Ihminen tarvitsee merkityksellistä tekemistä, toisia tärkeitä ihmisiä ja tilaa olla oma itsensä.
Kirjoittaja: Kaisa Kervinen
Ihminen tarvitsee merkityksellistä tekemistä, toisia tärkeitä ihmisiä ja tilaa olla oma itsensä.
Syyskuun #osallisuuskahviwebinaareissa pohdittiin hyvää elämää maaseudulla nyt ja tulevaisuudessa. Kahvitunnin asiantuntijavieras, luohualainen Ville Junnila Pohjois-Pohjanmaalta, kertoi Luohuan kylän elämästä, jossa yhteisöllisellä tekemisellä on pitkät ja vankat perinteet. Ville muistutti, etteivät ne yhteiset talkoot ole enää useinkaan heinätöitä tai pärekattoja, vaan vaikka somen päivittämistä ja kylän tarinoiden etsimistä viestintää varten. Talkoot jatkuvat, yhteisten asioiden hoitaminen vain vähän muuttuu. Ja se on hyvä. Luohualla on osattu ottaa porukat mukaan yhteisiin hommiin, erilaista osaamista tarvitaan ja yhteinen tekeminen muuttuu maailman mukana. Vastaanottavainen yhteisö rohkaisee tulemaan mukaan ja yhdessä voi pienikin paikallisyhteisö saada valtavasti aikaan, kuten Sanna Petäjämaa ja Ville Luohuan kylältä kertoivat.
Uusia mittareita tarvitaan
#osallisuuskahvien tutkijavieras, Mari Kattilakoski kertoi KestäväMaaseutu -hankkeen ensimmäisen keskustelukierroksen huomioista ja osallistavan toimintatutkimuksen avaamista näkökulmista hyvinvointikäsityksen murrokseen. Käynnissä olevan toimintatutkimuksen teoreettisena kehyksenä on kestävän hyvinvoinnin ulottuvuudet; Having: kohtuullinen elintaso, Doing: mielekäs ja vastuullinen toiminta, Loving: merkitykselliset suhteet ja Being: itsensä toteuttaminen.
Kattilakoski totesi, että tällä hetkellä hyvinvointi- ja elinvoimaindikaattorit mittaavat usein ohi. Kattilakoski totesi, että tällä hetkellä hyvinvointi- ja elinvoimaindikaattorit mittaavat usein ohi. Hyvinvointia mitatessa mitataan usein oikeastaan pahoinvointia ja palvelujen käyttöastetta. Tämä on edelleen tärkeää, mutta todellisuus vaikuttaa monimutkaisemmalta kokonaisuudelta. KestäväMaaseutu -hankkeen keskustelukierroksen aineistossa korostuu kestävän hyvinvoinnin ulottuvuuksista merkitykselliset suhteet sekä mielekäs ja vastuullinen toiminta.
Kattilakoski kysyykin, kuinka myös pehmeiden pito-, veto- ja hyvinvointitekijöiden (kuten yhteisöllisyyden, osallisuuden, luonto- ja paikkasuhteen) hyvinvointi- ja elinvoimavaikutuksia voitaisiin paremmin mitata ja arvioida?
Osallistavan toimintatutkimuksen ensimmäisen kierroksen analyysi haastaa elinvoiman ja hyvinvoinnin monimuotoisempaan ymmärtämiseen, ja tätä kautta myös hyvinvointi- ja elinvoimaindikaattoreiden sekä strategioiden kehittämiseen.
Vuoropuhelu jatkuu
Hyvän elämän eväitä on etsitty viime aikoina laajasti ihmisiä keskusteluun osallistaen. Ideafestivaalin keskustelut kokosivat aiheen ympärille erityisesti nuoria, KestäväMaaseutu -hankkeen Virtuaalipenkkikahvilat viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja asukkaita. Vuoropuhelua aiheen ympärillä tarvitaan lisää, jotta yhteinen puhe ja ymmärrys muuttuisi lopulta yhteisiksi teoiksi.
Mitä siis sinulle tulisi ensimmäisenä mieleen, jos sinulta kysyttäisiin: ”mitä tarvitsemme, että hyvä elämä toteutuu maaseudulla nyt ja kymmenen vuoden päästä?” Tämä Virtuaalipenkkikahviloitten ja Ideafestivaalin kysymys esitetään seuraavan kerran Maaseutuparlamentissa 29.9. Virtuaalipenkkikahvila -työpajassa. Vuoropuhelu siis jatkuu, tule mukaan!
Maaseudun Sivistysliiton osallisuustyö Maaseutuparlamentissa
Osallisuuden uutiskirje ilmestyy 1.10. Mukana mm. leikkimielinen testi ”Kunnan osallisuusaste” ja esittelyssä tutkija Mari Kattilakoski.
Lokakuun #osallisuuskahviwebinaarissa aiheena: Yhteisöllisyys pienen kunnan johtamisessa. Ilmoittaudu mukaan.
Kirjoittaja
Kaisa Kervinen
Koulutussuunnittelija, kansalaistoiminnan asiantuntija
kaisa.kervinen@msl.fi Lue lisää henkilöstä
