Yhteiskehittäminen juurtumassa osaksi kuntien toimintaa

Kirjoittaja: Niina Vuori

Yhteiskehittäminen toimintamallina alkaa yleistyä julkishallinnossa ja syitä siihen on useita. Yhteiskehittämällä luodut palvelut ovat toimivampia ja asiakkaat tyytyväisempiä. Kun palvelut tehostuvat ja kohdentuvat, syntyy myös rahallista säästöä. Itse yhteiskehittämisprosessissa mukana oleminen on voimaannuttavaa ja sen aikana kaikki osapuolet saavat tärkeää tietoa toisiltaan.

Hyviä puolia siis löytyy, mutta mikä estää yhteiskehittämisen hyödyntämistä laajemminkin? Usein syynä on kiire, tapa edetä asioissa tutuilla tavoilla ja myös se, etteivät yhteiskehittämisen menetelmät ole tuttuja. Yhteiskehittäminen vaatii myös suoraviivaista ”viranhaltijat valmistelevat – päättäjät päättävät” -toimintatapaa enemmän työtä.

Jaettua asiantuntijuutta

Osallistaminen ja yhteiskehittäminen saatetaan nähdä synonyymeina, mutta niissä on kuitenkin eroa. Osallistaminen sisältää jonkinlaisen valta-asetelman, jossa esim. kunta antaa kuntalaiselle mahdollisuuden tulla kuulluksi tai sanoa mielipiteensä tiettyyn asiaan (Kelhä 2022). Osallistaminen voi pahimmillaan jäädä myös näennäiselle tasolle, jolloin annetuilla mielipiteillä ei välttämättä ole kuitenkaan vaikutusta päätöksiin. Professori Sampsa Hyysalo toteaa Aalto-yliopiston artikkelissa (28.9.2019) seuraavasti: ”Osallistaminen vaatii sitä, että osallistujille on oikeasti vaikutusmahdollisuudet ja kehittäminen organisoidaan niin, että he pystyvät vaikuttamaan ja tulokset voidaan viedä käytäntöön. Tämä unohtuu usein ja hirveän helposti. – Osallistaminen ei ole kuulemista vaan kuuntelemista ja sen pohjalta yhdessä toteutettuja päätöksiä.”

Aaltonen ym. (2016), määrittelevät artikkelissaan, että yhteiskehittäminen edellyttää tasavertaista osallistumista: ”eri sidosryhmiä otetaan laajasti mukaan heti alusta alkaen, osallistujia kuunnellaan, osallistumisen hyödyt tehdään näkyviksi ja osallistujien arvokas panos osoitetaan. Tasavertainen osallistuminen karttaa turhaa hierarkiaa, mutta hyväksyy erilaisuuden ja erilaiset mielipiteet.”

Yhteiskehittäminen on siis jaettua asiantuntijuutta ja yhdessä tekemistä esimerkiksi asiakkaiden, sidosryhmien, asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa. Se on myös ongelmanratkaisua ja dialogia sekä kokemusten vaihtamista.

Yhteiskehittämiselle juuret ja siivet kunnassa

Yhteiskehittämistä on testattu puolentoista vuoden aikana Kunta olemme me -hankkeessa. Hankkeen Luovakunta-osaamispajoissa on tuotu nuoret osaajat toteuttamaan kuntalaisten kuulemisesta lähtöisin olevia kehittämistehtäviä Hailuodossa ja Vaalassa. Molemmissa kunnissa osallisuus ja vaikuttaminen ovat keskeinen osa kunnan toimintatapaa. Hailuodon tapa toteuttaa osallisuutta ja yhteiskehittämistä, osallisuusmalli, on linjattu kuntastrategiaan ja Vaalassa, strategian lisäksi, tavoitteet ja toimenpiteet osallisuuden edistämiseksi on kirjattu hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan.  

Yhteiskehittämisen toimintamallin juurruttaminen kuntaan edellyttääkin oikeanlaisia rakenteita, opettelua ja tahtotilaa. – Yhteiskehittäminen on yksi jo pidempään osallisuudessa vahvistunut toimintatapa, ja niin myös meillä Hailuodossa. Kuntastrategiamme toiminnallistaminen tapahtuu osana vuosittaisen talouden ja toiminnan suunnittelua: ennakoimme keskeiset lakisääteiset kuulemiset ja valmisteluvaiheen suorat osallistumiset, kertoo Hailuodon kunnanjohtaja Maarit Alikoski.

