Hunajantuottaja, sadon takaaja, sanansaattaja – mehiläinen on päivänsä ansainnut!
Toukokuun 20. päivänä vietetään YK:n Maailman mehiläisten päivää. Vuonna 2017 tehdyn julistuksen tavoitteena on lisätä tietoa mehiläisistä ja muista pölyttäjistä, ja toimista niiden suojelemiseksi. Kun vetää vähän mutkia suoraksi, voidaan sanoa, että ei pölyttäjiä – ei ruokaa, eikä myöskään luonnon monimuotoisuutta. 75% viljelykasveista, ja liki 90% villeistä kukkivista kasveista ovat enemmän tai vähemmän riippuvaisia pölyttäjistä.
Pienillä teoilla suuria vaikutuksia
Pölyttäjiä voidaan suosia yksinkertaisin keinoin. Jätetään sinne tänne pajukasveja viljelysmaiden laitamille, sillä niiden kukinnot tuottavat kevään ensimmäisen ravinnon talviuniltaan kömpineille pölyttäjille. Talvehtimista puolestaan voidaan edesauttaa jättämällä lehdet ja kuloheinät talveksi puutarhaan, ja malttamaan mielensä puutarhan kuopsuttamisen aloittamisessa keväällä siihen asti, että viimeisetkin puutarhurin pikku apulaiset on saaneet talviunihiekat karisteltua silmistään ja lähteneet lentoon suojistaan. Paljon parjatuille voikukille soisi myös annettavan synninpäästön pihanurmikoilla. Niistä saa näppärästi evästä niin pölyttäjien kuin ihmisten ruokapöytiin.
Pysy mehiläisten kanssa hyvissä väleissä
Ihmisellä ja mehiläisellä on pitkä yhteinen historia. Hunajan keräämistä on kuvattu luolamaalauksissa, ja Egyptin faaraot pötköttelivät pyramideissaan varustautuneina oleskeluunsa tuonpuoleisessa muiden aarteiden ohella myös hunajaruukuilla. Suomeen ensimmäinen mehiläispesä on tuotu vuonna 1760, mutta varsinainen mehiläistarhaus alkoi hiukan myöhemmin.
Mehiläinen on toiminut sanansaattajana maailmojen välillä kelttiläisessä mytologiassa. Ilmeisesti sitä perua on ollut Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa tunnettu perinne pitää mehiläisiä perheenjäseninä, ja kertoa niille perheen tapahtumista. Syntymistä, naimisiinmenoista ja kuolemista on kerrottu mehiläisille rauhallisella ja lempeällä äänensävyllä, etteivät ne hermostuisi. Perinteen tarkoituksena on ollut pitää välit kunnossa noihin tuiki tärkeisiin olentoihin. Pelättiin, että jos mehiläiset pahoittavat mielensä, ne lakkaavat tuottamasta hunajaa, lähtevät matkoihinsa, tai jopa kuolevat. Vanhoissa tavoissa piilee usein viisauksia. Mitä paremmissa väleissä onnistumme pölyttäjien kanssa pysymään, ja niiden menestymistä edistämään, sen paremmin myös meillä itsellämme ja muulla luonnolla menee.
Maaseudun Sivistysliitto edistää pölyttäjien elinoloja
Maaseudun Sivistysliiton Ympäristötiimin hankkeiden ympäristötoimien yksi teemoista on pölyttäjien eteen tehtävät toimet. Kestävien kylien kylätalkoissa rakennettavissa lahopuuaidoissa ja hyönteishotelleissa on pölyttäjien hyvä piileksiä ja talvehtia. Ryytimaan yhteisöpuutarhoissa pölyttäjät ovat mukana tuottamassa satoa, ja Lumoavan luonnon monimuotoisuutta edistävillä kukkapelloilla pörriäisillä on koko kesän mittainen buffetpöytä edessään. Tervetuloa mukaan työpajoihin, teemapäiviin ja ympäristötekojen äärelle kyliin ympäri Suomen!
Kirjoittaja
