Tulevaisuuden järjestöjohtaminen vaatii ketteryyttä ja kuplien puhkomista
Kirjoittaja: Aleksi Koivisto
TULEVAISUUDEN JÄRJESTÖJOHTAMINEN VAATII KETTERYYTTÄ JA KUPLIEN PUHKOMISTA
Aleksi Koivisto, Suomen kylät ry:n toiminnanjohtaja
Konsulttiyrityksissä tehdään euroja viivan alle. Virastoissa ja ministeriöissä tuotetaan virkatyönä päätöksiä, lakeja ja yhteiskunnan kehittämistä. Järjestöjen tehtävä on tuottaa lisäarvoa jäsenilleen. Tuotamme koulutuksia, tapahtumia, toimintaa ja tekemistä, eli kaikkea, mikä tuo ihmisiä yhteen.
Olen saanut toimia järjestöjohtamisen näköalapaikalla Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtajana. Järjestömme muodostuu 10 työntekijän tiimistä ja lisäksi mukana on maakunnallisten kyläyhdistysten kautta noin 30 työntekijän kyläliike. Tuemme kyliä ja laitamme talkoita liikkeelle koko Suomessa. Työskentelemme ”unelmaduunissa”. Näemme järjestössä valtavan potentiaalin, vaikka moni asia oli vuosikymmenen saatossa pölyttynyt. Moni on nähnyt kyläliikkeen ikääntyvänä ja kankeana järjestönä. Oli aika ravistella. Kun aloitin uutena toiminnanjohtajana, laitoimme tiimin kanssa ranttaliksi. Aloitimme järjestön uudistamisen.
Osallistavalla järjestöllä tulee olla kyky toimia ajassa, reagoida ketterästi ja olla kanttia ottaa kantaa. Vaikuttavan järjestön tulee näkyä mediassa ja jättää muistijälki päättäjiin. Siksi jokaisen järjestön tulisi kasvattaa näkyvyyttään, vaikuttavuuttaan ja yhteiskunnallista painoarvoa. Jos järjestössä ei ole hauskaa, väki äänestää jaloillaan. Jos järjestöllä ei ole vaikutusvaltaa, jäsenistö pettyy ja kaikkoaa. Pöhinä, se on tavoiteltava tila. Silloin järjestössä on sekä hauskaa että toiminta on vaikuttavaa.
Tulevaisuuden järjestöjohtaminen on osa näkyvyystaloutta. Kaikki järjestöt kilpailevat toimittajien palstatilasta, päättäjien huomiosta ja yhteiskunnan euroista. Me järjestöt kilpailemme keskenämme siis myös saavutuksista. Kilpailemme myös vapaaehtoisista, tomerista talkoolaisista ja tapahtumiemme osallistujista. Suomessa suurin muuttoliike on taivaaseen. Ikääntyvässä Suomessa, pienenevien ikäluokkien kansasta on entistä vaikeampaa saada järjestöihin tekijöitä. Arvot muuttuvat, järjestöjenkin on muututtava.
KUPLIA PUHKOMASSA – case Suomen Kylät ry 2022
Tämä on kertomus siitä, mitä me teimme vuodessa Suomen Kylät ry nimiselle järjestölle. Päätimme uudistaa järjestön. Aloittaessani toiminnanjohtajana aistin, että Suomen Kylät ry:n tiimissä työskentelee pirun kovaa porukkaa. Järjestössä oltiin valmiita muutoksiin. Järjestön viestintä oli jo ottanut monta hienoa kehitysloikkaa ja vaikuttamistyötä oli vahvistettu eduskunnan kyläverkoston käynnistämisellä. Olimme kuitenkin vielä vahvasti tunnettu vain oman maaseutukuplan sisällä ja muutamien päättäjien tiedossa. Toivoimme, että olisimme valtamediassa tunnettu asiantuntijärjestö, mutta sille ei ollut vielä askelmerkkejä. Järjestöön oli perustettu nuorisojaosto, jolla luotiin tulevaisuuden uskoa, että seuraavaakin sukupolvea kiinnostaa kylien asiat.
