Ei vain kuultavaksi – kohti aitoa osallistamista
Ylisukupolvinen yhteistyö tekee päätöksenteosta oikeudenmukaisempaa
Tulevaisuudessa elävien ihmisten mielipiteiden tulisi olla keskeisessä roolissa päätöksenteossa, kun kestävää tulevaisuutta rakennetaan. On selvää, että syntymättömien ihmisten osallistaminen ei ole mahdollista, mutta mielipiteitä täynnä olevia nuoria on paljon.
Nuoria tarvitaan mukaan laajasti koko päätöksenteon kentälle – mutta miten? Yksi selkeä tapa edesauttaa nuorten osallisuutta on tarjota heille enemmän tietoa heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan. Tiedon tarjoaminen voi tapahtua esimerkiksi kouluissa, harrastuksissa, nuorisotiloissa tai sosiaalisen median välityksellä. Toisaalta some voi olla itsessään myös hyvä kanava osallistaa nuoria esimerkiksi kyselyiden avulla.
Kestävää arkea kaikille asuinpaikasta riippumatta
Nuorilla tulee olla arjen asiat kunnossa, jotta he pystyvät toimimaan merkittävässä roolissaan kestävyyssiirtymän toteuttajina. Maaseutupolitiikan KERÄ-verkosto korostaa tulevien eduskuntavaalien alla, että nuorten mahdollisuudet kestävään arkeen, koulutukseen, työhön, asumiseen ja harrastuksiin on turvattava myös maaseudulla. Nuorten yhdenvertaisista mahdollisuuksista huolehtiminen onkin keskeinen osa kestävän tulevaisuuden rakentamista.
Aktiivisia nuorten osallisuuteen keskittyneitä kanavia on paljon ja niitä on osattava hyödyntää.
Kuntalaki edellyttää, että nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi jokaisessa kunnassa kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto ja annettava tälle mahdollisuus vaikuttaa eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja toteuttamiseen. Kuntien lisäksi hyviä esimerkkejä tahoista, joissa nuorten osallisuus on tärkeässä roolissa löytyy paljon myös järjestökentältä. Yhtenä esimerkkinä näistä voidaan pitää Suomen Leader-ryhmiä. Manner-Suomessa on 52 Leader-ryhmää, joista Nuoriso-Leader-toimintaa oli vuonna 2024 kaikkiaan jopa 47 Leader-ryhmässä. Myös Maaseutupolitiikan neuvosto MANE on asettamassa uuden maaseutupolitiikan nuorisotyöryhmän nuorten näkökulmien vahvistamiseksi maaseudun kehittämisessä ja kansallisessa päätöksenteossa.
Nuorten osallistaminen ei ole vain kuuntelua
Osallistamiseen liittyy oleellisesti se, että pyritään aktiivisesti kuuntelemaan, mutta osallistaminen ei ole pelkästään kuuntelua. Osallistamiseen kuuluu aito mahdollisuus vaikuttaa. Nuoria pitää osallistaa jo päätösten suunnitteluvaiheessa, kun lopulliseen toimintaan tai päätökseen ei olla vielä päästy.
Yhdessä suunnittelu pitää sisällään vuoropuhelua, jossa kaikki voivat kokea yhdenvertaisesti mahdollisuutta osallistua keskusteluun. Erityisesti ympäristöpäätöksentekoa koskevan vuoropuhelun tueksi Maaseudun Sivistysliitto on julkaisemassa osana KERÄ-verkoston toimintaa ympäristödialogikortit, joiden suunnittelussa ja testaamisessa nuorten rooli on ollut keskiössä.
Nuorten aito osallistaminen on enemmän kuin tärkeää, sillä tämän päivän päätösten seuraukset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen – erityisesti nuorten ja heitä seuraavien sukupolvien elämään. Askel kohti aitoa osallistamista on askel kohti oikeudenmukaista ja kestävää tulevaisuutta, joka rakennetaan ylisukupolvisessa yhteistyössä yhdessä keskustellen ja kuunnellen.
Kirjoittaja:
Iiris Soininen
ympäristöpolitiikan maisteriopiskelija / Itä-Suomen yliopisto
Iiris toimi Maaseudun Sivistysliitossa maaseutupolitiikan KERÄ-verkoston harjottelijana syys-lokakuussa 2026. Harjoittelua ohjasivat KERÄ-verkoston erityisasiantuntija Nora Purojärvi ja Maaseudun Sivistysliiton kehittämispäällikkö Timo Reko.
