Pekka Haavisto ja Olli Rehn Ajatuspaja Alkion vaalipaneelissa

Ajatuspaja Alkio, Maaseudun Sivistysliitto, Uutinen

Presidenttiehdokkaat Pekka Haavisto ja Olli Rehn Minun Suomeni 2030 -paneelikeskustelussa Helsingin keskustakirjasto Oodissa, paneelin juontajana toimittaja, yrittäjä Sami Turunen. Ajatuspaja Alkion tutkimusassistentti, harjoittelija Savu Kallio lahjoitti keskusteluun osallistuneille Maaseudun Sivistysliiton arkinuukailuoppaan ja Alkion tutkimusoppaan Suomen kriisinkestävyydestä.

Ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä liitetään harvoin presidentin tehtävään. Koska kestävyydellä on kuitenkin ratkaiseva merkitys Suomen tulevaisuuden kannalta, päätimme ottaa selvää, mitä presidenttiehdokkaat Pekka Haavisto ja Olli Rehn ajattelevat mm. luonnonvarojemme käytöstä ja omistajuudesta, kohtuutaloudesta, vihreästä siirtymästä, ympäristöpakolaisuudesta, Suomen kriisinkestävyydestä, ihmisoikeuksista ja omista johtajataidoistaan. Tuloksena syntyi minun kestävä Suomeni 2030 -paneelikeskustelu, joka käytiin Helsingin keskuskirjasto Oodissa keskiviikkona 15.11.2023. Keskustelua paikan päällä ja kotikatsomoissa seurasi useampi sata katsojaa. Kiitos kaikille osallistuneille!

Vihreää siirtymää nopeuttamalla kohti vuotta 2030

Suomen huoltovarmuuskysymys herätti keskustelua. Olli Rehnin mukaan tärkeintä on, millaista energiapolitiikkaa harjoitamme. Pääosin energiapolitiikan pitkä linja on ollut viisas ja onnistunut myös viime talven haasteiden valossa. Kotimaisen uusiutuvan energian osuus kokonaisenergian tuotannosta on lähes puolet. Kun jatkamme samalla linjalla, uusiutuvan energian osuus tulee edelleen kasvamaan ja auttaa saavuttamaan ilmastotavoitettamme. Tuulivoima on keskeinen osa vihreää siirtymää ja sillä on suuri merkitys aluetaloudelle.

Pekka Haavisto huomioi, että huoltovarmuus ja elintarvikkeiden omavaraisuus on noussut suomalaisten huolenaiheena, mutta myös arvostuksessa korkealle. Venäjän yhteyksien katkeamisen myötä vihreä siirtymä on nopeutunut ja tuonut lisää investointeja aurinkopaneeleihin ja tuulivoimaan. Vihreän siirtymän vauhdittaminen tuo Suomelle uusia näkymiä: huoltovarmuutta, omavaraisuutta, teknologiavientiä vetytekniikassa.

Kaivoslaki ja metsien omistukset Suomessa

Haavisto muistutti, että kaivoksiin liittyvässä keskustelussa täytyy puntaroida sekä mineraaliomavaraisuutta että vaikutuksia ympäristöön, asukkaisiin ja elinkeinoelämään. Jokainen kaivossuunnitelma on käsiteltävä omanaan ja oltava tarkkana luontoarvojen kanssa. Olli Rehn kertoi, että on toimittava kaivoslain mukaisesti ja otettava huomioon kaivostoiminnan mahdollisuudet kestävällä tavalla – ympäristö- ja matkailunäkökulmat huomioiden.

Paneelissa ehdokkailta kysyttiin Suomen metsien omistajuudesta. Ollaanko siinä menossa oikeaan suuntaan? Ehdokkaat olivat yhtä mieltä siitä, että metsänhoidon on oltava Suomessa kestävää ja linjassa ilmastotavoitteidemme kanssa. EU:n yhteinen metsäpolitiikka on haasteellinen mm. erilaisista metsätyypeistä johtuen.

