Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) herättää Suomessa paljon keskustelua, sillä lajin kanta on kasvanut voimakkaasti menestyksekkään suojelun ja hanhille suotuisten ympäristötekijöiden ansiosta. Lintujen runsastuminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia haittoja itäsuomalaisilla pelloilla, sillä hanhien muuttomatka kulkee Suomen kautta pohjoiselle jäämerelle ja takaisin Pohjanmeren alueelle. Hanhien aiheuttamia haittoja pyritään ratkaisemaan laajalla toimijajoukolla yhdistämällä eri menetelmiä. Mukana ovat niin viljelijät, kylätoimijat, metsästäjät kuin maatalouden edunvalvojat, yhdistykset ja lainsäätäjät.

Lakiuudistuksen myötä syyskuussa 2026 valkoposkihanhi siirrettiin Suomessa luonnonsuojelulaista metsästyslakiin riistalajiksi. Tämä mahdollistaa tarkkaan säädellyn suojametsästyksen satovahinkojen estämiseksi. Lisäksi valkoposkihanhien aiheuttamia tuotantopeltojen viljelysvahinkoja ennaltaehkäistään käytännön tekemisen kautta ns. hanhipaimentoiminnan avulla. Tämä on omalta osaltaan lisännyt paikallisia vaikutusmahdollisuuksia ja vuorovaikutusta uusien ratkaisuvaihtoehtojen kehittämiseksi. Karkotustoimien ja suojametsästyksen rinnalle hanhille pyritään varaamaan muuttomatkallaan riittävästi levähtämiseen ja ruokailuun rauhoitettuja lintupeltoja.

Kysymystä voidaan tarkastella eri näkökulmista

Ekologisesta näkökulmasta valkoposkihanhi on hyvin sopeutunut nopeaan ympäristömuutokseen ja pystyy hyödyntämään muuttomatkoillaan pidentyneen kasvukauden tuomat hyödyt rehupelloilla. Suuret hanhimäärät voivat paikallisesti kuluttaa kasvillisuutta, muuttaa ravinteiden kiertoa ulosteidensa kautta rannoilla ja vesistöissä sekä vaikuttaa muiden lintulajien pesintään ja niitä syövien petojen määrään. Luonnontarkkailijan näkökulmasta hanhien muuttoa arktisille pesimäalueilleen voi seurata hienona luontoon kuuluvana näytelmänä, joka rikastuttaa elinympäristöämme uuden lajin verran.

Valkoposkihanhen nopea runsastuminen on kuitenkin luonut pitkään jatkuvan konfliktin ihmisen ja luonnon, sekä eri väestöryhmien välille. Sosiaalisesta näkökulmasta katsottuna maaseudun asukkaat ja maanviljelijät kokevat usein, että kaupungeissa tehtävä tiukka suojelupolitiikka ei huomioi heidän elinkeinoaan ja jokapäiväistä arkeaan. Viljelijöiden henkinen jaksaminen ja sietokyky ovat olleet kovilla, kun omaa työpanosta ja elinkeinoa on jouduttu puolustamaan lintulaumoja vastaan. Asia heijastelee laajempaa yhteiskunnallista vastakkainasettelua väestön eri ryhmien välillä. Suurella osalla eri osapuolista vallitsee kuitenkin yhteinen näkemys ja halu haittojen ennaltaehkäisemiseen ja viljelymahdollisuuksien säilyttämisen, esimerkiksi karkotustoiminnan ja lintupeltojen kautta.

Taloudellisesta näkökulmasta valkoposkihanhivahingot aiheuttavat merkittäviä vahinkoja itäsuomalaisilla viljelyksillä. Niistä koituu tappiota jo ennestään talouskurimuksen kanssa kamppaileville maatiloille. Hanhivahingoista koituu myös lisäkuluja, kun viljelyksillä on tehtävä uusintakylvöjä tai kuljetettava korvaavaa rehua kaukaa. Lisäksi varoja kuluu hanhivahinkojen ennaltaehkäisyn järjestämiseen. Kyse on siis mittavasta taloudellista haittaa aiheuttavasta luonnonilmiöstä.

