TULKAA-hanke – yhdessä kohti uutta innostusta ja yhteisöllisyyttä

Kun TULKAA-hanke käynnistyi, monen paikallisyhdistyksen arki oli kiireistä ja haasteellista: toiminta nojasi harvoihin aktiivisiin, jäsenmäärä mietitytti, ja hallinnolliset velvoitteet tuntuivat välillä ylitsepääsemättömiltä. Silti jokaisessa yhdistyksessä näkyi vahva halu luoda yhteisöllisyyttä, kohdata ihmisiä ja vaikuttaa oman kylän tai kunnan hyvinvointiin.

Hankkeen tavoitteena oli tukea juuri tätä yhteisöllistä voimaa – antaa eväitä, työkaluja ja rohkaisua toimia, jakaa vastuuta ja luoda yhdessä uutta. Nyt, hankkeen päättyessä, näkyy selkeästi, että nämä tavoitteet on saavutettu: yhdistykset ovat saaneet uutta virtaa, uusia ideoita ja konkreettisia keinoja toiminnan kehittämiseen.

Tavoitimme juuri ne yhdistykset, joille tuki oli tarkoitettu

Yksi merkittävimmistä havainnoista saatiin vertaamalla TULKAA-hankkeessa tehtyjen Pohjoisen Keski-Suomen järjestökyselyiden tuloksia vuosilta 2024 ja 2025. Vuonna 2025 kaikki vastaajat edustivat paikallisia ja pienempiä yhdistyksiä. Tämä kertoo siitä, että TULKAA-hanke on onnistunut kohdentamaan toimintansa oikein: näkyvyys, viestintä ja jalkautuminen ovat tavoittaneet juuri ne yhdistykset, joilla on usein vähiten resursseja ja suurin tarve tuelle.

“Vanhana yhdistystoimijana koen välillä tuskaa, mutta nyt ymmärrän paremmin, että [ylä- ja alamäet] kuuluu elinkaareen. Nyt uusi yhdistys voi alkaa paremmin suuntamaan omiin juttuihin.”
“Sain uutta innostusta ja ’uskoa’ toimintaan.”

Samalla vastaajajoukon ikäjakauma nuorentui. Mukaan on saatu aiempaa enemmän 41–55-vuotiaita toimijoita, mikä viittaa siihen, että hanke on osaltaan onnistunut madaltamaan nuorempien kynnystä osallistua ja ottamaan vastuuta yhdistystoiminnassa. Tämä on tärkeää erityisesti sukupolvenvaihdosten näkökulmasta.

“Sain uutta virtaa ja uusia ajatuksia yhdistyksemme ajankohtaisiin asioihin 🙂 Paljon uutta asiaa ja jaettavaa muillekin hallituksen jäsenille.”

Vapaaehtoistoiminta ja jäsenkehitys vahvistumassa

Vapaaehtoiset ovat yhdistysten selkäranka. TULKAA-hanke tuki vapaaehtoistoimintaa monin tavoin: uusilla toimintamalleilla, vertaistuella, matalan kynnyksen kohtaamisilla sekä vastuun jakamista tukevilla käytännöillä. Hanke osallistui yhteistyössä monien toimijoiden, kuten kunnan, paikallisyhdistysten, alueen hankkeiden ja eri organisaatioiden kanssa, aktiivisesti myös yhdistysten avoimiin oviin, kahvitteluihin, keskustelutilaisuuksiin ja muihin tapaamisiin, joissa aktiivit saivat sparrausta ja ideoita omaan toimintaansa.

“Yhdistysten on tärkeää viestiä toiminnastaan. Yhteistyö, uusien jäsenten ja esim. avustusten saaminen on helpompaa, kun toiminta on avointa ja näkyvää.”
“Sovimme ensi syksylle uuden järjestöjen tapahtuman usean yhdistyksen kanssa!”

Jäsenkehityksessä näkyy myönteinen muutos: aiemmin laskeva trendi on tasoittunut, ja yhä useampi yhdistys kertoo jäsenten ja vapaaehtoisten määrän pysyvän ennallaan tai kasvavan. Yhdistykset ovat löytäneet uusia tapoja innostaa olemassa olevia jäseniä ja tavoittaa uusia toimijoita.

Yhdistysaktiivit kehittivät toimintaa ulospäin houkuttelevammaksi ja helpommin lähestyttäväksi. Useita uusia vapaaehtoisia saatiin mukaan yhdistysten toimintaan mm. sillä, että viestintä kohdennettiin eri kohderyhmille heidän tarpeitaan puhutellen. Lisäksi yhdistykset kehittivät käytäntöjä hallitustyöskentelyyn osallistumisen madaltamiseksi.

”Meille tuli puolen vuoden aikana useita uusia jäseniä!”
“Toimintaan saatiin uusia ihmisiä mukaan.”

Osaamista talouteen, hallintoon ja rahoitukseen

Yhdistysten talous on joillakin edelleen niukka, mutta suunta on myönteinen. Vuonna 2025 lähes puolet vastaajista kertoo, että varat riittävät toimintaan ja hieman jää säästöönkin. Kukaan vastaajista ei kokenut varojen olevan riittämättömät. Leader-rahoituksen ja kunta-avustusten hyödyntäminen on kasvanut, kun taas lahjoitusten määrä on vähentynyt.