Ensinnäkin päätimme olla ylpeitä kylä-termistä.
Sanat ovat valtaa. Ensinnäkin päätimme olla ylpeitä kylä-termistä. Olimme puhuneet paikallisista kehittäjistä, lähikouluista ja monipalvelukeskuksista. Emme käyttäneet enää termejä kyläkehittäjä, kyläkoulu ja kylätalo. Miksi? Sitä ihmettelimme monen kanssa. Kyläbrändi on kuitenkin lähtenyt kovaan nosteeseen. Fiskarin Ruukki, Rukan kylä, Levin kylä ja Mathildedalin hipsterikylä ovat haluttuja paikkoja loman viettoon. Aloin myös tallentamaan puhelimeni muistioon aina kun bongasin kylä-sanan. Suomeen on syntynyt muun muassa saunakylä ja ekokylä. Radiossa soi hittibiisi kyläbaarin pitäjästä. Idylliset kyläkoulut kiinnostavat suomalaisia. Eräs kotimaan suurimpia yritysbrändejä mainostaa ”oman kylän kauppoja”. Historiassa muotia tuotti Marikylä. Kulttuuria voi kokea Kyläelokuva-festivaaleilla. Opiskelijakylät ja ylioppilaskylät – näillä termeillä suurimmat kaupungit houkuttelevat nuoria muuttajia. Matkailuyritykset mainostavat elämyskyliä ja lomakyliä. Moni suomalainen on valmis maksamaan ja matkustamaan, että pääsisi saaristokylään tai tunturikylään aistimaan kylätunnelmaa. Nyt me haluamme puolustaa kyläkauppatukea, kehitämme kyläkouluja, nostamme esiin kyläturvallisuutta ja laitamme kyläpalvelubusseja liikkeelle. Me puolustamme kyliä porukalla.
Kaikki Suomen Kylien toiminta on käytännössä viestintää ja viestimistä. Viestintä on järjestömme tärkein tehtävä. Viestitään siis aktiivisesti ja vaikuttavasti. Pienellä budjetilla nojaudumme siihen, että meidän sanottavaa jaetaan somessa ja se saa ansaittua huomiota mediassa. Vuoden suurin tiimin viestintäonnistuminen oli Suomen Surkein kylätie -kuvakilpailu. Jokaisen järjestön eteen voi tulla tilanne, että löytyy idea ja sille yhteiskunnallinen hetki. Meille se sattui tiestön osalta ja rikoimme tällä kaikki medianäkyvyyden ennätykset. Suomen Surkein kylätie -kampanja käynnistettiin lokakuussa 2022. Yhdessä Suomen Tieyhdistys ry:n kanssa laaditussa kuvakilpailussa lähdettiin etsimään karuja arkitodellisuuden kuvia maaseudun ja kylien tiestöstä. Kampanjalla haluttiin nostaa esiin maaseudun tiestön kehnoa tilannetta päättäjille ja vaikuttajille. Kuvakilpailuun saatiin 110 osallistujaa ja kuvakilpailun suosio rikkoi kaikki Suomen Kylät ry:n sosiaalisen median ennätykset, kun yhtä some-kuvaa jaettiin yli satoja kertoja. Kuvakilpailun TOP8-kuvat päätyivät Maaseudun Tulevaisuuden etusivun yleisöäänestykseen, jossa annettiin 2000 yleisöääntä. Suomen surkein kylätie voittajaksi päätyi kylätie Siikajoelta, jota Iltalehden, MTV:n ja YLE:n toimittajat lähtivät ajamaan. Kuvakilpailusta uutisoitiin yhteensä yli 60 mediassa ja kilpailun näkyvyys tavoitti parissa viikossa yli miljoona suomalaista. Kampanja saavutti Suomen Kylien historian isoimman medianäkyvyyden. Kampanjan tiekuvista tehtiin kuvakalenteri, joka toimitettiin liikenneministerin seinälle ja Siikajoella järjestettiin kansanjuhla.
