Lähiruokaa ja kaupunkiviljelyä kerrostalojen keskellä?

Yleinen, Blogi
kaupunkiviljely, puutarhan hoito, ruokakasvatus, Taloyhtiö
Taloyhtiön leikkipaikan ympärille istutettiin viinimarjapensaita, vadelmaa, sekä ahomansikkaa. Pihalle tuli myös omena- ja kirsikkapuita. Kyseisen pihan isohko uudistus toteutettiin pääasiassa urakoitsijan voimin, mutta asukkaat olivat istuttamassa mm. kymmeniä alppiruusuja.

Mitä tulee mieleen taloyhtiöiden pihoista? Tylsää, tympeää ja neutraalia? Kenties ”ei kenenkään maa”? 

Aikaisemmin perusolettamuksena on ollut, että ihmiset, jotka muuttavat esimerkiksi kerrostaloihin, muuttavat niihin erityisesti vaivattomuuden vuoksi – välttääkseen kiinteistönhoitoon liittyviä puutarha- ja ylläpitotöitä. Kaupungistumiskehityksen myötä tämä ajattelutapa on kuitenkin jäänyt ajasta jälkeen, sillä suuremmissa kasvukeskuksissa on yhä vähemmän mitään muuta tarjolla kuin kerrosta toisen päällä. 

Pihaan toteutettiin asukkaiden toiveesta terassi ja vanha pihakeinu uusittiin. Nyt hankinnassa on uusi grilli asukkaiden käyttöön.

Kaupunkiviljely on ruokakasvatusta 

Kiinnostus puutarhanhoitoon on ollut kuitenkin kasvussa viimeisen vuosikymmenen, erityisesti nuorten ja kaupunkilaisten parissa. Pääkaupunkiseudulla viljelypalstojen vuosien jonot kertovat siitä, että harrastajia löytyy, mutta mahdollisuudet puuttuvat. Ei ole mitään syytä, miksi taloyhtiöiden pihoissa tarvitsisi tyytyä ainoastaan koristekasveihin. Mikä olisikaan parempi keino lasten ruokakasvatuksen toteuttamiseen, kuin upottaa kädet multaan, kylvää siemeniä, kastella ja kitkeä, sekä maistella oman kodin pihalta? Lasten ja nuorten näkökulmasta katsottuna olisi iso epäkohta, jos ainoastaan omakotitaloissa asuvilla olisi tähän mahdollisuus. 

Erityisesti aikaisempina vuosikymmeninä rakennetuista taloyhtiöistä löytyy isoja piha-alueita. Uudiskohteissa pihojen koko onkin merkittävästi pienentynyt, jolloin jokaisen neliön käyttö tulisikin suunnitella tarkoin. Jos piha-asiat eivät ketään erityisemmin kiinnosta, tekee ratkaisut isännöitsijä tai huoltoyhtiö hallituksen siunauksella. Lopputulos on usein jotain muuta kuin yhteisöllistä ja omatoimiseen tekemiseen kannustavaa. Katse tulisi olla ennen kaikkea asenne- ja ajattelutavan muutoksessa: piha on asukkaita, heidän toiveitaan ja vapaa-ajan viettoa varten, eikä ainoastaan huoltoyhtiön puuhakenttä. 
 
Herätä taloyhtiön hallitus ja kokoa tiimi 

Taloyhtiön hallituksissa ei välttämättä olla tietoisia asukkaiden viher- tai viljelyinnostuksesta ja halusta kehittää taloyhtiön pihaa viihtyisämmäksi. Ensimmäiseksi kannattaakin olla yhteydessä hallitukseen ja esimerkiksi tuoda yhtiökokoukseen esitys puutarhatiimin perustamisesta, mikäli hallituspaikkaa ei ole näköpiirissä. Pihatiimin avulla voidaan keventää hallituksen taakkaa sekä suunnitteluvastuuta pihasta. Pihatiimin tarkoituksena olisi toimia hallituksen suunnittelu- ja ideointiapuna, niin pienissä kuin suurissakin projekteissa. Tärkeää on pyrkiä välttämään tilanteita, joissa pihan ylläpidosta ja käytöstä tekevät päätöksiä ihmiset, joita se ei edes kiinnosta.  

Pienikin budjetti voi riittää 

Vaikka isommat piharemontit maksavatkin helposti kymmeniä tuhansia ja niitä tehdään harvoin, pienelläkin budjetilla pääsee alkuun. Jo esimerkiksi sadan euron vuosibudjetilla pystyy moneen, nimittäin monet pensaiden ja puiden taimet maksavat korkeintaan muutamia kymppejä. Tärkeämpää onkin, että taloyhtiöiden asukkaista löydetään pihanhoidosta kiinnostuneet, saatetaan heidät yhteen ja annetaan heille mahdollisuus toimia ja hoitaa pihaa huoltoyhtiön lisäksi. Mikäli taloyhtiöstä löytyy kesätyöikäisiä nuoria, voi nurmenleikkuun ja rikkaruohojen kitkennän tarjota heille kesätyönä. Tästä syntyy parhaimmillaan myös säästöjä taloyhtiölle.  

Lisää kukkia tai hyötykasveja? 

Pihaa voi lähteä kehittämään pienin askelin hyötykasvien lisäämiseksi, huomioiden kasvuvyöhykkeet, valaistusolosuhteet ja maaperän. Vaikka taloyhtiöstä ei vielä löytyisi puutarhanhoidon rautaisia ammattilaisia, kantaa netin monet sisällöt, taimistojen henkilökunta ja yhteinen kokeilu pitkälle.  

Pihaan voi tuoda marjapensaita, pensasmustikkaa, vadelmaa, kauniisti kukkivaa kirsikkaa ja vaikka omenapuita. Pihatiimin vuosibudjetilla voi myös hankkia sipulikukkia tai rappujen sisäänkäyntien eteen kukkaistutuksia. Myös erilaisten, osin luonnontilaisten kukkaketojen perustaminen pölyttäjien iloksi esimerkiksi tonttien reunoille voi olla helppo vaihtoehto. Kasvatuslaatikoiden hankkiminen on myös yhä suositumpaa. Niistä osa voi olla myös yhteisenä yrttimaana kaikkien hyödynnettävissä. Yhteiset talkoot kasvukauden lopuksi kannattaa päättää sadonkorjuujuhlilla ja muutoinkin pitää huolta, ettei talkoissa joudu olemaan nälässä. 

Vaikka pihan uudistamisprojekteissa saatetaankin tarjota viherrakentamisen ”betonia” eli angervoja pihaan kuin pihaan, on niille aina vaihtoehtoja! 

Kirjoittaja

Leena Markiet

Koulutussuunnittelija & palvelumuotoilija

+358 400 871 622 leena.markiet@msl.fi Lue lisää henkilöstä