TULKAA-hankkeessa talous- ja hallinto-osaamista on vahvistettu tietoisesti. Neuvonta, koulutukset ja käytännön esimerkit ovat auttaneet yhdistyksiä hahmottamaan rahoitusmahdollisuuksiaan ja kehittämään toimintaansa pitkäjänteisemmin. Vertaistuelliset keskustelut ja hyvien käytäntöjen jakaminen ovat lisänneet aktiivien innostusta varainhankintaan ja muihin toimintamalleihin, joiden avulla yhdistysten taloutta on vahvistettu ja tulevia investointeja pystytty suunnittelemaan.

“Koulutuksen nauhoittaminen on hyvä, että voi vähän kerrata niitä asioita, mitkä mentiin liian nopeasti.”
“Aineisto oli hyvä ja käytettävissä edelleen.”

Moni toivoi myös, että koulutukset voisivat olla jatkuvia ja kurssimuotoisia:

“Koulutus voisi olla jatkuvaa, esim. kolme kertaa, viikon välein.”
“Saman alan koulutuksia voisi olla vähän useamminkin.”

Verkostot ja yhteistyö kantavat eteenpäin

Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista oli tukea paikallisyhteisöjen verkostojen rakentamista – ja tässä onnistuttiin hyvin. Yhteistyö muiden yhdistysten kanssa on lisääntynyt erityisesti vapaaehtois-, vaikuttamis- ja kehittämistoiminnassa sekä koulutuksissa ja varainhankinnassa. Samalla järjestöjen yhteistyöryhmien rooli on vahvistunut, mikä luo pysyviä rakenteita myös hankkeen päättymisen jälkeen. Tästä kiitämme myös useita TULKAA-hankkeen yhteistyökumppaneita, kuten Keski-Suomen Kestävät kylät, pohjoisen Keski-Suomen kunnat ja erityisesti Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Karstula, jotka olivat hankkeen kohdekuntia.

“Hienoa, että tilaisuus järjestyi noin monen toimijan kanssa yhteistyössä.”

Kuntayhteistyö on säilynyt vahvana myös vuonna 2025. Kunnat ovat hyvin tärkeitä paikallistoimijoiden sidosryhmiä, ja noin joka kolmas yhdistys tekee yhteistyötä myös hyvinvointialueen kanssa. Sen sijaan yhteistyö seurakuntien ja oppilaitosten kanssa on hieman vähentynyt vuoteen 2024 verrattuna, mikä osoittaa, että yhteistyörakenteita on tarpeen kehittää jatkossakin.

“Tällaisia tapahtumia tarvitaan ehdottomasti lisää.”

Hanke osallistui myös maakunnalliseen työpajaan, jossa paikallisten yhdistysten kokemukset ja tarpeet tuotiin laajemman keskustelun osaksi. Tämä lisäsi maakunnallista ymmärrystä ja uusia verkostoitumismahdollisuuksia.

“Syntyi niin paljon uusia ideoita, että tekisi mieli heti kokeilla niitä omassa yhdistyksessä.”

Hankkeen vaikuttavuus: näkyvää ja kestävää

TULKAA-hanke on osoittanut, että yhdessä tekeminen, kohtaaminen ja yhteisöllisyys ovat voimavaroja, jotka kannattelevat yhdistyksiä muutoksen keskellä ja luovat innostusta, iloa ja uusia mahdollisuuksia koko alueelle.

Vaikuttavuutta on arvioitu mittarilla muutos × merkitys × volyymi. Järjestökyselyiden vertailu osoittaa selkeitä myönteisiä muutoksia, jotka kohdistuvat yhdistystoiminnan ydinkysymyksiin: vapaaehtoisten ja jäsenten riittävyyteen, osaamiseen, talouteen ja yhteistyöhön.

Tulosten perusteella muutos on selkeästi mitattavissa ja myönteinen. Muutosten merkitys on korkea, sillä ne kohdistuvat yhdistystoiminnan keskeisiin haasteisiin, ja volyymi on merkittävä, koska muutos koskee suurta osaa mukana olleista yhdistyksistä. Osa muutoksista on rakenteellisia, mikä lisää niiden pysyvyyttä.

Muutos × merkitys × volyymi = positiivinen, merkittävä ja kestävä

“Kiitos, oli tosi mukavaa, leppoisaa, innostavaa.”
“Sovimme ensi syksylle uuden järjestöjen tapahtuman usean yhdistyksen kanssa!”
“Meille tuli puolen vuoden aikana useita uusia jäseniä!”
” Sain uutta virtaa ja uusia ajatuksia yhdistyksemme ajankohtaisiin asioihin 🙂 Paljon uutta asiaa ja jaettavaa muillekin hallituksen jäsenille.”

TULKAA-hanke (1.8.2024–31.1.2026) on Maaseudun Sivistysliiton hallinnoima ja sen rahoitus (80 %) on saatu Leader Viisarilta. Osa rahoituksesta tulee Euroopan unionilta (43 % hankkeen kokonaiskustannuksista).