Minitaloja maalle – Vuolijoki ja Kaavi hakevat uusia ratkaisuja asumiseen

Yleinen, Uutinen
Projektipäällikkö Maria Helon mukaan Vuolijoella tähdätään, että kylän uusi talosapluuna olisi valmiina kesällä 2022.

Tuleeko minitaloista yksi asumisen ratkaisu maaseudulle? Ainakin Vuolijoella tätä mietitään vahvasti. Myös Kaavilla on taloryppäälle kauniissa maisemissa jo suunnitelma valmiina.

Maaseudun asumisen uusia muotoja ideoitiin Vuolijoella, Suomen älykkäimmän kylän innovaatioleirillä marraskuun 2021 alussa. Vuolijokelaiset olivat itse valinneet aiheen leirillä pohdittavaksi, koska kyselyjä kylään muuttamisesta tipahtelee aika ajoin, mutta tällä hetkellä siellä ei ole yhtään taloa vapaana. Vuolijoki on kuulunut vuodesta 2007 lähtien Kajaaniin, ja kaupunkiin on matkaa nelisenkymmentä kilometriä.

Projektipäällikkö Maria Helon mukaan tähtäimessä on, että elokuuhun 2022 mennessä olisi Vuolijoella talosapluuna valmis. Helo vetää tällä hetkellä Vuolijoen maaseutuyhdistyksen kehittämishanketta, josta asuminen on yksi osa. Hankkeen muita tuotoksia ovat olleet nuorten moottoripaja sekä etätyötilat ja sähköauton latauspiste kyläläisten Pankkitalo-kokoontumispaikan yhteyteen.

”Toivomme, että saisimme mallitalon näytille Riihipihan museoalueelle ensi kesänä. Näin voisimme kerätä informaatiota, onko ihmisillä kiinnostusta minitalon ostamiseen, vuokraamiseen tai esimerkiksi viikkoasumiseen”, Helo kertoo.

Vuolijoen innovaatioleirin ideointi maaseutuasumiseen liittyvistä kysymyksistä tuotti kymmeniä muistilappuja.

Tontti tiedossa joen varrelta

Maria Helon mukaan varsinaisia minitaloja varten on katsottuna yksityiseltä maanomistajalta tontti joen varrelta, noin kilometrin päästä kylän keskustasta.

”Ensi vaiheessa tontille nousisi yhdestä neljään taloa. Jos kysyntää riittää, voitaisiin aluetta laajentaa seuraavan tontin puolelle.”

Minitalo-projektilla vuolijokelaiset haluavat mahdollistaa kätevän tavan päästä kiinni kyläyhteisöön ja asumiseen maaseudulla. Vuolijoella on työpaikkojakin tarjolla.

”Maalle päästäkseen ei siis tarvitsisi ostaa jotain 300 neliön taloa ja asua siinä asuntolainoineen. Minitalojen avulla myös muualta päin tulevat pääsisivät tutustumaan Vuolijokeen lomailemalla ja pidempään asumalla.”

Helo näkee minitaloprojektin ulottuvuuksissa niin yhteisöllisyyttä kuin ekologisuuttakin. Tontilla olevalle pellolle on mahdollista perustaa viljelypalsta.

”Myös yhteinen sauna on tähtäimessä ja yhteisvene – ainakin soutuvene – että pääsee kalalle.”

Vuolijokelaisten lasten näkemys kotikunnasta näkyy Pankkitalon yhteistilan seinällä.

Kaavilla kaava jo valmiina

Vuolijoen innovaatioleirillä todettiin useaan otteeseen, että kuntien kaavoituslinjaukset ovat maaseutuasumisen edistämisen hidasteena, usein jopa esteenä. Vuolijoen maaseutuyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Haataja toivookin väljennystä asenteisiin ja pykäliin, sillä maaseutu kiinnostaa asuinalueena.

”Jos maaseutumaista asumista edistettäisiin eli helpotettaisiin kaavoitusta ja helpotettaisiin rakentamista, keneltä se olisi pois?” Haataja haastaa.

Kaavin elämänkaarikylän suunnittelussa tätä ongelmaa ei ole, sillä Maarianvaaran Somparannassa on jo valmis kaava ja kunnallistekniikka olemassa alueella aiemmin toimineen laskettelukeskuksen takia.

Jorma Räsänen Kehittämisyhtiö Kalakukosta kertoo, että Kaavin elinvoimatoimikunta ehdottaa kunnalle 1,5 hehtaarin alueen myymistä talokylää varten. Talojen kokoja ei ole vielä määritelty. Kaavassa paikka on peräti 60 talolle.

”Perustettavan yhtiön kokoonpano on vielä avoin, mutta tähtäimenä on, että rakentaminen käynnistyisi kesän 2022 aikana. Alustavan suunnitelman mukaan ensimmäisessä vaiheessa tehtäisiin noin 10 taloa ja kaikkinensa alueelle tulisi 30–40 taloa.”

Jorma Räsänen kertoi Kaavin suunnitelmista Vuolijoen innovaatioleirillä.

Rauhaa ja elinikäistä oppimista

Maarianvaarasta matkaa Kaavin keskustaan on 30 kilometriä, ja lähin kauppa on parinkymmenen kilometrin päässä Outokummussa. Polvijärvelle kilometrejä kertyy 30.

Jorma Räsäsen mukaan hankkeen lähtökohtana on elvyttää maaseutua ja osaltaan myös 1980-luvulla perustettua laskettelukeskusta, joka on ollut puolenkymmentä vuotta suljettuna. Maarianvaaran kylässä asukkaita on tätä nykyä viitisenkymmentä.

”Monet ihmiset haluavat rauhallisen asuinympäristön. Somparannassa on vahva luonnon läheisyys, vaarat, vesistöt ja kaunis rantamaisema ja Maarianvaarassa elävä kylä asukkaineen.”

Räsänen kertoo, että suunnitelman pohjana on ajatus ihmisen elinikäisen oppimisen toteuttamisesta. Maarianvaaraan kaavaillaan asumisratkaisujen lisäksi kylätaloa, palvelukeskusta ja yritys- ja harrastustoimintaa sekä rakennuksia myös eläimiä, kuten hevosia varten.

”Kulmakivenä on kiertotalous ja resurssiviisas elämäntapa, yhteistyö ja yli sukupolvinen asuminen.”

Kajaaniin kuuluva Vuolijoki voitti Suomen älykkäin kylä -kilpailun vuonna 2020 ja sai palkinnoksi innovaatioleirin. Vuolijoella 3.–4.11.2021 pidettyyn leiriin osallistui kaikkiaan nelisenkymmentä kyläaktiivia ja maaseutukehittäjää. Leirin toteuttajina toimivat Verkostopalvelut, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja Vuolijoen kyläaktiivit. 

Lue myös:

Mikä tekee Vuolijoesta Suomen älykkäimmän kylän?