Luovakunta-osaamispajojen myötä kunnat ovat päässeet testaamaan itselleen uusia yhteiskehittämisen muotoja. Kehittämisessä on hyödynnetty sekä nuorten osaajien asiantuntemusta että kuntalaisten asiantuntemusta.

Hyvinvointijohtaja Pirjo Nikula Vaalan kunnasta on tyytyväinen toimintaan.  – Yhteistyö Kunta olemme me -hankkeen kanssa on tuonut luovat menetelmät osaksi osallisuustyötämme, Nikula kertoo.

Vaalan kunnan yhteisessä hyvinvointityössä on olemassa hyvä rakenne yhteiskehittämisen ja osallisuustyön uusien toimintamallien testaamiselle. – Työtä kanssamme tekevät sekä yhdistykset, yritykset, kunta poikkihallinnollisesti, Oulunkaaren kuntayhtymä että yksittäiset kuntalaiset, luettelee Pirjo Nikula.

Maarit Alikoski näkee yhteiskehittämisen merkityksen kasvavan kunnissa tulevaisuudessa. – Erityisesti Pohjoismaissa ollaan siirtymässä kohti kansalaiskuntien vaihetta, jossa kuntalainen nähdään enenevässä määrin ”poliittisena myötämäärääjänä” ja kuntaa painotetaan ihmisten yhteisönä.

Vaikka yhteiskehittämiselle otolliselle rakenteet ovatkin olemassa, niin niiden lisäksi itse toteuttamiseen tarvitaan tukea. Toukokuussa 2022 #osallisuuskahvit-webinaarissamme alustanut Laura Kelhä kertoi esimerkkejä, miten Limingassa yhteiskehittämisen mallia juurrutetaan kuntaorganisaatioon. Konkreettisina työkaluina toimivat mm. fasilitointi-, palvelumuotoilu- ja muotoiluajattelukoulutukset, fasilointityökalupankki ja jatkuvasti saatavilla oleva tuki osallisuuden käytännön työhön. Myös Vaalan Pirjo Nikula toteaa, että osallisuustyön ja yhteiskehittämisen jatkamiseksi kaivataan ohjeistusta.

– Toivonkin, että Kunta olemme me -hankkeen tuloksissa otetaan kantaa siihen, miten hankkeen päättymisen jälkeen tämäntyyppinen osallisuustyö juurtuisi kuntien toiminnaksi. Myös osallisuustyössä käytettävälle luovien menetelmien työkalupakille olisi käyttöä, jotta hyvä työ jatkuisi myös hankkeen jälkeen.

Lähteet:

Aaltonen S., Hytti U., Lepistö T., Mäkitalo-Keinonen T. 2016. Yhteiskehittäminen: kaikki siitä puhuu, mutta mitä se on ja miten siinä onnistua?. Saatavilla: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/yhteiskehittaminen-kaikki-siita-puhuu-mutta-mita-se-on-ja-miten-siina

Kelhä, Laura. 24.5.2022. Limingan osallisuusohjelma ja osallisuusmuotoilu. Saatavilla: https://drive.google.com/file/d/1M4W4cAoD7TS-Ol9NlK-WvsxLNPYI71nG/view

Lappalainen, Tiia. 23.8.2019. Aitoa osallistamista käytetään liian vähän – Yhteiskehittelyllä ja suunnittelupeleillä päästään pintaa syvemmälle. Aalto University Executive Education. Lainattu 31.8.2022. Saatavilla: https://www.aaltoee.fi/aalto-leaders-insight/2019/aitoa-osallistamista-kaytetaan-liian-vahan-yhteiskehittelylla-ja-suunnittelupeleilla-paastaan-pintaa-syvemmalle Nieminen, Ville. 26.10.2020. Yhteiskehittäminen kunnissa yhteiseksi asiaksi. Blogikirjoitus Innokylä. Lainattu 31.8.2022. Saatavilla: https://innokyla.fi/fi/ajankohtaista/yhteiskehittaminen-kunnissa-yhteiseksi-asiaksi

Kunta olemme me -hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto Pohjois-Suomen Ely-keskuksen kautta, Vaalan ja Hailuodon kunnat ja Maaseudun Sivistysliitto. Lue lisää hankkeesta tästä.

Kirjoittaja

Niina Vuori

Projektikoordinaattori

+358 40 774 9378 niina.vuori@msl.fi Lue lisää henkilöstä

LindedIn - Linkki avautuu uudessa välilehdessä Facebook - Linkki avautuu uudessa välilehdessä