Jokaisen järjestön tulee vahvistaa omaa vaikuttavuuttaan. Yhteensä Suomen Kylät ry:stä teki juttuja vuoden aikana 216 eri printtimediaa. Saadun mediahuomion rahallinen mainosarvo on noin 1,16 miljoonaa euroa. Koko järjestön käyttöviestintäbudjetti on alle 25 000 euroa vuodessa ja henkilöstöresurssi 1,7 työvuotta. Siksi ketterän ja pienen järjestön kannattaa nojautua ansaittuun mediaan ja orgaaniseen some-pöhinään. Ansaittua mediaa saa vain sanomalla jotain mielenkiintoista. Siksi eduskuntavaaliohjelma ja kyläkoulujen pelastuspaketti laadittiin osallistavassa prosessissa yhdessä kylä- ja Leader-kehittäjien kanssa. Meillä oli sanottavaa, värikkäämpi tapa ilmaista ja asiantuntijoilla lupa loistaa. Vuoden ehkä merkittävin palaute oli Lappeenrannan torilla, kun pääministeri Sanna Marin totesi meille: “Moi Suomen Kylät ry – melkoinen tekemisen meininki teillä. On ollut ilo seurata.”
Aloitimme kumppanuudet some-vaikuttajien kanssa. Teemme yhteistyötä usean eri some-vaikuttajan kanssa ja näemme heidät arvoliittolaisina. Yhteensä viisi vaikuttajaa julkaisi sisältöjä kylien elämästä ennen Avoimet Kylät -päivää. Lisäksi Avoimet Joulukylät -tapahtuman markkinoinnissa hyödynnettiin someyhteistyötä. Moni some-vaikuttaja ja maalle muuttanut landelifestyle-vaikuttaja koki Suomen Kylät ry:n niin tärkeäksi järjestöksi, että antoi meille tuntuvan alennuksen. Olemme saaneet some-vaikuttajista uusia kumppaneita ja valitsimme Vuoden 2022 Maaseutukasvoksi tubettaja- ja somevaikuttaja Anniina Jalkasen, joka on maallemuuttaja. Anniina napattiin mukaan myös SuomiAreenaan Poriin, jossa kerroimme päättäjille maallemuuttajien kokemuksia. Anniina kutsuttiin myös mukaan Suomen Vuoden kylä -valintaraatiin. Anniina on meille aito arvoliittolainen.
Järjestöremonttia on toteutettu merkittävästi. Uudistimme Suomen Vuoden kylä -kilpailun tuomaristomenettelyn ja kilpailun ohjeet. Vuoden kylä- kilpailussa on nyt pottina pelissä pääsy linnanjuhliin. Esittelimme tasavallan presidentin kanslialle kilpailun ja he kiinnostuivat tästä. Tämä on valtiolta vahva arvostuksen osoitus kyläliikkeen työlle. Työstimme uuden hallinnollisen ohjesäännön ja päivitimme ansiomerkkien ohjeet. Kaikkien on helpompi tehdä töitä, kun vallan ja vastuun jaot ovat selvillä. Päivitimme tapahtumakonseptit ja meidän tapahtumamme. Uudistimme kylätoiminnan neuvottelupäivät. Olemme toteuttaneet hankkeita ja olleet aktiivisesti hakemassa uusia. Pienilläkin resursseilla omaa toimintaa on voitu kehittää.
Suomen Kylät ry remontointiin vuodessa isosti. Kyläliike toimii paikallisen kehittämisen valtakunnallisena yhteistyöjärjestönä, joka laittaa talkootyötä liikkeelle, puolustaa Leader-toimintamallia ja pitää sekä maaseudun että korttelit elinvoimaisena. Vaikutamme kylänuorten kehittäjänä ja aloittelevana nuorisojärjestönä, joka ottaa nuoret mukaan toimintaansa. Meillä vaikutetaan yhdessä, yhteisöllisesti ja ylisukupolvisesti. Toimimme kyläturvallisuuden kehittäjänä. Koulutamme, tiedotamme ja keräämme paikalliskehittäjät ja turvallisuustoimijat yhdessä kokonaisturvallisuuden äärelle.
