Ilmasta käsin – Pohjois-Karjalan hanhipeltohankkeen kyselyllä kartoitettiin viljelijöiden kokemuksia valkoposkihanhivahinkojen vaikutuksista maanviljelyyn
Ilmasta käsin -Pohjois-Karjalan hanhipeltohankkeessa toteutettiin kevään 2025 aikana viljelijäkysely 344 hanhivahingoista kärsineelle maatilalle. Suurin osa vahinkotiloista sijoittuu Kiteen, Tohmajärven, Joensuun, Liperin ja Rääkkylän kuntien alueelle.
Valtaosa kyselyyn vastanneista viljelijöistä toimii karjatiloilla, joille rehunurmisadon saaminen karjan rehuksi olisi ensiarvoisen tärkeää. Kyselyssä kartoitettiin viljelijöiden näkemyksiä ja kokemuksia hanhivahinkojen vaikutuksesta tilan ja alueen maatilatuotannon tulevaisuuden näkymiin. Samalla kartoitettiin nykyisen korvausjärjestelmän toimivuutta ja maaseutuviranomaisten toimintaa hanhivahinkoasioissa. Vastausten avulla voidaan parantaa vahinkoja ennaltaehkäiseviä toimia ja kehittää korvausjärjestelmää.
Vahinkojen hakeminen ja korvaukset koetaan haasteellisiksi
Itäsuomalaisilla maatiloilla joudutaan sopeuttamaan tuotantoa kustannuspaineiden ja hanhivahinkojen ristiaallokossa ja noin 70 % kyselyyn vastanneista viljelijöistä ilmoittaa hanhituhojen vaikuttavan merkittävästi maatilan kannattavuuteen ja jatkuvuuteen. Vahinkokorvaus ei kata kaikkia maatilan kuluja, joita koituu viljelysvahinkojen paikkaamisen, uusintakylvöjen ja rehunostojen takia. Huonommalla rehulla ja ensimmäisen sadon nurmen menetyksellä on lisäksi kerrannaisvaikutuksia mm. maitotilojen maidon tuotantoon.
Vastauksissaan viljelijät toivovat vahinkojen suurten lisäkustannusten vuoksi parannuksia korvauksiin sekä metsästyksen sallimista osana hanhivahinkojen hallintaa. Kaukana maaseudun toimijoiden arjesta olevien ministeriöiden ja valkoposkihanhityöryhmän toiminnan viljelijät kokevat hitaaksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Ratkaisuja etsittäessä monen viljelijän tilanne on huonontunut vuosi vuodelta ja ongelma on levinnyt laajemmalle.
Itärajalla korvausten hakemista ja vahinkojen todentamista hankaloittaa GPS-paikannuksen ongelmat. Häiriöt vaikeuttavat hanhivahinkojen dokumentointia VIPU-mobiilin avulla ja ne koskettavat 40 % Pohjois-Karjalan vahinkotilojen viljelijöistä. Maaseutuviranomaisilla on tärkeä rooli auttaa vahingosta kärsivää viljelijää mm. korvausasioiden hoidossa ja dokumentoinnissa muutoksen keskellä ja maaseutuviranomaisten toimintaan ollaankin laajalti tyytyväisiä. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen sähköinen asiointipalvelu koetaan pääosin toimivaksi, mutta maksatuksiin toivotaan nopeuttamista ja parannuksia. Ratkaisuja etsittäessä monen viljelijän tilanne on huonontunut vuosi vuodelta ja ongelma on levinnyt laajemmalle.
Keinoja vahinkojen ehkäisemiseksi
Lintupeltojen perustaminen ympäristökorvauksen turvin on yksi keino kompensoida hanhivahinkoja. Lintupellot voivat olla maatiloille välttämätön keino toiminnan sopeuttamisessa vaikeassa hanhitilanteessa. Hanhille sallittuja lintupeltoja tarvitaan myös hanhien ruokailu- ja levähtämispaikoiksi alueilla, joilla harjoitetaan laajaa hanhipaimentoimintaa. Hanhivahinkojen ennaltaehkäisyssä on kokeiltu erilaisia karkotuskeinoja, mutta onnistunut karkottaminen vaatii paljon resursseja, pitkäjänteisyyttä ja monien keinojen yhdistämistä. Hanhien aktiivinen lähestyminen ja häirintä yhdistettynä muihin menetelmiin on tällä hetkellä toimivin tapa ennaltaehkäistä suojellun valkoposkihanhen aiheuttamien vahinkojen syntymistä. Vahinkojen merkittävä vähentäminen vaatisi kuitenkin hanhipopulaation kasvun rajoittamista.
Kyselyn toteutti Maaseudun Sivistysliiton Ilmasta käsin -Pohjois-Karjalan hanhipeltohanke yhteistyössä Pohjois-Karjalan Maaseutupalvelun kanssa. Ilmasta käsin -hanhipeltohanke on saanut rahoituksen Euroopan maaseuturahastosta ja Pohjois-Karjalan Maaseutupalvelun kautta.
Valkoposkihanhet ja maanviljely – viljelijöiden kokemuksia valkoposkihanhivahingoista ja niiden ennaltaehkäisystä ja vahinkokorvauksista -kyselyn tuloksia esitellään pe 25.4.2025 klo 11-12:30 Koivikon avoimet ovet päivässä.
Lue lisää
Valkoposkihanhet ja maanviljely -raportti (pdf)
Kyselylomake (pdf)
Lisätietoa
Lisätiedot: Hanna Araja-Matilainen, kyläkehittäjä p. 040-6654811 hanna.araja-matilainen@msl.fi
Timo Reko, kehittämispäällikkö, Maaseudun Sivistysliitto p. 050 322 6798