Arkinuukailuviikon kooste: Arkinuukailu on arjen viisautta – pieniä tekoja, suuria vaikutuksia

Arkinuukailu ei ole vain säästämistä – se on tapa katsoa maailmaa toisin. Se on kekseliäisyyttä, ennakointia ja kykyä löytää hyvinvointia ilman jatkuvaa kuluttamista. Samalla se on yhä useammalle myös konkreettinen keino selvitä arjen taloudellisista paineista.

Vuoden 2026 Arkinuukailuviikon webinaarin aiheena olivat kuluttajan valta ja vastuu sekä jakamistalous yhteisön tukena. Lisäksi kuulimme ajankohtaisia kuulumisia ja vinkkejä arkinuukailukyselystä ja Arkinuukaileva kylä 2025 Lemun Kempit ry kertoi yhteisöllisestä toiminnastaan.

Arjen valinnat näkyvät ja vaikuttavat

Arkinuukailuviikon kyselyt kertovat ilmiön kasvusta. Vuonna 2023 kerättyyn kyselyyn saatiin 150 vastausta ja yli 500 käytännön vinkkiä. Uusi kysely on parhaillaan käynnissä, ja kiinnostus on jälleen vahvaa. Erityisesti ruoan ja tekstiilien teemat puhuttavat tällä hetkellä.

Vuoden 2026 suosituimmat arkinuukailun teemat kertovat paljon siitä, missä nyt mennään. Ihmiset kiinnittävät huomiota erityisesti:

• sähkön ja veden kulutuksen seurantaan
• turhien sähkölaitteiden karsimiseen
• vaatteiden kierrätykseen ja uusiokäyttöön
• punalaputettujen tuotteiden hyödyntämiseen
• jätteiden lajitteluun
• käytettynä ostamiseen
• joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn

Katso kauas – reagoi ajoissa

Moni arkinuukailun oivallus liittyy ennakointiin. Kun asioita suunnittelee etukäteen, säästyy sekä rahaa että hermoja.

Toimivia keinoja ovat esimerkiksi ostosten suunnittelu ja viikkoruokalistat, tarjousten hyödyntäminen, yhteiskyydit, vaatehankintojen ennakointi, remonttien ja energiakorjausten yhdistäminen.

”Suunnittelen muutaman päivän ruuat kerralla ja käyn kaupassa vain pari kertaa viikossa. Aina ensimmäiseksi tutkin omat kaapit ja pakastimen. Siirrän vanhenemassa olevat
elintarvikkeet eteen ja mietin mitä hyvää voin niistä tehdä sille viikolle.”

Arkinuukailu muistuttaa, että kaikki hyvä ei ole ostettavissa. Luonto, yhteisö, kulttuuri ja omat taidot tarjoavat vaihtoehtoja maksulliselle kulutukselle.

Aineeton kuluttaminen voi tarkoittaa esimerkiksi kirjaston käyttöä, kulttuurielämyksiä, yhdessä tekemistä tai luonnossa liikkumista

Samalla korostuvat pitkäikäiset tavarat, korjaaminen ja kiertotalous  vastavoimana kertakäyttökulttuurille.

Kaikesta ei kannata nuukailla

Vaikka säästäväisyys on usein viisasta, kaikkea ei kannata mitata euroissa. Kyselyyn vastanneiden mielestä ei kannata nuukailla esimerkiksi terveydessä ja turvallisuudessa, laadukkaissa varusteissa, rakennusten huollossa tai ihmissuhteissa ja kohtaamisissa. Kiitokset, hymyt, kuunteleminen ja yhdessä vietetty aika ovat asioita, joista säästäminen köyhdyttää enemmän kuin rikastuttaa. Myös keskusteluista ei kannata tinkiä, ilman niitä ei synny uusia oivalluksia.

”Aamukahviini haluan kermaa ja hunajaa. En halua nuukailla kiitollisuudessa ja rakkaudessa.”

Arkinuukailu on myös varautumista

Omavaraisuus, taitojen kehittäminen ja tekemisen ilo vahvistavat tunnetta siitä, että elämä on omissa käsissä. Samalla ne vähentävät taloudellista painetta.

