Mikä tekee Vuolijoesta Suomen älykkäimmän kylän?
Vuolijoen kyläläiset ovat pistäneet hanttiin niin koulun lakkauttamiselle kuin hammaslääkärin vastaanoton poistamisellekin. Ja he ovat taistelussaan myös onnistuneet.
Periksiantamattomuus ja yhteistyö ovat tehneet Kajaaniin kuuluvasta Vuolijoesta myös Suomen älykkäin kylä -kilpailun voittajan. Vuonna 2020 huipentuneeseen kisaan osallistui kaikkiaan 33 kylää eri puolilta maata.
Kilpailuun tuomaristoon kuulunut maaseutuylitarkastaja Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo, että kisassa loppusuoralle päässeistä viidestä kylästä mikä vain olisi voinut olla voittaja, mutta Vuolijoki erottautui tästäkin joukosta erityisellä hengellään.
”Monessa kuntaliitoksessa entiset kuntakeskukset ovat jääneet vaille palveluita, mutta Vuolijoella ei ole annettu periksi. Täällä on vahva tekemisen meininki. Älykkyyttä on myös tietty hullunrohkeus ja usko – ei anneta periksi eikä alistuta”, Selkäinaho luonnehtii. Hän osallistui marraskuun 2021 alkupäivinä Vuolijoella järjestettyyn innovaatioleiriin, joka kuului Suomen älykkäin kylä -kilpailun voittajan palkintoihin.
Uusista asumismuodoista biokaasuun
Innovaatioleirillä mietittiin keinoja erityisesti Vuolijoen mutta samalla yleensäkin Suomen kylien kehittämiseksi. Aiheina olivat uudet asumisen muodot maaseudulla, työtä ja toimeentuloa uusin silmin, lasten ja nuorten kyläidentiteetin vahvistaminen sekä biokaasu.
Näitä neljää teemaa pohtineet ryhmät kisailivat keskenään parhaista ideoista, ja voittajaksi valikoitui biokaasuryhmän visiot biokaasulaitoksen perustamiseksi Vuolijoelle. Ideaa työstänyt ryhmä ehti kahden päivän aikana selvittää, että materiaalia kaasun valmistamiseen olisi paikallisessa maataloudessa reilusti.
Pöristeleekö siis Vuolijoella muutaman vuoden kuluttua vaikkapa työsuhdekaasulla käyviä autoja? Sähköautoille siellä jo pistoke onkin niin kutsutun Pankkitalon seinässä.
Sähköauton latauspiste – pitäähän se olla!
Vuolijokilainen maanviljelijä Veikko Haataja ostaa päräytti pankin käytöstä tyhjäksi jääneen kiinteistön ja mahdollisti näin kylän kokoontumispaikan. Pankkitalossa on kyläläisten yhteisen tilan lisäksi apteekki ja grilli ja yläkerrassa myös asukkaita. Haatajan mukaan kiinteistön ylläpito on bisneksenä plus miinus nolla, mutta tarkoitus onkin tuoda lisäarvoa kylälle.
”Tämä on yhteinen olohuoneemme ja tarjoaa mahdollisuuden toimia. Ideoille on vain taivas rajana ja erilaiset kokeilut ovat tervetulleita. Meillä on ollut muun muassa pop up -lounasta lauantaisin, ja tiloissa on pyöritetty kahta kolmea hanketta. Korona on tietysti monta asiaa tappanut, joten toiminta hakee taas uudestaan uomiaan”, Haataja kertoo.
Hankkeen myötä Pankkitalon seinään on ilmaantunut myös sähköauton latauspaikka.
”Ei siinä ole vielä latauksia juuri ollut, mutta pitäähän tuollainen nykyään olla”, Haataja itse lataa.
Aistietähuone linnunlaululla
Uusinta uutta yhteistiloissa on aistietähuone, jossa äänimaailmaksi voi itse kukin valita vaikka linnunlaulua. Tämä idea sai alkunsa paikallisen hoitolaitoksen dementiayksikön aistihuoneesta.
