Ympäristöparlamentti muistutti, että kestävä päätöksenteko rakentuu keskustelun keinoin

Osallisuus, Ympäristö, Blogi

Maaseudun Sivistysliitto järjesti alkuvuodesta 2025 kolmiosaisen Ympäristöparlamentti-webinaarisarjan osana maaseutupolitiikan KERÄ-verkoston toimintaa. Tämä ympäristödialogisarja toi kuntapäättäjät, asiantuntijat ja kuntien asukkaat yhteisen keskustelun äärelle tarjoten vinkkejä, tietoa ja tukea oikeudenmukaisen ja kestävän kuntapäätöksenteon tueksi.

Kestävän energiamurroksen mahdollisuudet

Ensimmäisessä dialogissa keskusteltiin kestävästä energiamurroksesta. Keskustelun alustajina toimivat Lapin yliopiston kestävyysmurroksen apulaisprofessori Sirja-Leena Penttinen ja Iin kunnanjohtaja Marjukka Manninen. Penttinen muistutti, että energiamurros tarkoittaa merkittävää muutosta energiajärjestelmässä kohti nykyistä kestävämpiä ja kohtuullisempia tuotanto- ja kulutustapoja. Kunnat ovat tärkeässä roolissa energian siirtymäprosessissa toteuttamalla ja edistämällä ilmastonsuojelupoliittisia toimenpiteitä paikallisella tasolla. Manninen korosti, että hyvin suunnitellulla energia- ja ilmastotyöllä monipuolistetaan aluetaloutta, saadaan taloudellisia säästöjä ja edistetään luonnon sekä asukkaiden hyvinvointia. Lisäksi hän painotti strategisen maankäytön suunnittelun merkitystä osana energiamurrosta. 

Yhteisessä dialogissa kuntien rooli kestävän energiamurroksen suunnannäyttäjinä nähtiin keskeisenä. Keskustelussa korostui tarve kokonaisvaltaiselle ja harkitulle energiapäätöksenteolle, jossa huomioidaan alueelliset erityispiirteet, ajantasaisen tiedon hyödyntäminen, luonnon monimuotoisuuden tukeminen sekä energiankäytön kohtuullisuuteen kannustaminen. Lisäksi todettiin, että energiapäätöksiin liittyvän paikallisen hyväksyttävyyden vahvistaminen kuntatasolla vaatii ennen kaikkea yhteisen ymmärryksen lisäämistä rohkean ja avoimen vuoropuhelun keinoin. 

Paikallinen hyväksyttävyys osana kestävää päätöksentekoa  

Toisessa ympäristödialogissa käsiteltiin kestävää paikalliset näkökulmat huomioivaa päätöksentekoa. Alustajina toimivat Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Johanna Leino ja Sodankylän kunnan kestävän kehityksen asiantuntija Stéphanie Lefrère. Leino korosti, että paikallisen hyväksyttävyyden saavuttamiseksi keskeistä on kokemus oikeudenmukaisuudesta, joten sen huomioiminen koko päätöksentekoprosessin ajan on olennaista. Tämän vuoksi kaikessa päätöksenteossa ja erityisesti valmistelu- sekä ideointivaiheessa tulisi jo etukäteen kuulla ja osallistaa kuntalaisia. Lefrère kertoi Sodankylän kunnan kokemuksia ja huomioita siitä, kuinka paikalliset sitoutuvat paremmin kunnassa tehtäviin kestävää tulevaisuutta koskeviin päätöksiin, kun he saavat osallistua sekä päätöksentekoon liittyvään vuoropuheluun että konkreettisiin kestävyyttä ja alueen elinvoimaa edistäviin ympäristötekoihin. 