Arkinuukailu kytkeytyykin laajempaan kohtuutalousajatteluun: siihen, että hyvinvointia rakennetaan maapallon rajat huomioiden.

”Ostan tavarat ja vaatteet hyväntekeväisyyskirpparilta jonne palautan samalla reissulla itselleni tarpeettomaksi käyneet asiat. Tulee siivottu kotona kausivaatteet, koristeet ja
kirjahylly samalla kerralla ueamman kerran vuodessa.”

Kuluttajan valta ja vastuu

Webinaarissa väitöskirjatutkija Jenni Sarras kertoi, että kuluttajan vastuullisuus on monimutkainen asia ja sitä voi lähestyä monesta eri näkökulmasta. Se voi tarkoittaa ympäristöä, ihmisoikeuksia, eläinten hyvinvointia tai tuotteen alkuperää.

Vastuullista kuluttamista kannattaa lähestyä omista arvoista käsin:

• mikä minulle on tärkeää
• mihin haluan vaikuttaa
• mihin minulla on aikaa ja resursseja

Hyvä nyrkkisääntö ostopäätöksiin on:

1. Tarvitsenko tätä oikeasti?
2. Voinko lainata tai vuokrata?
3. Voinko hankkia käytettynä?
4. Jos ostan, valitsenko vastuullisemman vaihtoehdon?

Vaikuttaa voi yksin – omilla valinnoilla, palautteella ja kulutuspäätöksillä – mutta myös yhdessä, yhteisöissä ja yhteiskunnallisesti.

Jakamistalous – vähemmän omistamista, enemmän käyttöä

Arkinuukailuwebinaarissa TKI-asiantuntija Kaisa Tuominen kertoi jakamistaloudesta. Maailma on täynnä vajaakäyttöisiä resursseja. Auto seisoo suurimman osan ajasta paikallaan, työtilat tyhjillään ja tavarat käyttämättöminä kaapeissa.

Jakamistalous tarjoaa tähän vaihtoehdon:

• tavaroiden lainaaminen ja vuokraaminen
• yhteiskäyttöiset tilat ja välineet
• osaamisen ja ajan jakaminen

Hyötyjä ovat mm. rahalliset säästöt, pienempi ympäristökuormitus ja lisääntynyt yhteisöllisyys. Hyvä esimerkki tästä on Asikkalan tavaralainaamo, jossa asukkaat voivat lainata arjen välineitä kirjastokortilla. Kokemukset ovat olleet niin hyviä, että moni on jättänyt hankinnan kokonaan tekemättä, kun tarve on voitu ratkaista lainaamalla.

Yhteisöllisyys tekee arkinuukailusta elävää

Arkinuukailu ei ole vain yksilön valintoja – se on myös yhteisöjen toimintaa. Tästä hyvä esimerkki on Maskussa toimiva Lemun Kempit ry, joka valittiin vuoden 2025 Arkinuukailevaksi kyläksi.

Yhdistyksen toiminnassa yhdistyvät:

• kiertotalous ja rakennusten kunnostus
• kulttuuriperinnön vaaliminen
• tapahtumat ja yhdessä tekeminen
• lähimatkailu ja luontoliikunta

Talkoot, tapahtumat ja yhteiset projektit rakentavat yhteisöllisyyttä ja tekevät kestävästä arjesta konkreettista ja jaettua.

Pienistä puroista syntyy muutos

Arkinuukailu ei vaadi täydellisyyttä. Se on pieniä valintoja, oivalluksia ja tekoja, jotka yhdessä muuttavat suuntaa. Se on arjen viisautta.

Arkinuukailukyselymme on käynnissä ja voit kertoa meille niksejä lomakkeella heinäkuun loppuun saakka. Kyselyraportti julkaistaan syyskuussa Kestävän kehityksen viikolla.

Arkinuukaileva kylä 2026 -haku on myös käynnissä! Kisaan voi osallistua kyläyhdistys tai muu kylätoimintaa toteuttava yhteisö tai kylätoimikunta, joka on tehnyt arjen oivalluksia arkinuukailun ja kohtuutalouden tiimoilta. Haku päättyy 31.7.2026. Arkinuukaileva kylä 2026 julkistetaan Kestävän kehityksen viikolla syksyllä.