Pihapuilla lisää monimuotoisuutta kylille

17.10.2025
Maaseudun Sivistysliitto, Ympäristö, Blogi
luonnonmonimuotoisuus, syksy, ympäristö

Syksy on erinomaista aikaa puiden istutukseen

Kymijoen varrella sijaitsevan Korkeakosken kylän rantatalon pihamaalla käy syyskuisena perjantai-iltana iloinen kuhina. Kyläläisten kohtaamispaikkana toimivan talon idylliselle joenrantatontille on tarkoitus istuttaa kaksi puuta.

Puu tuo maisemaan eloa ja varjoa, sitoo hiiltä ja tarjoaa suojaa sekä ravintoa lukemattomille eliöille. Erityisesti ensimmäisenä keväällä kukkivat pajupuut ovat tärkeitä ravinnonlähteitä pölyttäjille. Puiden istuttaminen on yksi pieni ja konkreettinen tapa vahvistaa luonnon monimuotoisuutta omassa lähiympäristössä.

Syksy on istutukselle erinomaista aikaa. Taimet ovat siirtymässä lepotilaan, jolloin ne eivät vaadi jatkuvaa kastelua ja ehtivät rauhassa juurtua ennen seuraavaa kasvukautta. Lisäksi monet puutarhaliikkeet tarjoavat sesongin lopulla taimia edullisesti.

Paikalle on kutsuttu kylän oma arboristi Liisa Puustinen, jolla on kokemusta niin nuorten puiden istutuksesta kuin vanhojen puiden juurihoidostakin. Puustinen kertoo, että vaikka puun istuttaminen on pohjimmiltaan yksinkertainen teko, siihen liittyy muutama yleinen sudenkuoppa, jotka on hyvä tuntea.

Paikan valitseminen

Nuori taimi ei vie paljon tilaa, mutta paikan valinnassa on huomioitava sen kasvu ja juuriston vaatima tila. Liian lähelle rakennuksia tai kulkureittejä ei kannata istuttaa. Ympäristön symmetriaa voi myös miettiä – miten puu istuu maisemaan?

Istutuskuoppa

Puun juuret tarvitsevat ympärilleen ravinteita ja kuohkeaa multaa. Kun puulle on mallattu sopiva paikka, on aika kääriä hihat ja tarttua lapioon. Istutuskuopan tulee olla reilusti juuripaakkua leveämpi ja syvempi, jotta juurille jää tilaa levitä. Multa otetaan talteen ja siitä poistetaan suurimmat juurakot ja kivet. Jos kuoppaan ei saa riittävästi syvyyttä, voi juuripaakun istuttaa pienelle kummulle. Istutuskuoppaan lisätään biohiiltä, joka parantaa maaperän rakennetta ja auttaa kasvia sitomaan kosteutta ja ravinteita.

Ohjeet biohiiletykseen löydät verkko-opistostamme www.moodle.msl.fi

Taimen esivalmistelu

Puustisen mukaan yksi yleisimmistä virheistä on istuttaa kuiva juuripaakku. Jos taimi on päässyt kuivahtamaan, se kannattaa liottaa kunnolla ennen istutusta.

Kastelun lisäksi taimen juuret on käytävä läpi kärsivällisesti. Astiataimissa juuret ovat usein tiukoillakin kierteillä, jotka on avattava ja levitettävä kasvamaan eri suuntiin. Juuret voivat jatkaa kiertävää kasvurataa vielä istutuksen jälkeenkin, jolloin ne eivät juurru kunnolla ja voivat puristua toistensa ympärille. Tällaiset puut saattavat Puustisen mukaan näyttää ulospäin hyvinvoivilta pitkäänkin. Viiveellä ilmestyviä ongelmia voikin olla hankala yhdistää huolimattomaan istutukseen.

Istutus

Kun paikka ja kuoppa ovat valmiina, biohiili lisätty ja taimi esivalmisteltu, on istutuksen aika. Tässä vaiheessa voi vielä mallailla, mihin suuntaan minkäkin oksan tulisi osoittaa. Kun asento on sopiva, asetellaan juuret vielä ilmavasti eri suuntiin kasvamaan. Sen jälkeen kuopan reunat täytetään mullalla. Maa tiivistetään kevyesti ja peitetään kuorikatteella tai esimerkiksi järviruokosilpulla ja kastellaan huolellisesti.

Istutuksessa on tärkeää jättää juurenniska, eli ylimpien juurien kasvukohta paljaaksi mullasta ja katteesta. Mullan alle hautautunut juurenniska vahingoittaa puun kasvua.

Puun tukeminen

Tuore taimi kaipaa tukea muutaman vuoden ajan. Kolme riittävän paksua tukikeppiä ja leveä, joustamaton nauha pitävät juuripaakun paikallaan, vaikka itse puu saakin heilua tuulessa. Kevyt liike viestii juuristolle, että on syytä vahvistua.

Lisäksi puu kannattaa suojata jänisverkolla. Tukikepit voi poistaa, kun puu on juurtunut kunnolla. Juurtumista voi testata heiluttamalla runkoa varovasti tyvestä.

Puiden hoidossa vähemmän on enemmän

Tuoreiden istutusten jälkeen moni haluaa hoitaa puita runsaasti, mutta Puustisen mukaan ne pärjäävät useimmiten parhaiten omillaan. Liika kastelu, lannoitus tai leikkuu voivat tehdä enemmän haittaa kuin hyötyä. Useimmiten puita leikataankin ihmisen tarpeiden takia.

Kun Korkeakosken rantatalon pihalla lapioidaan viimeiset mullat ja istutustarvikkeet kerätään kasaan, ilta alkaa hämärtyä. Omenapiirakan ja kahvien ääressä suunnitellaan tulevaa. Aikanaan Korkeakosken rantatalon puut kasvavat osaksi kylän maisemaa ja kertovat tarinaa yhteisestä tekemisestä.

Korkeakosken puiden istutus toteutettiin osana LUMOAVA-hankkeen ja Kaakon kukkivat kylät -hankkeen yhteistyötä, jossa tuetaan luonnon monimuotoisuutta yhteisön voimalla.

Kirjoittaja