Valkoposkihanhi-infotilaisuudet keräsivät kiinnostuneita viljelijöitä Joensuuhun, Polvijärvelle ja Kiteelle

Maaseudun Sivistysliitto, Yleinen, Ympäristö, Uutinen

Ilmasta käsin -hanhipeltohanke järjesti kolme infotilaisuutta viljelijöille eri puolilla Pohjois-Karjalan hanhivahinkoalueita. Tilaisuuksissa jaettiin tietoa hanhivahinkojen korvauskäytännöistä ja vaihtoehtoisesta lintupelto-ympäristötukimahdollisuudesta. Tavoitteena on, että lintupellot olisivat jatkossa osa vahinkoalueiden uusia ennaltaehkäiseviä viljelykäytäntöjä niille sopivilla alueilla. Lisäksi tilaisuuksissa kerrottiin hanhipaimenhankkeen käytännön järjestelyistä ja kokemuksista.

Korvaus- ja lupakäytäntöihin toivottiin sujuvuutta

Hanhivahinkojen korvausjärjestelmä on uudistunut lainsäädäntömuutosten ja alkaneen CAP 2023-2027 -kauden myötä, ja sen käytäntöjen sujuvuuteen toivottiin parannusta niin maaseutuviranomaisten kuin viljelijöidenkin parissa. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen asiantuntijat valottivat asiaa eri järjestelmien hakumenettelyistä ja kertoivat lisäksi vuoden 2023 vahinkotilanteesta. Ympäristöministeriön rauhoitettujen lajien korvaus haetaan sähköisesti ELY-keskuksen kautta ja maa- ja metsätalousministeriön lintupeltokorvaus on puolestaan mahdollinen ympäristösitoumuksen tehneille tiloille. Korvausta ei näin voi hakea molemmista samanaikaisesti.

Valkoposkihanhien metsästys haluttaisiin osaksi karkotusta ja kannanhoitoa, mutta se ei yksin ratkaise hanhiongelmaa. Hanhikanta on suuri ja metsästystä ei todennäköisesti voitaisi toteuttaa keväisin lintujen pesintäaikaan. Tämän vuoksi rinnalla tarvitaan siis muitakin tuhojen ennaltaehkäisykeinoja. Ympäristöministeriö rahoittaa paljon ihmisresursseja vaativaa hanhipaimentoimintaa ja sitä ovat toteuttaneet pääasiassa alueiden metsästysseurat. Määrärahojen riittävyys puhututti tilaisuudessa mukana olleita ja huoleksi nousi, saadaanko paimentoimintaa lisättyä tarpeeksi hanhivahinkojen kasvaessa eri puolilla maakuntaa. Samalla toivottiin karkotuksiin liittyvän poikkeuslupakäytännön helpottamista ja sujuvoittamista.

Lintupeltoja kartoitetaan kevään aikana

Lintupellot toimivat osaratkaisuna hanhivahinkojen ennaltaehkäisyssä hanhipaimentoiminnan rinnalla. Lintupelloilla hanhet saavat ruokailla sekä levähtää rauhassa ja niiden avulla hanhien karkotus pois tärkeiltä tuotantopelloilta helpottuu. Tavoitteena on kevään aikana tavoittaa uusien vahinkoalueiden viljelijöitä ja kartoittaa lintupelloiksi soveltuvat peltoalat. Kartoitustyö on tärkeää myös tulevien hanhipaimenhankkeiden toiminta-alueilla.

Viljelijöitä kannustettiin myös tekemään vahinkoilmoituksia hanhituhojen sattuessa kohdalle, näin saataisiin tilastoitua vuotuisten vahinkojen todellinen määrä. Esimerkiksi Polvijärven ja Outokummun alueet ovat uusina alueina olleet viime vuosina hanhien muuttoreitillä ja vahinkoalueen odotetaan laajentuvan tulevaisuudessa. Hanhiongelmaa ovat pitäneet esillä myös MTK ja MHY yhteisellä kannanotollaan maa- ja metsätalousministeriölle. Myös Metsästäjäliiton kautta on viety viestiä eteenpäin.

Tapahtumat/ Infotilaisuudet organisoi Maaseudun Sivistysliitto yhteistyössä Pohjois-Karjalan maaseutupalvelujen, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja MTK:n kanssa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli sata henkilöä.

Tilaisuuden esitykset

Tallenne Joensuun tilaisuudesta on julkaistu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen YouTube-kanavalla

Lisätietoja:

Hanna Araja-Matilainen

hanna.araja-matilainen@msl.fi

p. 040-6654811