentunut ryhdikkääksi ja saanut kruunukseen pärekaton. MSL:n ympäristötiimi on kunnostanut rakennuksen ja raivannut lähitienoot. Nyt lato on valmis ottamaan vastaan taideteoksen, joka kokoaa yhteen säikeitä paikan tarinasta.

Satu Suvanto on Loppulan latoon valittu taiteilija. Teokseensa hän hakee innoitusta Loppulan vanhasta metsänvartijaperinteestä. Tulossa on työpajoja, joissa kyläläiset ovat jo lupautuneet jakamaan muistojaan, tarinoitaan, kuviaan ja esineitään.

Satu Suvanto on taustaltaan yhteiskuntatieteilijä. Hän on opiskellut soveltavaa taidetta Rovaniemellä. Jo kymmenen vuoden ajan hän on tehnyt yhteisö- ja ympäristötaideprojekteja, joihin usein yhdistyy yhteiskunnallinen näkökulma ja huoli ympäristöstä.

Sanginkonnun taiteilijahausta Suvanto kuuli luontosuhdetta tutkivalta ystävältään.

– Tämä tuntui heti omalta jutulta. Olen kotoisin Pattijoen Ylipäästä maalaiskylästä ja leikkinyt pienenä ladoissa. Nyt pääsen tekemään taidetta latoon, jonka lähimetsissä olen liikkunut ja käynyt täällä mustikassa, Suvanto kertoo.

Elokuisilla taiteilijatreffeillä taiteilija, kyläläiset ja Loppulan ystäväyhdistyksen väki kohtasivat toisensa ensi kerran. Ideat alkoivat säkenöidä ja säihkyä. Innostusta herätti Satu Suvannon kuvailu, miten rakoseinäiseen latoon syntyy läpinäkyvä ja kuulas teos vuoropuheluun ympäröivän luonnon kanssa.

Teos valmistuu marraskuun puoliväliin mennessä ja tulee osaksi Loppulan Valon juhlaa. On nimittäin kulunut 70 vuotta siitä, kun Sanginjoen kylään saatiin sähköt. Sen kunniaksi vietettiin tuolloin Valon juhlaa. Nyt on oikea hetki ottaa juhlat uusiksi.

Loppulan kaunis hirsilato houkutteli koolle reilut kaksikymmentä oululaista ja Sanginjoen kyläläistä tutustumaan taiteilija Satu Suvannon teossuunnitelmaan. Suvannon paikkasidonnainen teos kokoaa muistumia alueen metsänvartijaperinteestä. Illan osallistujat jakoivat iloaan MSL:n tekemästä Loppulan latojen kunnostamisesta. Kyläläiset ovat auliisti jakamassa omia muistojaan teoksen aineksiksi.

Oulujoen partaalla tutkitaan ajan virtaa ja katsotaan maisemaa

Naapurikylässä Sanginsuussa päästään ensi vuonna ihailemaan ympäristötaidetta uljaana virtaavan Oulujoen rantamilla. Näillekin paikoille on jo valittu taiteilijat ja saatu ensimmäiset kylänväen suostumukset mukaan talkooporukkaan.

Aivan Oulujoen rantaan kyläläisten veneenlaskupaikan penkereeseen ryhtyvät toteuttamaan Ajan virta -teostaan valokuvaaja Kati Leinonen ja arkkitehti Tuomas Mujunen. Mujusella on lapsuudestaan muistoja paikalla olleesta matonpesulaiturista ja lossiliikenteestä. Leinosta kiinnostaa valokuvista koottava mikrohistoria, joka heijastaa paikkaan liittyviä ajallisia kerrostumia.

Tähänkin teokseen on kutsuttu paikalliset asukkaat mukaan jakamaan taiteilijoille jokivarren elämään liittyviä muistojaan ja kotialbumiensa kuvia.