”Aina joku keksii jotain. Edelleenkin tänne tarvitaan uusia ihmisiä ja ideoita. On uskallettava heittäytyä, asettaa itsensä naurunalaiseksi, uskallettava ottaa se riski, että joku vinoilee. Kynnyksiä täytyy ylittää ”, Veikko Haataja kiteyttää kehityksen edellytykset. Hän luotsaa puheenjohtajana Vuolijoen maaseutuyhdistystä.
Lisää aktiivisia tekijöitä kaipaa myös lapsuudenkotiinsa Vuolijoelle paluumuuttanut Tuija Kallio.
”Pitäisi saada kolmannen ja neljännen sektorin toimintamalleja, joissa kyläläiset voisivat olla mukana ilman että tarvitsee sitoutua varsinaiseen yhdistystoimintaan.”
Kallio toimii tutkijana Oulun yliopiston yksikössä Kajaanissa, ja hänen miehellään on metallialan yritys Vuolijoella. Maatilan pyörittäminen on siis sivutoimista.
”Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2015, ja se oli meille hyppy tuntemattomaan, mutta nythän sitäkin on tullut kokeiltua. Olemme viljelleet pääasiassa kauraa ja ruista, ja meillä on myös muutama alpakka harrastuksena. Ne ovat vierailleet kylätapahtumissa, paikallisella hoivaosastolla ja koululla. Lankapuolta olemme kehittäneet Leaderin yritysryhmähankkeessa”, Kallio kertoo.
Puolustusta kynsin ja hampain
Vuolijoki liitettiin Kajaaniin vuonna 2007, ja sen jälkeen on kylässä ollut palvelujen säilyttämiseksi taisto jos toinenkin. Koulukin oltiin jo lakkauttamassa. Pelastusratkaisuksi saatiin päiväkodin liittäminen koulun yhteyteen. Samoin on oltu viemässä myös hammaslääkärin ja eläinlääkärin palveluita.
”Päätimme, että tappelemme koulun puolesta kynsin ja hampain. Nyt koulu on mukavalla mallilla, oppilaita on yli neljänkymmenen”, Veikko Haataja kertoo.
Valokuituverkko on parhaillaan rakenteilla. Kehittämistä Haatajan mielestä kaivattaisiinkin nyt haja-asutusalueiden kaavoitukseen.
”Haluaisin, että täällä eläisi muitakin kuin maanviljelijöitä. Jos maaseutumaista asumista edistettäisiin eli helpotettaisiin kaavoitusta ja helpotettaisiin rakentamista, keneltä se olisi pois? Meillä ei ole täällä teatteria eikä uimahallia, mutta maisemaa meillä on. Täällä voi nauttia olemisesta ja elämisestä”, Haataja todistaa.
Hereillä olla pitää
Tuija Kallio näkee Vuolijoen tulevaisuuden kehittyvänä, ei taantuvana paikkana. Hän on nähnyt päättäjienkin suhtautumisessa edistystä.
”Koen että olemme pystyneet vaikuttamaan päätöksentekoon. Meillä on tietyllä tapaa kriittistä massaa ja näyttöjä Vuolijoella tapahtuvasta kehityksestä. Kun olemme sanoneet, että älkää viekö meiltä palveluita ja meidän työltämme pohjaa pois, päättäjät alkavat uskoa siihen.”
Kallion mukaan palveluiden säilyttäminen ja kylän kehittäminen vaatii kuitenkin koko ajan aktiivista otetta, ja toimeen on nimenomaan itse tartuttava.
”Pitää olla hereillä.”
Kajaaniin kuuluva Vuolijoki voitti Suomen älykkäin kylä -kilpailun vuonna 2020 ja sai palkinnoksi innovaatioleirin. Vuolijoella 3.–4.11.2021 pidettyyn leiriin osallistui kaikkiaan nelisenkymmentä kyläaktiivia ja maaseutukehittäjää. Leirin toteuttajina toimivat Verkostopalvelut, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja Vuolijoen kyläaktiivit.