Meidät nähdään uuden ajan osallisuus- ja maaseutujärjestönä, joka kehittyy ajassa ja rikkoo kuplia kaupungin ja maaseudun väliltä. Kylät kiinnostavat. Me innostamme ihmisiä tekemiseen. Toimimme maallemuuton puolestapuhujana ja monipaikkaisuuden asiantuntijajärjestönä, joka kehittää kestävää Suomea. Näymme Leader-ryhmien tukijana ja kehittäjänä rahoituskauden taitteessa.
Vaikutamme kylätoiminnan voimauttajana ja vahvana viestintäjärjestönä, jonka medianäkyvyys on kasvanut vuodessa 137 % ja joka näkyy sekä TikTokissa että televisiossa. Me olemme haluttu hankekumppani, joka toimii verkostoissa. Me olemme tunnettu keskustelijana ja mielipidevaikuttajana, joka näkyy ja kuuluu 4000 kylän ja 53 Leader-ryhmän puolesta.
Talkootyö on kustannustehokasta – kaupunkien tulisi ottaa mallia maaseudulta
Helsingin keskustan elinvoima nousee ottamalla mallia maaseudulta. Paikallisuus nousee piilosta megatrendinä. Alepa-hattu päässään stadilainenkin mimmi liputtaa oman kotikylänsä puolesta. Omasta kaupunginosasta ollaan ylpeitä. Kaikki me asumme kylissä. Liikkeellä on huolta Helsingin keskustan hiljentymisestä ja tyhjistä liikehuoneistoista. Oppia on haettu muista Euroopan urbaaneista kaupungeista. Mitä, jos ratkaisut löytyvätkin Suomen maaseudun kylistä ja järjestöistä?
Helsinki on kunta, joka koostuu ihmisistä. Keskustan elävöittäminen lähtee siitä, että on asutusta. Korttelitoiminta ja kaupunginosien sadat pienet tapahtumat saavat ihmisiä liikkeelle, sekä mimmejä että mummoja. Meillä maaseudun kylissä on totuttu tekemään talkoita ja tekemään itse. Naapurit tunnetaan. Siellä missä byrokraatti ei katso, viranomainen ei valvo, tai missä yritys ei tee. Siellä me teemme asiat itse ja porukalla. Tätä menestysreseptiä Stadin tulisi hyödyntää.
Helsingin elinvoiman tueksi on myös huudettu vaateyrityksiä, kahvilaketjuja ja kaupungin toimialajohtajia. Uskon, että elinvoiman tekevät yhteisöt ja järjestöt. Fiksu stadilainen päättäjä kysyy itseltään: onko järjestöille ja korttelitoimijoille annettu tiloja ja resursseja? Miten saisimme keskustelua kiinteistöyhtiöiden ja korttelikehittäjien välille? Aleksanterinkadun tyhjät liikehuoneistot ovat yhteinen vihollinen. Helsingin keskustaan tarvitaan yhteisöllinen kylätalo.
Monella on mielikuva, että helsinkiläinen odottaa verovaroille vastinetta, eikä liikahda. Rikkokaa se mielikuva! Hyvät töölöläiset ja punavuorelaiset. Lumituiskussa kola omaan käteen. Sunnuntaina naapuri mukaan, kirppispöytä pystyyn ja liikkeelle lähipuistoon. Omasta talonyhtiöstä tai kotikadusta saa viihtyisämmän, kun päätätte tehdä niin.