Onnistuisikohan teoksen yhteyteen saada jollakin keinoin laituri tai lavitsa, jolta pääsisi vieläkin lähemmäs vettä ja saisi erilaisen katselukulman miljööseen… Tästä haaveilimme paikalla käydessämme.

Oulujoen partaalle veneenlaskupaikan ääreen toteuttavat ajan virtaa ja muistojen kerroksellisuutta tutkivan teoksensa valokuvataiteilija Kati Leinonen ja arkkitehti Tuomas Mujunen. Paikkaan liittyy valtavasti kyläläisten muistoja ja elämänmuodon muutosten vaiheita. Ennen paikalla oli mattolaituri ja lossiranta, nyt vierestä kurvaa moottorikelkkareitti.

Hieman ylemmäs Sanginsuun seurakuntakodin metsäiseen rinteeseen on suunnitellut teoksen taiteilija Eero Markuksela. Jykevien mäntyjen lomasta rinteeltä avautuu näkymä peltokaistaleelle ja Oulujoelle.

Itäisistä kulttuureista kiinnostunut taiteilija toteuttaa veistoksellisen teoksen, joka kutsuu hiljentymään ja tekemään havaintoja. Korkeiden portinpylväiden välistä johtaa polku avoimeen paviljonkiin, jossa voi istuskella ihailemassa ympäröivää luontoa ja maisemaa.

Markukselan teoksen on määrä valmistua ensi kesänä. Mutta ehkä jo syyskesän aikana monitaitoinen ja toimelias pohjalainen talkooväki tarttuu lapioihin tai hyppää traktorin pukille ja ryhtyy kohentamaan teoksen pystytyspaikkaa.

Taiteilija Eero Markuksela on suunnitellut Sanginsuun seurakuntakodin metsäiseen rinteeseen mietiskelyyn, hiljentymiseen ja katsomiseen kutsuvan veistoksellisen teoksen. Rinteen yläosaan tulee korkea portti ja alemmas seinätön paviljonki, jossa voi istuskella ihailemassa ympäröivää luontoa, maisemaa ja vuodenaikojen vaihtumista.

Sanginkontu on osa Oulun juhlavuotta 2026

Sanginkontu on taiderastien reitti, joka on rakentumassa Oulun maaseudulle Sanginsuun, Lapinkankaan ja Sanginjoen kyliin. Alue on suosittua ulkoilu- ja retkeilymaastoa. Metsähallituksen luomat reitistöt kutsuvat sinne tulevaisuudessa entistä enemmän liikkujia. Myös kansainväliset turistit ovat jo löytäneet alueen luontokohteeksi.

Tänne seudulle Maaseudun Sivistysliitto on luomassa paikkasidonnaisten ympäristötaideteosten verkoston, Sanginkonnun taiderastit.

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026, yhdessä 39 pohjoisen kunnan kanssa. Sanginkonnun taiderastit valmistuvat osaksi juhlavuoden ohjelmistoa. Teosten verkosto tulee olemaan upea mahdollisuus tutustua Oulujoen suiston historiaan, tarinoihin, luontoon ja taiteeseen ja vierailla maaseutukylissä lähellä kaupungin keskustaa.

Taidereitin suunnittelu ja kehittäminen on tehty yhteistyössä asukkaiden ja alueella toimivien yhteisöjen kanssa. Ensimmäisten teosten tekijät on valittu avoimessa taiteilijahaussa, ja seuraava haku avataan syyskuussa 2024. Reitin ympärille on tavoitteena kehittää palveluja, kuten kahvi- ja ruokapaikkoja, majoitusta ja ohjelmapalveluja.

Sanginkonnun taiderastien reitistön toteuttajana on Maaseudun Sivistysliitto yhdessä Sanginsuu-Lapinkangas-Sanginjoki -kyläyhdistyksen kanssa. Toimenpiteitä rahoittavat Oulu2026-säätiö, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun Seudun Leader, Museovirasto ja Keskitien Säätiö.