Suomen kauppadelegaatiot maailmalla – viennin mahdollisuudet ja yritysvastuu

Pekka Haaviston mukaan presidentin tehtävänä on myös edistää Suomen taloudellista etua ja tarvittaessa johtaa kaupallisia delegaatioita markkinoilla, jossa valtiovallan läsnäolo hyödyttää sopimusten tekemisessä.

Samaan aikaan täytyy myös olla valmius ja rohkeus nostaa ihmisoikeusasiat ja epäkohdat esille ja myös puuttua niihin. Ja jos toimijoille asetetaan boikotteja ja sanktioita, niitä täytyy noudattaa.

Sosiaalinen vastuu on kaikkien asia.

Pekka muistutti myös, että Suomen on teknologiaosaamisen lisäksi edistettävä kulttuurista vientiä, osaamista taiteen saralla, johon myös digitaalisuus liittyy yhä kasvavassa määrin.

Olli Rehn kertoi kokemuksistaan mm. Turkissa ja Kiinassa. Presidentin on välttämätöntä tehdä työtä Suomen vienninedistämisen puolesta ja nostaa esiin ihmisoikeusasiat valtiovierailujen yhteydessä.

Miten Suomi saavuttaisi ilmastotavoitteensa?

Olli Rehnin mukaan ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, joka luonnollisesti edellyttää maailmanlaajuisia ratkaisuja. Keskinäisen nahistelun sijaan Suomessa pitää keskittyä aktiivisempaan otteeseen kansanvälisessä ilmastopolitiikassa.

Pekka Haavisto linjasi, että asiat jotka voi tehdä kotimaassa, kannattaa todellakin tehdä. Hän pahoitteli, että nykyisen hallitusohjelman myötä siirtyminen sähköautoiluun hidastuu, samoin vihreän siirtymän tukeminen. Positiivista kehitystä ei nyt kannattaisi jarruttaa.

”Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, joka edellyttää myös maailmanlaajuisia ratkaisuja. Sen sijaan, että keskitymme Suomessa vain nahistelemaan keskenämme, tulee meidän olla paljon aktiivisempia kansainvälisessä ilmastodiplomatiassa”, linjasi Olli Rehn.

Presidenttiehdokkailta kysyttiin myös mielipidettä oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa. Sekä Haaviston että Rehnin mielestä on tärkeää, että ympäristönsuojelusta johtuvat kustannukset jakaantuvat tasaisesti. Kansalaisia on tuettava siirtymisessä vähemmän energiaa kuluttavaan asumiseen. Erilaisilla tuilla ja muilla ratkaisuilla tulee huolehtia siitä, että esim. turvetuottajat saavat oikeudenmukaisen kompensaation. Rakennetaan Suomena oikeudenmukaisesti ja kansallisen eheyden pohjalta.

Onko väite mahdollinen: Ihmiskunta pystyy ratkomaan ilmasto-, ympäristö ja luonnonvarakriisin teknologialla ja samalla talouskasvua voidaan tavoitella entiseen tahtiin

Pekan mukaan väite kuulostaa mahdolliselta ja jopa todelta. Aikaisemmin utopistiselta tuntuneet asiat – tuulivoima, aurinkoenergia, biomassa – ovat jo energiatuotantomme arkipäivää, joihin teollisuus nyt uskoo. Ympäristömuutostyötä tuleekin tehdä pitkällä aikavälillä, uskoa visioon ja unelmiin.

Ollin mielestä väite on mahdollista tehdä todeksi, mutta se vaatii sääntelyä ja poliittisia ratkaisuja, jotka tukevat sellaisen teknologian kehittämistä, jolla kyetään toteuttamaan uusiutuvan energian ratkaisuja ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Paneelikeskustelun tallenne löytyy Maaseudun Sivistysliiton Youtube-kanavalta.

Katso tallenne tästä