Kriisinkestävien kylien puolesta – maaseutujärjestöt turvallisuutta tekemässä
”Kun poliisia ei näy tai kunnanvirastoa ei kiinnosta, täällä maalla on varauduttava itse.” Näin tuumasi minulle kylämummo. Suomen Kylät ry on huolissaan maaseudun asukkaiden turvallisuudesta. Teemme sen puolesta töitä. Meidän mielestämme jokainen on oikeutettu nopeaan apuun, koko Suomessa. Jokainen veronmaksaja on oikeutettu edes jonkinlaisiin palveluihin, koko Suomessa. Me olemme kyläliike, jossa tehdään talkoita ja kehitetään kotiseutuja. Nyt teemme töitä myös kyläturvallisuuden puolesta. Valittamisen sijaan me teemme ja vaikutamme. Me tuemme kriisinkestäviä kyliä ja yhteisöjen voimaa kannatella itseään kriisitilanteissa. Kyläväki harmaantuu, mutta kylänuoria on tullut mukaan tällä teemalla.
Kylien vahvuuksia ovat paikallistuntemus, naapuriapu ja yhteisöllisyys, kokemukset omatoimisesta selviytymisestä sekä olemassa olevat paikallisten yhdistysten verkostot.
Kyläturvallisuushanke on laittanut liikkeelle koulutuksia, tapahtumia, tietoa, viestintää, talkoita ja toimintaa koko Suomessa. Kyläturvallisuus-hankkeemme on saavuttanut valtavan mediahuomion ja innostanut kylätoimijoita mukaan: mopojista kylämummoihin. Kyläturvallisuus on muuttunut ajankohtaisemmaksi kuin koskaan. Suomalaisen yhteiskunnan resilienssi tukeutuu vahvasti kansalaisten valmiuksiin ottaa vastuuta itsestään ja lähimmäisistään myös häiriötilanteissa. Kylien vahvuuksia ovat paikallistuntemus, naapuriapu ja yhteisöllisyys, kokemukset omatoimisesta selviytymisestä sekä olemassa olevat paikallisten yhdistysten verkostot.
Järjestöt ja kylät voivat valittaa tai vaatia viranomaisia apuun. Tai tehdä itse. Me olemme valinneet jälkimmäisen reitin, tekemisen reitin. Alastaron kylä kokoaa tiloja, joista saisi myös häiriötilanteissa apua tai tietoa. Perä-Posiolla pilotoidaan nyt kyläradion käyttöä osana valmiustyötä. Leinmäen kylätalolle on hankittu aggregaatti ja soppatykki. Ne ovat säännöllisessä käytössä esimerkiksi tapahtumissa, mutta myös kriisitilanteessa niiden avulla pystytään ruokkimaan kyläläiset. Moniin kylätaloihin on hankittu myös sydäniskureita ja majoituskapasiteettia, joilla varaudutaan kriisioloihin.
Nyt koronakriisin, energiakriisin ja turvallisuuskriisin keskellä ahdistuneisuus on kasvanut. Kyläturvallisuushanke on purkanut tätä. Ihmiset haluavat osallistua, varautua ja toimia yhdessä. Pandemian jälkeisessä landemiassa uudet maallemuuttajat on otettu mukaan kylätoimintaan. Toimintamme on antanut tietoa, valmiuksia ja työvälineitä varautumiseen. Hankkeen tilaisuuksissa olemme tuoneet kansanedustajia, turvallisuusviranomaisia ja maaseutuvaikuttajia yhteen keskustelemaan.
Kyläturvallisuus-hanke on tuonut paikallis- ja maakuntamedioissa esiin varautumisen ja turvallisuuden asioita. Hanke on antanut valmiuksia ja lisännyt turvallisuuden tunnetta. Kyliltä on tuotu oppeja ja oivalluksia myös kortteli- ja kaupunkiaktivisteille ja näin purettu vastakkainasettelua maaseudun ja kaupunkien välillä.
Maaseudun ensivasteajat ovat pidentymässä, kun ambulanssit, pelastajat ja poliisit ovat yhä kauempana. Vahvistamme perusoikeuksien toteutumista nopeaan hoitoon. Vaikutamme kylämummon oikeudesta hoitoon. Kylätoiminta on osallisuustoimintaa, joka tuo yhteen ihmisiä eri sukupuolista, ikäryhmistä, puolueista ja ammateista riippumatta. Kotiseudun kehittäminen yhdistää. Tällä viestillä lähdimme myös vaaliteltoille maaliskuussa 2023, kriisinkestävien kylien puolesta.
