Biohiiletystä maakuopassa

Biohiiletys-päivä Liperin Käsämässä tarjosi käsin kosketeltavan mahdollisuuden tutustua biohiilen tekoon. Jari Huikurin maatilalla tehdyssä biohiiletys kokeilussa nousi esiin useita näkökulmia ja uusia oivalluksia isossa maakuopassa hiilettämiseen.

Päivää varten pellolle oli kaivatettu iso kuoppa ja varattu kesän yli kuivunutta raivauspuuta hiiletettäväksi. Asiantuntijana päivässä toimi Priit Tammeorg Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta. Hän kertoi niin hiiletysprosessista ja käytännön kokemuksista kuin hiilen käytöstä pellossa. Lisäksi kuultiin Helsingin Viikin koepelloilla tehdyistä, jo 10 satokautta kestäneistä, koeviljelyksistä. Kokeiluissa positiivisia tuloksia on saatu etenkin herneellä.
-Biohiilen vaikutus on maassa pitkälti samanlainen kuin maan luontaisella hiilellä, siksi suurin vaikutus saadaan maaperässä, jossa hiilipitoisuus on alhainen, Tammeorg kertoi.

Biohiilelle löytyy monia sovellusmahdollisuuksia. Maatiloilla sitä voi käyttää myös vesistöjen suojavyöhykkeillä ravinteiden kerääjänä. Maanparannukseen biohiilellä on rooli erityisesti karkeajakoisilla maalajeilla. Myös kotitalouskäyttöön voi biohiilettää puutarhojen ja reunametsien pienpuuta, jolla ei ole esimerkiksi polttopuu käyttöä. Yhteisöjen maisemahoitotöiden toisarvoinen puu sopii hyvin biohiiletykseen.

Päivän aikana pääsi samalla tutustumaan kotipuutarhurinkin pihaan mahtuvaan hiilettimeen. Kasvua pellosta -hankkeen maanrakenne-infopisteellä puolestaan esiteltiin helppoja menetelmiä peltomaan rakenteen testaamiseen.

Päivässä yhteistyössä mukana olivat maatila Jari Huikuri, Priit Tammeorg, Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta, Kasvua pellosta -hanke ja Yhteinen ympäristö -elinvoimaa ympäristöstä -hanke

Video: Biohiilen valmistusta (Sanomalehti Karjalainen)

Lisää vinkkejä biohiiletykseen löydät materiaaleista