Myyttinen ruskaretki Kontiolahden Kolvananuuroon

Koe muinainen äänimaisema ja luontoyhteys Kontiolahden Kolvananuurolla

Kuinka vanhat perinteemme ja myyttimme elävät nykyajassa? Kuinka voimme kunnioittaa kulttuuriperintöämme siten, että se voimistaa meitä itseämme nykyajassa?

Tervetuloa ruskaretkelle Kolvananuuron luonnonsuojelualueeseen Kontiolahdella!
Kävelemme yhdessä 5 km pituisen Uuron Reitin, jossa pääsemme ihastelemaan miljardien vuosien aikana muodostunutta rotkolaaksoa. Kauan sitten tällä paikalla oli Karjalainen poimuvuoristo eli Karelidit. Tämä ikiaikainen paikka vie meidät omien vanhojen kulttuuristen kerrostumien äärelle, joissa voimme tutkailla ja ihailla omaa muinaisuuttamme. Opimme tunnistamaan luonnon pyhien paikkojen merkkejä. Lähdemme yhteiselle tutkimusmatkalle, löytyykö näitä merkkejä Kolvananuurossa? Retkeen kannattaa varata noin 3 tuntia aikaa.

Retken vetäjänä toimii YTM, kulttuurintutkija ja Karhun Talon yrittäjä Helena Karhu.

Retki sopii kaikille, myös omakohtaiseen tutustumiseen ja kulttuuristen juurten muistamiseen.
Tavallinen kunto on riittävä, mutta polku on osin haastava ja kivikkoinen, joten tukevat kengät ovat tarpeen.

Retken lähtöpiste on Kontiolahden puoleiselta lähtöpaikalta klo 17.00 (Matovaarantie, Matovaaran pysäköinti). Olethan ajoissa paikalla, sillä lähdemme polulle tasan klo 17. Voit ottaa mukaan säähän sopivat vaatteet ja hyvät jalkineet, istuinalustan (mikäli tarvitset sellaista) ja vesipullon sekä tarvittaessa pientä naposteltavaa retkelle. Retken jälkeen palataan lähtöpaikkaan.

Retki on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Mukaan retkelle mahtuu enintään 15 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset ti 28.9. mennessä: katariina.niskanen@msl.fi / 0453241405

Tiedustelut retkipaikkaan liittyen: Helena Karhu 0405148788.

Retken järjestää Maaseudun Sivistysliiton toteuttama Ilmastotekoja ympäristöperinteestä -hanke. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tehdä tutuksi muinaisia suomalaisia jumaluuksia ja taruolentoja sekä pohtia miten ne näkyvät nykyaikana ja miettiä niiden hyödyntämistä esimerkiksi kylätapahtuman tai matkailutuotteen aiheena.