Maaseutujärjestöjen johtaminen vaatii ravistelua
Jokainen järjestö muuttuu ajassa. Suomen Kylät ry on avannut TikTokin, järjestänyt mepeille illallisen, tempaissut nuorten lavatanssit, hakenut uusia ihmisiä avoimella jaostohaulla, järjestänyt kilpailuja tai osallistunut puoluevaltuuston kokoukseen. Kaikkea näitä on yhdistänyt se, että ne on tehty ensimmäistä kertaa. Me olemme kokeilleet uutta. Olemme järjestäneet myös some-vaikuttajien opintomatkan maalle. Olemme ajaneet kansallispuvut päällä traktoreilla Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla ja tuoneet helsinkiläisille somettajille tutuksi maaseudun arkea.
Hyvässä järjestötoiminnassa on päivisin tekemistä ja vaikuttamista, iltaisin viihdykettä ja iloa.
Ylisukupolvisuus ei ole järjestöille aina helppoa. Monessa järjestössä tuppaa olemaan mukana vain tietyn ikäryhmän edustajia. Meillä oli hauska vääntö KyläAreenan iltaohjelmasta. Meidän kylänuoremme halusivat humppaa ja kesäyön valssia. Nuoret vaativat tätä. Kokeneemman kaartin 50–60-vuotiaat järjestökonkarit halusivat punkkia ja rokkia. Teimme kompromissin. Pyrimme olemaan sekä että. Kylätoiminta vetää mukaansa sekä mopopoikia ja kylämummoja. Tämä kyläyhdistys on niin tärkeä kotiseutunsa ihmisille, että oman kylän tapahtumakalenteri on sekä mopopojan että kylämummon jääkaapin ovessa. Kylämummo tykkää, että niitä nuoria on. Mopopojat virittävät sen kylämummonkin skootterin. Hyvässä järjestötoiminnassa on päivisin tekemistä ja vaikuttamista, iltaisin viihdykettä ja iloa.
Päätimme vuonna 2021 ryhtyä nuorisojärjestöksi, tekemään Suomen Kylien nuorisotoimintaa. Nuorisojaosto aloitti. Maksamme ja koordinoimme, mitä he haluavat toteuttaa. Kylänuoret haaveilivat nuorten lavatansseista ja illasta kukkamekoissa. Me mahdollistimme sen. Etsin ja varasin kyläyhdistyksen tanssilavan. Laitettiin tanssit pystyyn. Kylämimmit tulivat soutuveneellä. MTK:n pojat tulivat traktorilla ja olivat vähän ujoina. Yhdistimme tanssipareja. Siitä se lähti. Siellä me kesäkuussa humpattiin, ihan hiessä. Tanssilava oli kaunis, lammen rannassa oli koivuja ja suomalaista kesäyön taikaa. Oli nuorten lavantanssit ja illassa pystyi aistia kyläväen onnea, kun näkivät nuoria oman kylänsä tansseissa. Siinä taisi kyläyhdistyksen talkoolaiset ihan liikuttua, kun näkivät sitä iloa. Haitari soi ja väki humppasi. Nuorilla oli hauskaa ja vanhempikin kyläväki muisteli sitä iltaa pitkään. Euroja jäi kyläyhdistyksen kassaan. Meidän TikTok-videotamme katsoi yli 60 000 suomalaista nuorta. Se oli yhteisöllistä, ylisukupolvista ja uudenlaista. Se oli pöhinää. Siitä tässä kyläliikkessä on kyse.
Kirjoittaja:
Aleksi Koivisto, Suomen kylät ry:n toiminnanjohtaja
Blogiteksti löytyy myös ministeriön julkaisusarjassa ilmestyvässä ”Polkuja kansalaistoiminnan tulevaisuuteen – Keskustelunavauksia osallisuuden, kumppanuuden ja kansalaistoiminnan vahvistamiseksi maaseuduilla” -julkaisussa.
