Osaamisen rikastuttaminen järjestöjen valtiksi
Kirjoittaja: Sofia Heininen
Järjestötoiminnan on puhuttu jo useamman vuoden ajan olevan murroksessa. Vapaaehtoisista ja ihmisten vapaa-ajasta kilpaillaan eikä moni enää halua tai pysty sitoutumaan vapaaehtoistoimintaan kalenterivuosiksi kerrallaan. Mitä jos järjestötoiminnan murrosta tarkastellaankin osaamisen ja oppimisen näkökulmasta? Järjestöissä on mahdollista oppia paljon sellaisia asioita, joita on haasteellista oppia missään muualla. Esimerkiksi yhdistysten puheenjohtajien tai sihteerien koulutukset ja tehtävät yhdistyksen toiminnassa tuottavat paljon sellaista osaamista, jota ei saa mistään muualta. Ja samoin on muiden yhdistyksen tai järjestön luottamustehtävien laita: yhdistyksen tapahtumien, koulutusten ja muun toiminnan järjestäminen kartuttaa ja vahvistaa monenlaisia projektinhallinnan ja tiimityöskentelyn taitoja. Vaikka tutkintoon johtavissa tai avoimen yliopiston koulutuksissa sivuttaisiin samoja asioita, käytännön tekeminen kuitenkin opettaa eniten.
Osaamistarpeet edellä
Uusien lakimuutosten ja osaamisperusteisen toiminnan suunnittelun myötä järjestöillä ja yhdistyksillä on nyt kaikki ovet avoinna järjestötoiminnan vetovoiman lisäämiseen ja uusien ihmisten houkuttelemiseen järjestötehtävien pariin. Nuoret voivat kerryttää järjestöissä tärkeitä työelämän taitoja, työikäiset taas kehittää omia taitojaan edelleen tai valloittaa täysin uusia osaamisalueita. Eläkkeelle siirtyneet voivat pitää yllä mielenvireyttään ja sosiaalisia kontakteja. Mitä jos järjestöt toisivat itseään esiin osaamisen rikastuttamisen yhteisöinä? Silloin apuun rientää osaamisperusteinen toiminnan suunnittelu. Lue täältä lisää osaamisperusteisesta koulutussuunnittelusta!
Kaikkein konkreettisimmin osaamisen rikastuttaminen näkyy siinä, että järjestöt voivat nyt tarjota toiminnastaan opintopisteitä, joiden suoritukset voidaan tallentaa valtakunnalliseen tutkinto- ja opintorekisteriin eli Koskeen.
”Opintopisteiden hakeminen sitoutti itseni paremmin koulutukseen ja on itselle muistutuksena, että on jotain saavuttanut”, perustelee Keskustan koulutuksiin osallistunut Jaana Niemi opintopisteiden hyötyjä.
Osaamisperusteisuuden ytimen voisi muotoilla seuraavasti: Osaamista voi hankkia missä vain, ei pelkästään oppilaitoksissa. Osaamisperusteisessa koulutussuunnittelussa huomio siirretään määrällisen suorittamisen sijaan osaamisen kerryttämiseen ja osoittamiseen. Millaista olennaista osaamista järjestöllä tai yksittäisellä osallistujalla on jo ennestään? Mitä osaamista pitää vielä lisätä?
Perehdytystä tarjolla
Järjestöjen koulutuksissa osaamisperusteisuus voi olla keino tunnistaa toimijoiden osaamistarpeet ja tuottaa tarvittavaa ajankohtaista osaamista. Se on myös keino suunnitella järjestön toimintaa niin, että osaamisen kehittyminen mahdollistuu ja tulee näkyväksi.
Myös Keskustanaisten järjestösuunnittelija Jaana Niemi kannustaa niin järjestöjä kuin koulutuksiin osallistuvia:
”Itse mietin pitkään ennen kuin hain koulutuksiin, et osaanko minä ja onko minusta siihen. Oli hienoa huomata, että minä osaan ja pystyn. Eli rohkeasti vaan hakemaan koulutuksiin, ei pidä asettaa rimaa itselle liian korkealle. Tämä oli itselle upea mahdollisuus osallistua, kouluttautua ja saada vielä opintopisteet koulutuksista.”
Me Maaseudun Sivistysliiton koulutustiimissä autamme mielellämme järjestöjä ja yhdistyksiä osaamisperusteisuuteen ja opintopisteisiin liittyvissä asioissa.
Kiinnostuitko aiheesta ja haluat lukea siitä enemmän? Tutustu koostamaamme osaamisperusteisen koulutussuunnittelun perehdytykseen tai ole meihin yhteydessä!
Kysy lisää: koulutuspäällikkö Virpi Skippari, virpi.skippari@msl.fi, 040 737 8089