Hei haloo? Kuullaanko kotikulmilla nuorta aikuista?
Kirjoittaja: Satu Himanen
”Nuoret aikuiset ovat väliinputoajia”. Tuo ajatus nousi viime vuoden aikana esiin monessa eri keskustelussa. Lausuttiinpa jossain ääneen myös ajatus siitä, miten kotikunnat etäännyttävät, elleivät jopa hukkaa omaa nuorisoaan, omia kasvattejaan. Moneen otteeseen jäimme pohtimaan, kuuluuko monipaikkaisen nuoren ääni vaikkapa opiskelukaupungista kotikulmien kehittäjän korviin – ja pitäisikö sen kuulua?
Totesimme, että teemassa oli hyvät raaka-aineet vuoden 2021 ensimmäisille Osallisuuskahveille. Koronavuoden myötä syntynyt Osallisuuskahvit-webinaarisarja tuo esille erilaisia näkökulmia osallisuuteen ja osallisuustyöhön. Näin digiaikana kahvipöytään pääsee ja mahtuu saman teeman äärelle keskustelijoita kauempaakin. Tammikuussa kahvipöytäkeskustelussa kysyttiin: Hei, haloo! Kuuleeko kotikunta nuorta aikuista? Miksi myös poismuuttaneiden osallisuuteen kannattaa kiinnittää huomiota?
Moni nuori aikuinen joutuu lähtemään kotiseudulta esimerkiksi opintojen perässä, mutta yhteydet juurille ja kiinnostus kotiseudun asioihin jäävät usein eloon. Kuitenkin, samalla kun kirjat vaihtuvat opiskelupaikkakunnalle ja nuoresta tulee niin sanotusti monipaikkainen, on vaara, että hän jää kotikunnassa voimattomaksi sivustakatsojaksi.
Herää ehkä huoli, jonka Osallisuuskahveilla nuoren puheenvuoron pitänyt Vilma Ylilauri lausui ääneen: ”Mitä, jos meille tärkeät asiat häviävät?”
Tuon huolen jakaa varmasti moni nuori aikuinen. Päätöksillä, joita kunnissa tehdään nyt, on merkitystä nuorille aikuisille ja heidän tulevaisuuden suunnitelmilleen. Hankalimmillaan voidaan olla tilanteessa, jossa nuoret aikuiset seuraavat sivusta päätöksiä ja asioiden kulkua, jotka tuntuvat jopa etäännyttäviltä. Kunnissa olisi hyvä pohtia, millä arvoilla, asenteilla ja kenen toiveiden mukaan kotikuntaa kehitetään. Halutaanko ja osataanko kysyä, mitä nuori aikuinen toivoo?
Omat kasvatit – hukattu potentiaali vai vara parempi?
Miksi poismuuttaneista ja heidän toiveistaan sitten kannattaa olla kiinnostunut? Nuorten aikuisten merkitys kunnan elinvoimalle tunnistetaan, ja moni omista kasvateista voi olla kiinnostunut palaamaan juurille. Esimerkiksi perhettä perustaessa tutut kasvuympäristöt ja turvaverkot alkavat tuntumaan tärkeiltä. Palaamisesta kiinnostuneiden kirjo voi kuitenkin olla perheitä laajempi, kuten Osallisuuskahveilla tuli ilmi, ja tämä kannattaisi myös huomioida esimerkiksi kunnan viestinnässä.
Kaikista ei tietenkään tule paluumuuttajia, mutta kenties vapaa-ajanasukkaita, lomailijoita ja etätyöntekijöitä. Lisäksi kotiseutunsa puolesta ylpeästi liputtavat nuoret aikuiset ovat kuntansa mainioita brändilähettiläitä maailmalla. Myös heidän viestinsä sävyyn ja sisältöön vaikuttaa se, kokevatko he tulleensa kuulluksi ja millainen tunne kotikunnasta lähtijälle jää. Kuten kahvipöytäkeskustelua alustanut Marika Kettunen nosti esiin, tunne osallisuudesta edistää sitoutumista ja identifioitumista paikkaan.
Nuorten aikuisten osallisuus kiinnostaa: tammikuun Osallisuuskahveille ilmoittautui yli 150 kahvittelijaa, ja keskustelua olisi voinut jatkaa kahvituntia pidempäänkin. Toivotaan, että osallisuuspuhe on jatkunut kahvipöydissä eri puolilla maata!
Kirjoittaja
