SuomiAreenan Penkkikahvila: tehdä työtä, jolla on merkitystä, yhdessä muiden kanssa.
Kirjoittaja: Kaisa Kervinen
Työssä merkityksellisyys ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä, mutta ei siellä aina tarvitse olla hauskaa
Kesälomien korvalla pohdittiin Suomi Areena -tapahtuman yhteydessä järjestetyssä Penkkikahvilassa sitä, millainen on hyvä työpaikka ja mikä työssä on tärkeää. Kansalaistorilla kävi kuhina ja helle helli Penkkikahvilan kävijöitä, joita kertyi aamupäivän mittaan n. 150. Työstä keskusteltiin laveasti koko Penkkikahvilan ajan ja loistavat kahvit tarjosi Porin paahtimo. Penkkikahvilan keskustelujen lämmittelynä oli taulukko johon oli kerätty tutkimusten perusteella otsikoita niistä asioista, jotka ovat suomalaisille tärkeitä työssä. Näitä olivat mm. raha, yhteiskunnallinen velvollisuus, itsensä kehittäminen, yhteisöllisyys, vapaavalintaisuus, itsearvostus, urakehitys, arjen rytmittäjä, onnistumisen kokemus ja työn merkityksellisyys (EVA 2019, Työterveyslaitos 2016). Otsikoista sai äänestää kolmea tärkeintä. Raha, yhteisöllisyys ja työn merkityksellisyys nousivat vastauksissa selvästi. Myös onnistumisen kokemus ja itsensä kehittäminen oli tärkeää monille.
Työn merkityksellisyys puhututti
On tärkeää kokea kuulumisen tunnetta ja sitä, että on osa jotain suurempaa
On merkityksellistä työtä tarjota linja-autokyyti ajoissa, kelissä kuin kelissä. On merkityksellistä auttaa lapsia ja vanhuksia hoitotyössä. Pohdittiin myös työn merkityksellisyyttä itselle ja sitä, että on tärkeää kokea kuulumisen tunnetta ja että on osa jotain suurempaa. Ikääntynyt ihminen kertoi, että 70 -vuotiaana alkanut eläkeläisyys ei ihan vielä maistu ja aikoo ilmoittautua reserviin jahka tylsistyttää, eli ihan kohta. Toinen sanoi, että aika aikaansa kutakin ja eläkeikä on ihmisen parasta aikaa.
Juuri työelämään astunut kaipasi syvempää yhteisöllisyyttä ja kokemusta yhteishengestä työpaikalla, jotta voisi kokea olevansa osa porukkaa. Työelämässä oleva muistutti, että yhteisöllisyys voi olla myös poissulkevaa, vaikuttaa ilmapiiriin ja työhyvinvointiin. Työ on niin osa iso ihmisen elämää, että pahimmillaan huonosta työpaikasta kärsii koko perhe ja muut ihmissuhteet. Ruuhkavuosissa oleva pohti sitä, että yksi työn parhaista puolista on se, että se rytmittää arkea. Maahanmuuttajataustainen hoitotyöntekijä oli huolissaan tulevaisuudesta ja siitä, mihin suuntaan asiat Suomessa ovat menossa. Työ oli hänelle kaikki kaikessa ja vanhusten auttaminen sydämen asia. Useampi muistutti, ettei töissä tarvitse olla aina kivaa, siksi siitä saa palkkaa. Työhön välillä työlääntyminen kuuluu elämään, eikä sitä kannata säikähtää.
Työ tarvitsee tekijöitä
Työpaikoilla kannattaa myös käyttää aikaa siihen, että työporukasta syntyy ihan oikeasti yhteisö, jossa kannatellaan ja kannustetaan.
Kaikenkaikkiaan työ oli teema, joka selvästi herätti tunteita ja puhututti. Kuinka sitten työ ja tekijät kohtaisivat paremmin? Penkkikahvilan perusteella työpaikoilla kannattaa panostaa jykevämmin yhteisöllisyyden rakentamiseen ja pyrkiä poistamaan niitä ulossulkevia ovia ja liian korkeita kynnyksiä. Keskustelijoiden mielestä se voisi tarkoittaa käytännössä johdon kykyä tunnistaa ja tunnustaa onnistumisen hetkiä ja ottaa mukaan porukkaan monenlaisia ihmisiä. Työpaikoilla kannattaa myös käyttää aikaa siihen, että työporukasta syntyy ihan oikeasti yhteisö, jossa kannatellaan ja kannustetaan.
Penkkikahvila on jalkautuva työmuoto, jossa keskustelujen koosteet viedään aina myös eteenpäin. Niin nytkin, SuomiAreenan Penkkikahvilan koosteet lähtevät avuksi päättäjille ja asiantuntijoille. Keskustelu työstä jatkuu. Penkkikahvila toteutettiin yhteistyössä Silta-Valmennuksen, Maaseudun sivistysliiton ja kuntoutussäätiön kanssa ja se oli osa Sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskuksen valmistelu ja pilotointi -hanketta, joka toteutuu Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella.
Kirjoittaja
Kaisa Kervinen
Koulutussuunnittelija, kansalaistoiminnan asiantuntija
kaisa.kervinen@msl.fi Lue lisää henkilöstä
