”Pistoaita on kaikista parhaan näköinen”
On se niin hieno, että pitäisihän tällainen saada myös itselle, tuumivat perinneaitakurssin osanottajat Joensuussa. Pistoaita oli ollut kaikilla mielessä jo entuudestaan, ja Maaseudun Sivistysliiton ja Noljakan asukasyhdistyksen kimppakurssi iskosti tekotaidot hyppysiin iltapäivän aikana 26.8.2021.
Aitaa rakentui Joensuu kaupungin maille Noljakkaan, jossa asukasyhdistys ja Maaseudun Sivistysliitto ovat hoitaneet arvokasta perinnebiotooppia vuodesta 1998.
Ilkka Makkonen, Kesälahti: ”Pistoaitaa maatilan pihapiiriin”
”Tämä aitakurssi tuli kuin tilauksesta. Vanhat perinteet kiinnostavat, ja olin jo ajatellut pistoaitaa omalle maatilalle. Meillä on lypsykarjaa, ja eläimet laiduntavat siinä pihapiirissä. Aidalle on tilaa niin paljon kuin haluaa tehdä, semmoinen 200 metriä ja pihatien varteen saisi tehdä toisen mokoman, mutta mitään tavoitteita en ole asettanut. Aitatarpeet saan omasta metsästä, ja niitä onkin jo tehtynä.”
Juha Lehtomaa, Joensuu: ”Vanha aita pitää uusia”
”Kotipihassa Puntarikosken tien varressa on parikymmentä vuotta vanha pistoaita, joka pitäisi uusia. Projekti on ollut mielessä jo pitkään ja toteutuu todennäköisesti ensi keväänä. Mittaa on vajaat sata metriä. Nykyisen aidan teki rääkkyläläinen mestari Kalle Kolehmainen ja olin itsekin siinä apurina. Kun aita valmistui, alkoivat naapuritkin tehdä samanlaista, ja nyt pistoaita on tien varressa kolmella talolla. Pistoaita on maalaismaisemaan kaikista parhaan näköinen. Uuden aidan tarpeet saan omasta metsästä, siellä on kuusikkoa, jota pitää harventaa.”
Pentti Ranne, Liperi: ”Kahden vaiheilla: pensas vai pisto”
”Olen ollut vähän kahden vaiheilla, kun olen suunnitellut aitaa jo pidemmän aikaa entisen maatilan pihapiiriin. Ensin mietin pensasaitaa, mutta pistoaitahan olisi nätin näköinen ja sopii maisemaan. Aitaa pitäisi tehdä 30–40 metriä. Täytyy vielä mutustella asiaa. Lähinaapureilla ei pistoaitoja ole, enkä itsekään ennen ole ollut tällaista tekemässä. Äidin kotipaikalla Ilomantsissa oli kyllä vanhan ajan kujoset.”
Vesa Antikainen, Joensuu: ”Metsäpalstalle koristeeksi”
”Tämä kurssi osui silmiin lehti-ilmoituksesta, ja tulin mielenkiinnosta katsomaan, miten aita syntyy, jos vaikka joskus itsekin tällaista tekisi. Olen ajatellut, että ajankuluksi pistoaitaa voisi pystyttää metsäpalstalle koristeeksi. Minulla on siellä makkaranpaistopaikka, kun metsätöitä tulee tehtyä ja marjassa käytyä. En ole aiemmin koskaan tehnyt pistoaitaa, piikkilanka-aitaa kyllä. Väliseipäissä erona on näköjään se, että piikkilanka-aidassa ne ovat ihan pystyssä, mutta pistoaidassa vähän kallellaan ja sivuvaroilla tuettuna, ettei lumi kaada aitaa.”
Reijo Makkonen, Kesälahti: ”Tekemällä oppii”
”Olen lapsena nähnyt pistoaidan rakentamista ja korjaillutkin aitaa isäni kanssa joskus 1960-luvulla, mutta koska tekotapa oli unohtunut, tulin nyt kurssille. Olen meinannut lähteä aidan rakennuksessa apumieheksi pojalleni Ilkalle, joka alkoi pitää maatilaa kymmenen vuotta sitten. Vanhoista valokuvista näkee, että tilalla on ollut aikaisemmin pistoaitaa, mutta se on kaatunut jo ajat sitten. Kerran sitten tuli puheeksi, että aitaa voisi tehdä uudelleen. Olen netistäkin asiaa tutkinut, ja tyylejä on monia. Esimerkiksi vaakatasoon asetettavat riu´ut voivat olla paljon pystymässä kuin mitä täällä olemme asetelleet, eikä sellainen aita ole minusta niin nätin näköinen. Nyt kurssipäivän aikana alkoi aidanteko palautua hyvin mieleen – tekemällä oppii.”
Perinneaitakurssi kuuluu MSL:n Ilmastotekoja ympäristöperinteestä -hankkeeseen, joka toteutetaan 1.11.2020–31.12.2022 Joensuun ja Keski-Karjalan alueilla.
Maaseudun Sivistysliitto on rakentanut Pohjois-Karjalassa pistoaitaa ja pitänyt lukuisia pistoaitakursseja. Kursseja toteutetaan tarpeen ja kysynnän mukaan. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Timo Reko, 050 3226 798, timo.reko@msl.fi
Lue myös:
Yrittäjyyttä ympäristöstä – bisnestä pistoaidasta, päreistä ja vieraskasveista
”Metsä antaa muutakin kuin kuitua ja tukkia” – pienpuun hyödyntäminen innostaa yrittäjää