Perinteisesti on ajateltu, että maatalouden tuottama taloudellinen hyöty suhteessa tuotannon panoksiin mittaa sen arvoa. Tämä on johtanut pikkuhiljaa maatalouden tehostumiseen suuremmissa yksiköissä ja kehittyvän teknologian hyödyntämiseen toiminnan optimoinnin näkökulmasta. Ympäristön näkökulmasta kestävässä maataloudessa luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja sen lisääminen kuuluvat toiminnan keskiöön. Tätä kautta voidaankin pohtia, voisiko maataloudella päätöksenteossa ja kulttuurissa olla tehokkaan ruuantuotannon rinnalla näkyvämmin myös uudistava, luonnon monimuotoisuutta ylläpitävä ja lisäävä rooli. Tilojen ja tuotantotapojen moninaisuus lisäisi samalla kestävyyttä muuttuvissa olosuhteissa ilmaston ääri-ilmiöiden tai lisääntyvien kasvitautien tai tuhoeläinten torjumiseksi.

Ratkaisujen tiellä

Ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen näkökulman tasapainoa on haettu paikallisesti etsimällä yhdessä ratkaisuja ja kehittämällä toimintaa eteenpäin.

Lainsäädäntöä on uudistettu siten, että valkoposkihanhi on siirretty riistalajiksi, mikä mahdollistaa tarkkaan rajatun suojametsästyksen tuotantopelloilla vahinkojen estämiseksi. Viljelijällä on mahdollisuus saada korvausta rauhoitetun lajin aiheuttaman vahingon pienentämiseksi tai ympäristökorvausta lintupeltotoimenpiteestä.

Hanhipaimentoiminnan avulla autetaan kyläalueen viljelijöitä, lisätään vuoropuhelua ja vähennetään sitä henkistä kuormaa, minkä hanhivahinkojen aiheuttamat taloudelliset menetyksen aiheuttavat. Paikallisesti hanhien aiheuttamat haasteet onkin koettu yhteiseksi, ja auttaminen ja tukeminen kumpuaa yhteisöstä luontaisesti.

Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa myös sitä, että maaseudun asukkaat kokevat asiaa koskevan sääntelyn oikeudenmukaisina ja että heidän elinkeinoaan kunnioitetaan.

Valkoposkihanhivahinkoja ympäristökysymyksenä pohdittiin myös syksyn ympäristöparlamentissa 30.9.2026. Ympäristöparlamentteja järjestää KERÄ-verkosto. Seuraava ympäristöparlamentti pidetään 28.10. Katso lisätietoja ympäristöparlamenteista tästä

Kirjoittajat: Hanna Araja-Matilainen ja Tanja Airaksinen

Lisätietoa

Hanna Araja-Matilainen

Kyläkehittäjä/Projektikoordinaattori

+358 40 665 4811 hanna.araja-matilainen@msl.fi Lue lisää henkilöstä

Lähteet:

Hanhipellot ovat toimiva tapa hallita valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamia vahinkoja. Luonnonvarakeskus 2024. https://www.luke.fi/fi/uutiset/hanhipellot-ovat-toimiva-tapa-hallita-valkoposkihanhien-maataloudelle-aiheuttamia-vahinkoja

Leskinen, Timo 2026. Valkoposkihanhien aiheuttamat satovahingot ja niiden torjunta. Artikkeli – Maaseudun edunvalvonta, MTK. https://www.mtk.fi/-/valkoposkihanhet

Purojärvi Nora, 2026 Kestävä ja vaikuttava päätöksenteko rakentuu kohtaamisista. Maaseudun Sivistysliitto, blogi https://msl.fi/kestava-ja-vaikuttava-paatoksenteko-rakentuu-kohtaamisissa/

Ritvanen, Ilkka 2026. Valkoposkihanhesta tulee riistalaji – saaliit voivat aluksi olla isoja, uskoo riistapäällikkö. Yle https://yle.fi/a/74-20242971