Yhteisessä dialogissa todettiin, että oikein ajoitetulla viestinnällä on merkittävä vaikutus päätöksenteon oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Lisäksi keskustelua käytiin siitä, että vihreän siirtymän investoinnit kohdistuvat erityisesti maaseudulle, joten paikallisnäkökulman huomioiminen ja maaseutuvaikutusten arviointi ovat päätöksenteossa olennaisia oikeudenmukaisuuden toteutumisen tueksi. Oikeudenmukaisuus nähtiin kestävän päätöksenteon läpileikkaavana teemana, mutta samalla todettiin, että oikeudenmukaisuuden kokemus vaihtelee henkilön, ajan ja ajoituksen sekä paikan mukaan. Siksi vuorovaikutus, eri näkökulmien esilletuominen ja kuuleminen sekä ymmärrettävän tiedon jakaminen ovat keskiössä. 
 

Oikeudenmukaisuus nähtiin kestävän päätöksenteon läpileikkaavana teemana, mutta samalla todettiin, että oikeudenmukaisuuden kokemus vaihtelee henkilön, ajan ja ajoituksen sekä paikan mukaan. Siksi vuorovaikutus, eri näkökulmien esilletuominen ja kuuleminen sekä ymmärrettävän tiedon jakaminen ovat keskiössä. 

Oikeudenmukainen kestävyysmurros metsäsektorilla  

Kolmannessa dialogissa keskityttiin metsäsektorin kestävyysmurrokseen ja kuntien rooliin metsien kestävän käytön suunnannäyttäjinä. Alustajina toimivat ForTran-hankkeen tutkija Tuomo Takala Itä-Suomen yliopistosta sekä Tuusulan kunnan yhteisömanageri Katja Repo. Takala korosti, että metsäpäätöksenteko kunnissa vaatii vuorovaikutteista suunnittelua, olemassa olevan tiedon jakamista sekä uuden tiedon luomista, jotta kunta voi toimia keskeisenä metsien käytön muutosvoimana ja kestävyysmurroksen edistäjänä. Repo esitteli Tuusulassa kehitettyä osallistavan metsäsuunnittelun mallia, jossa tuodaan yhteisen keskustelun äärelle asukkaat, kunnan viranhaltijat ja päättäjät sekä maanomistajat. Repo kertoi, että parhaimmillaan osallistava metsäsuunnittelu lisää luottamusta ja hyväksyttävyyttä sekä tuottaa tietoa metsäpäätöksenteon tueksi. 

Yhteisessä dialogissa todettiin, että metsäsektorin oikeudenmukainen kestävyysmurros vaatii pitkäjänteistä työtä, ymmärrettävää viestintää, ristiriitojen sanoittamista, uskallusta ja viitseliäisyyttä. Tavoitteiden yhteensovittaminen ja aidosti osallistava suunnittelutyö ovat keskeinen osa kestävää päätöksentekoa. Lisäksi keskustelussa sai tilaa varhaisen metsäsuhteen rakentamisen merkitys, eri sukupolvien näkökulmien ja tarpeiden huomioiminen sekä luonnon hyvinvointivaikutusten merkitys osana kestävän luontosuhteen rakentumista ja vastuullista metsänkäyttöä. 

Ympäristödialogille on tarvetta 

Ympäristöparlamentti-webinaarisarja osoitti, että kestävän ja oikeudenmukaisen päätöksenteon tueksi tarvitaan ja toivotaan avointa sekä osallistavaa vuoropuhelua, jossa yhdistyvät paikalliset näkökulmat, asiantuntijatieto ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen. Dialogeissa korostui, että kunnilla on keskeinen rooli energiamurroksen suunnannäyttäjinä, paikallisen hyväksyttävyyden rakentajina sekä metsien kestävän käytön ohjaajina. Kestävä siirtymä vaatii onnistuakseen kokonaisvaltaista suunnittelua, kuntalaisten osallistamista sekä päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Yhdessä keskustellen voidaan rakentaa luottamusta, vahvistaa alueiden sosiaalista kestävyyttä ja varmistaa, että vihreän siirtymän ratkaisut ovat sekä kestäviä, oikeudenmukaisiksi koettuja että paikallisesti hyväksyttäviä. 

Maaseutupolitiikan KERÄ-verkosto jatkaa ympäristödialogien järjestämistä kestävän päätöksenteon tueksi. Ajantasaiset tiedot tulevista dialogeista löydät kootusti sivulta msl.fi/ymparistodialogit